Kaupungissa jumissa olo jatkuu. Auto on ollut korjaamolla nyt kaksi viikkoa, ja he vielä odottelevat siihen jotakin osaa. Tällä menolla minulla on kohta uusi auto, ehkä he vaihtavat ihan kaiken! Moottorinkin!?
Niin että jos tätä blogia lukee joku joka odottaa tilaustaan Elsan lempituolista: Olen pahoillani, tilausten postitus viivästyi taas ensi viikkoon!
Niinpä kaupunkiasuntopostaus, taas. Mikäpä sopisi täydellisemmin yhteen flyygelin ja Kartellin Cindy-lampun kanssa kuin tyylikäs kissa? Ransun ilmeen mukaan: Olen Täydellinen. Niinku ehdottomasti parhaiten disainattu objekti tässä kuvassa.
Keittiöönkin Ransu sopii. Tänään kävivät kylässä Ransun kasvattajat Cougar's -kissalasta. Kutsuin heidät ihailemaan hienointa pentuaan ikinä. He eivät olleetkaan nähneet Ransua kahteen vuoteen, siis viimeksi ihan pentuna. Kehuivat, mutta vielä vähän pieneksi sanoivat. Paitsi että tassut ovat suuret. Ransu onkin vielä vähän pienempi-kokoinen kuin Musti. Ransun isoisä kasvoi kuulemma viisivuotiaaksi saakka, tai silloin vasta kollin posket levenivät aikuisen mittoihin.
Ransu onkin miehistymässä pikkuhiljaa. Mutta on se aika hassu pentu vielä, kaksi-vuotiaana. Ihana joka iässä: pentuna, nyt, ja sitten ihan aikuisenakin!
Thursday, 20 January 2011
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Mieletön tuo Ransun häntä kuvassa, jossa hän astelee pois keittiöstä!
ReplyDeleteJa jalat seuraavassa kuvassa... aivan kuin hänellä olisivat villasukat vain puoliksi jalassa. Symppaan! Ja komppaan, tässä koneen ääressä istuessani työnnän itsekin usein villikset juuri noin.
Voi, olen ihan rakastunut Ransuun ♥ ♥ ♥
ReplyDeleteHän on niin ihana,todella täydellinen. Tuossa keittiökuvassa tuo häntä on niiiin komea!
Pitäisiköhän vielä hankkia tuollainen norjalainen tai ragdoll....
Voi sentään kun kaikki kissat ovat niin hurmaavia!
Meillä alkaa olla laukut pakattuina ja saatiin houkuteltua kissat pois laukuista ja jäämäään kotiin pitämään seuraa meidän Artistille :D
Ransulla on komea häntä, jota se huiskii tehokkaasti saaden huomiota :-) Ja villasukat??? Ehkä, en ole huomannut, mutta enpä toisaalta ole vielä todistanut myöskään Ransun korvakarvojen föönausoperaatiotakaan.
ReplyDeleteRansulla on todella tarkkaavainen ilme tuossa villasukkakuvassa, se seuraa mitä Musti-veli puuhailee parvekkeella. Ja seuraavassa kuvassa Musti on niin mielenkiintoinen, että Ransulla jäi kieli ulos.
Risusydän; pitäisi tietysti! Tai pitkäkarvainen maatiainen, nekin on todella hienoja, hassuja, kauniita ja pehmoisia! Voi sentään, juuri niin. Hyvää matkaa!
Häntä, kieli - sanaton! ♥
ReplyDeleteHäntä, kieli - ja kaikki siinä välissä ❤
ReplyDeleteKyllä oot komea Ransu,todellakin desingkissa♥,tyylikäs,vau ja mikä häntä,tuollaisella on hyvä huiskia muita sivummalle,heh.:D,kivan näköinen kieli sopivasti esillä♥..
ReplyDeleteMitähän kissat silloin miettivät, kun niillä välillä unohtuu kieli pilkottamaan suusta. :D Ihana Ransu! :)
ReplyDeleteEn ole ikään kissojen ystävä, mutta sinun kissakuvien kautta mieleni on jonknverran heltynyt. Mukavan oloisia katteja.
ReplyDeleteMikä ihana kuva Ransusta tuossa, suloisesti pieni kieli ulkona...;=)
ReplyDeleteRansu on ihana, ihan niinkuin velipoikansa Mustikin.
No, välillä nuo autojen korjaushommat on kyllä ihan avaruudesta, pitäs osata nekin itse laittaa...;=/
Toivottavasti ei tule ihan älyttömän kalliiksi ja tulee kuntoonkin.
Mukavaa viikonloppua.
Hieno pörröhäntä, hieno poika - hienot kuvat!
ReplyDeleteOon aina ollut enempi perusmaatiaisten kannalla, mutta Ransu on kyllä aika ihana puuhkahäntä :) Hauska tuo alakuva :D
ReplyDeleteTätä blogia jos seuraa, niin valitettavasti joutuu useinkin kissapostauksen eteen! Aihepiiri on laajentunut remontista ja pihasta nk. ruohonjuuritasolle...
ReplyDeletePerusmaatiaiset ovat minustakin parhaita, Viljon kuoleman jälkeen minä etsin pitkäkarvaista karvakasaa seurallisella ja hassulla luonteella, ja kun löysin Ransun, niin etsintä loppui siihen. Kuten se itsekin sanoisi jos osaisi, se on ihan täydellinen yksilö, kissakaveri parhaimmillaan. Vaikka ei olekaan maatiainen... Niin että, itse asiassa, rotukissakin voi olla todella ihana. Ja varsinkin seurallinen.
Onneksi auton korjauksen kustantaa vakuutusyhtiö, minä maksan omavastuun. Niin että minun puolestani saavatkin vaihtaa vaikka kaikki irti lähtevät osat, kun auto alkaa olla jo yli kymmenen vuotta vanha!
Hienoja kuvia, Ransu!
ReplyDeleteKiitti dude!
ReplyDeleteMe kotitiikerit ollaan tällaisia kuvauksellisia yksilöitä. Hyvän näköisiä edestä, takaa ja mahan alta.
:p Vai että pieni! Mikäs kiire sitä on kasvaessa, eihän Ransu mikään broileri ole? Monet maatiaisetkin tuntuvat vielä "muotoutuvan" (=levenevän) yli parivuotiaina ja eivätkös norjalaiset ole muutenkin hitaasti kypsyvä rotu? Paitsi tietenkin norjanharmaa Otto, joka on taas kasvanut kilon viikkoon... :D
ReplyDeleteNorjanharmaa taitaakin olla eri rotu kuin norjalainen harmaa :-D Mutta Ransuhan ON ihan pieni, pienenpieni pikku vauveli hassutassu... Jättitassu...
ReplyDeleteEi ole kiirettä ei. Ja keveydestä on etua painitilanteissa. Ransu harrastaa ylimitoitettuja loikkia ja kieppivoltteja, joilla se hyökkää Mustin kimppuun.
Norjalaiset (kissat) kypsyvät hitaasti ja tyylikkäästi kuin parhaat portviinit.
Jos Ransu vielä tuosta komistuu, niin iik, mie pyörryn!
ReplyDeleteNo niin miekin! Mjiu.
ReplyDeleteOoh, Mulla on IhailiJoita! Monta!
ReplyDeleteMiu vaan! Mour ja nauskis.
RANSU
Eihän Toto nyt tuu mustasukkaskes kun Sini tykkää mustakin?
ReplyDeleteRANSU
Kyllä vaan Ransu on komea ja komistuu vanhetessaan. Mettikset vankistuvat ( en tarkoita lihoamista :)...juu no ehkä kyllä sitäkin...), tulee sellaista tanakkuutta olemukseen, jaloista tulee sellaset tolpat ( heh, mikä sana) ja nassu levenee. Ransu onkin beiben näköinen vielä.
ReplyDeleteMä postasin aiemmin pitkästi...mut tais mennä taivaan tuuliin postaus ( joskus viime viikolla).HÖH!
Tosiaan Ransu on Cougars´ilta ei Polarheimeiltä, mutta Ransun iskä on heidän kasvattinsa...eikös ?
Ransulla on yhteinen esi-isä meidän toisen mettiksen kanssa, mutta jo edesmenneen hurmuri-Veikan kanssa ei ole. Veikan kisakumppanina oli aikoinaan Ransun kasvattajien kissa. Veikka oli näyttelyissä mitä parhain kävijä; luonne oli mitä kiltein ja suloisin ja hän oli upea sinitiikeri valtavine jättitassuineen ( olivat lapiot, siis ihan giantkokoa liioittelematta ja niitä hämmästeltiin).
Voi harmi, kun ette pääse vieläkään saareen...vaan kyllä se päivä koittaa...ja sitte se onkin teille kaikille niin kivaa!
Leena ja Karvamurut; Onni,Papu ja Kaapo
Hei Leena, ja HÖH taivaan tuuliin lentäviä kommentteja! Blogger on välillä aika oikukas. Kun kirjoittaa noin pitkiä (Ja ihania!) kommentteja kuin sinä, kannattaa teksti kopsata koneen välimuistiin ennen kuin sen lähettää, siis maalaa tekstin hiirellä ja painaa Ctrl + C (=kopioi). Niin se on tallessa, ja sen voi liittää uuteen tyhjään kommenttikenttään (Ctrl + V).
ReplyDeleteRansu on niin ihana, söpö toyboy-beibe :-)
Ransun isä on Cougar'sin oma Red Grant (heidän kaikki kissat on nimetty James Bond-leffojen mukaan, siitä myös Ransun virallinen nimi Franz Sanchez), ja Red Grantin eli Ressun isä on Polarheimin Xavier, ja äiti Silvetailin Alope, jossa on jotakin Polarheimin verta. Äidin puolelta Ransu on norjalainen (Vallhaugen's Edda).
Rapsutukset karvamuruille!
Niin ihania kuvia, niin ihania kuvia!
ReplyDeleteRansusta ei SAA muita kuin ihania kuvia! No joo, joskus vähän epätarkkoja ;-)
ReplyDelete