Tuolin käsinojalle jäänyt villaneule on kuin magneetti.
Musti leipoo sitä ja yrittää tunkea päätänsä neuleeseen. Aah! Aargh! Raivoisan ihanaa!
"Se oli vain laaduntarkkailua!"
Mikä ihmeen kissoja huumaava aine villassa on?
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Ja taas vertailen meidän koiruuteen, höh. Sitäkin viehättää villa suunnattomasti. Jos jokin villainen jää sen saataville silloin kun emme ole kotona, niin se on kyllä sen tavaran menoa, niin kovasti koiruus on sitä rakastanut, samaten fleece ja teddy. Villassa on varmaan aina jäljellä "eläimellinen" tuoksu, mutta ehkä nuo toiset materiaalit vain pehmeydellään viehättävät!
ReplyDeletePehmeyttä, lämpöä & huolenpitoa!
ReplyDeleteMustihan ihan herkistyy ja hempeilee villalle :) !
ReplyDeleteHeh, luin tämän päivityksen ja vilkaisin sivulleni: Unna on juuri eteisessä "hoitamassa" villalapasia. Neulahuovutusta kissankielellä ja kynsillä :)
ReplyDeleteMusti on suloinen villafani ja viimeisen kuvan "Mitään en ole koskaan tehnyt. Ainakaan luvatonta." -ilme on varsin tuttu muidenkin lammasnarkkarien ilmeistöstä :D
Pike, tuo olikin minulle uutta, että koirakin villiintyy villasta! Kai se on se tuoksu, varsinkin tuossa oman sadon villassa on paljonkin lanoliinia jäljellä.
ReplyDeleteNiin, Musti hempeilee ja tunkee päätänsä tavalla, josta tulee mieleen pennun puskeminen emon kylkeen!
Ja Tuuttilassakin hoidetaan villatavaroiden kuolaus, rei'itys ja vanutus asiaankuuluvalla tavalla...
Minäkin oon nyt oppinut rakastamaan villaa. Mummo elikkä mutsin äiskä on virkannut värikkään villapeiton, jonka päällä tykkään ottaa päikkärit. Arvaa Saila itkettääkö mutsia, kun mä en saa jäädä tänne kun en tykkää Kallesta ja muhun ei enää luoteta. Ei oo helppoo olla koditon...pitää repiä rakkautta mistä sitä saa eli nautin nyt täysin siemauksin ja mutsi aikoo vahtia että pääsen vielä parempaan kotiin seuraavaksi ja lopun elämäkseni!
ReplyDeleteVoi Eetu, muakin itkettää kun mä mietin miten harmillisesti kaikki meni. Tosi huono tuuri. Nyt pitää etsiä sulle hyvä koti hyvien ihmisten luota, missä ei ole kissoja tai koiria.
ReplyDeleteKolloa miellyttää kovasti villa ja toisaalta takin tekoturkis. :D
ReplyDeleteAi tekoturkiskin? Minulla kovinta kyytiä on saanut kaninkarvakauluri, jota on pakko pitää kaapissa suljetun oven takana, sillä sitä ennen se löytyi tapettuna milloin mistäkin. Kun se roikkui naulakossa, kiipesi Ransu pitkin seinää (imukuppitassuilla?) pyydystämään sen.
ReplyDeleteVoi kuinka mainio:)
ReplyDeleteMeillä(kin) rakastetaan villaa, varsinkin sellainen neulomani suuri villapeitto oli niin rakastettava että se piti laittaa pois käytöstä. Tämän peiton menettämisen jälkeen myös villasukat ja villatakkien villaiset vyöt ovat menetelleet paremman puutteessa.
ReplyDeleteMinä en käsitä mikä ihmeen syömisvimma näillä vauvoilla on, lampaantaljakin suikaloitiin aivan pieniksi hitusiksi ja kaikki mikä vaan ehdittiin niin syötiin. Nam nam nau! :D
Ai sun pikku pedot syövät lampaantaljan! :-D Olisi kiva nähdä kissa elävien lampaiden kanssa... tai olen minä lampolakissan nähnyt, mutta ei se lampaiden seurassa juurikaan näyttänyt oleilevan, bongaili vain hiiriä ja varpusia.
ReplyDeleteEhkä ihana kynsiä siitä pieni lankalenkkejä... Hauskoja kuvia!
ReplyDeleteNiin, ehkä Musti paranteleekin neulosta ja tekee käsitöitä...?
ReplyDeleteMeidän Ester ei asunut lampaiden kanssa, mutta kanojen kylläkin (nuo ensimmäiset viikkonsa)! Tiedetään mistä tappelutyyli on ehtinyt ottaa vaikutteita :D
ReplyDeleteJokin kauhea vimma tosiaan syömiseen on, talja oli herkkua, samoin esimerkiksi puupelletit! :o
Meilläkin jätetään villapaidat rauhaan (mutta vaatteissa on silti reikiä - huomasin juuri tässä työpäivää käynnistellessäni, että olen sonnustaunut reikähihaiseen trikoopuseroon), koska eräiden pitää kiipeillä sylistä niskan puolelle.
ReplyDeleteLampaantaljoja meillä EI jätetä rauhaan. Tai siis Toto ei jätä. En tiennytkään, että keskelle taljaa voi niin nopeasti nakertaa nyrkin kokoisen reiän...
Vai on teillä molemmilla tajojen syöjiä! Minulla taljat ovat jääneet rauhaan kaikilta kissoilta, vaikka Musti tykkääkin niiden päällä lojumisesta.
ReplyDeleteNaurattaa pikkuisen Esterin kanamainen tappelutyyli! Ai se nokkii :-D
Jenni; reikähihainen trikoopaita on ehkä juuri nyt muodin huippua! Ainakin Thaimaassa kai.
Meidän Kaaleppi kyllä söisi kaiken villan, mihin vain pääsisi kiinni. Taitaisi olla aikamoiset suolisolmut sen jälkeen... Kun neuloin rakkaalleni 100% villasta paitaa, oli kyllä vähän väliä kissan kuolaista lankaa ja kissa roikkumassa kerässä kiinni... :)
ReplyDeleteEhkä villapaitojen vastaanottajille ei kannata kertoa ihan kaikkia yksityiskohtia neulomisesta :-D
ReplyDelete