Edellisessä postauksessa mainitsin keittön pöydän funktioiksi syömisen ja työnteon. Unohdin yhden jutun. Siinä asuvat myös pelargonit talven yli, kuten kaikilla muillakin tasoilla ja lattialla. Näitä onkin jo jonkinlainen kokoelma. Tässä tähti-/munankuoripelargoni 'Bev Foster'. Se asuu nyt makuuhuoneen pöydällä.
Onneksi kaikkia ei vielä tarvitse ottaa sisään. Meren ympäröimänä asuminen tarkoittaa paitsi sitä, että sade piiskaa 17 metriä sekunnissa vaakasuoraan vasten läntisiä ikkunoita ja sähköt olivat poikki yli kolme tuntia, myös sitä, että seuraavankaan viiden päivän sääennusteen mukaan lämpötila ei tule laskemaan alle 12 asteen minään hetkenä vuorokaudesta. Se oikeasti todellakin pidentää kasvu- ja kukkimiskautta sekä sitä aikaa jolloin mahdun asumaan talossani. Tässä kuvassa on lähes valkokukkainen mårbackapelargoni 'Prins Nikolai' ja ystävältä saatu ilmeisesti nykyään palsamipelargoneihin lukeutuva 'Dr Westerlund'. Nämä ovat saaneet liian vähän vettä, sillä räystään alla ne ovat olleet liiaksi sateelta suojassa ja olen vähän unohtanut kastella niitä. Mutta pelargonit ovat hajamieliselle siitä mahtava suku, että ne kestävät ajoittaista kuivuutta, oikeastaan pitävätkin siitä.
Toiselta ystävältä saatu munankuoripelargoni 'Raspberry Ripple'.
Uusimpia hankintoja viime keväältä Tukholman puutarhamessuilta:
Pelargonium sidoides, villilaji Etelä-Afrikasta ja vanha lääkekasvi.
Tältä näytti makuuhuoneessani viime kevättalvella. Tänä vuonna joudun heittämään pois suurimpia yksilöitä, sillä muuten en enää mahdu kotiini. Aion myös enää talvettaa vain yhden kutakin lajia.
Pelargonista on maailman helpointa ottaa pistokkaita. Kevättalvella korkeiksi hujahtaneiden yksilöiden latvoista ja pitkistä oksista leikataan puolet, syntyneistä pätkistä riivitään kaikki paitsi ylin lehti pois ja tökätään multaan. Kaikkina muinakin vuodenaikoina ottamani pistokkaat ovat onnistuneet. Voikohan näiden kanssa epäonnistuakaan.
Viime kevään pistokassaldo, joka sittemmin matkasi Billnäsin puutarhamessuille.
Viime keväänä hankin klassikkopelakuun: palsamipelargoni 'Lady Plymouthin'. Tämä on ehkä kaunein pelargoni edellämainitun
sidoidesin lisäksi ja on alkanut nyt kukkia. Palsamipelargoneissa on tuoksu- ja sitruunapelargonien tapaan tuoksuvat lehdet.
Keräilyni alkoi tästä: ruusunnuppupelargoni 'Brightstone'. Tällä on mukavan pyöreä ja leveä, silti kompakti kasvutapa ja kukat tietenkin kuin kirkkaanpunaiset ruusunnuput.
No niin, nyt se tuli viimeistään paljastettua. Olen tullut pelargonihulluksi. Hullua viikonloppua kaikille muillekin!
Pelargonium love
I have a bit of a pelargonium collection. A bit too much now that the frosts will some week kick in and I have to move the pelargoniums into the house to live with me. And they are again larger than last year and there are again more of them.
Palsamipelargoni – Pelargonium × graveolens
.JPEG)
.jpg)
Toinen pelargonihullu ilmoittautuu;) Ja kyllä voi epäonnistua...kevätpistokkaat onneksi onnistuivat hyvin mutta viime kesän lopulla otetut pistokkaat kuolivat meidän olosuhteissa, eivät varmaan ehtineet kasvattaa juuria. Keväällä siis taas, ne onnistuivat hyvin:) Mun hulluus kohdistuu ruusunuppu- ja tuoksupelargoneihin<3 Meillä kämppikset valtaavat ylimääräisen makkarin, joten vielä mahdutaan itsekin asumaan;)
ReplyDeleteMukavaa syksyistä viikonloppua!
Joopas, ei tämä postaus ainakaan hulluuden syventymistä pysynyt estämään ;) Ihania ja niin erilaisia lajeja sinulla!
ReplyDeleteKiitos! Niin, voihan se olla että johonkin aikaan otetut pistokkaat ei menesty, en tiedä miksi mulla ovat onnistuneet. Ehkä olosuhteet tässä viileässä rintamamiestalossa ovat otolliset. Silloin kun käyn kaupungissa, laskee huonelämpötila noin 7 asteeseen.
ReplyDeleteOnneksi teillä on pelargonien oma makkari, olen kade :-D
Pirkko; Sepä noissa juuri onkin, kun lajien kirjo on niin suuri ja ne sopivat ainakin minulle sekä taloni että hajamielisyyteni puolesta!
ReplyDeleteOoh ja aah miten vaikuttava pelargonikokoelma! Kiinnostavia lajeja.Lievähkön hulluuden vallassa minäkin täällä oon,siis myös pelargonioiden suhteen;) mulla oli vähä huonoa onnea keväällä tilaamieni kirjavalehtisten suhteen,vain yksi neljästä on elossa,A Happy Thought.Sama juttu tuoksupelargonien kans,vain Grey Lady Plymouth jäi henkiin.
ReplyDeleteMuista lajeista Sotaleski,Hillevi,Appleblossom Rosebud ja First Love rehottavat,mutta eivät ole jaksaneet kukkia.Näihin vain tulee himo,varsinkin tuoksuvat ja kirjavalehtiset kiehtovat mua.
Voi kamala,et kai aio vain heittää menemään komeita pelakuitasi??Varmaan joku naapurinrouva pelastaa isoimmat yksilösi,jos ne ei enää sun luo mahdu?
Oi miten ihana tuo eka pelargonia on!
ReplyDeleteJotenkin tosi liikuttava.
t.Leena ja MammanpoikaKaapo ja muut Pojat
...piti vielä kirjoittamani, että minun palsamipelargonia ei kukkinut, mutta tärkeintähän niissä onkin tuoksu. On silleen ulko-oven pielessä, että väkisinkin sitä hipaisee ja tuoksu ON ihana!
ReplyDeletet.Leena & Pojkarna
Voihan kääk sentään mitkä pelargonit! Äläkä nyt vain sano että kompostiin heitit niitä suurempia. Täällä toiset kun yrittää saada pelakuunsa talvehtimana edes yhden kerran :D
ReplyDeleteOmpa sinulla tosi upeita pelargonioita, tuo tumma on tosi viehko. Minä olen saanut ainoastaan riippupelargonin talvehtimaan, tahtovat vaan kuivettua, tosin viime keväänä lähtivät kasvamaan, mutta jokin juttu hyydytti ne, en tiedä mitä tapahtui. Olivat valkoisia tavallisia lajikkeita..
ReplyDeleteTiina; No voi ei, kun täällä ei ole ketään naapurinrouvaa - saari on vain täynnö vanhoja gubbeja joita ei pelakuut kiinnosta ;-D En siis hävitä yhtäkään lajiketta, mutta isoimpia emokasveja en enää ajatellut kantaa sisään kun sen aika tulee.
ReplyDeleteVoi hitsi, en olekaan koskaan tilannut pelakuita postitse, se voi olla etteivät ole hyviä matkustajia (vaikkakin monet mun yksilöt ovat onnistuneesti matkustaneet ruotsinlaivalla). Kyllä näihin tulee himo.
Leena, Mammanpoika Kaapo, Pusupoika Papu & co; Tuo ekan kuvan 'Bev Foster' on kuin pörröinen... pallero... ;-) Kauniit lehdetkin on tärkeät, kukat ovat bonusta.
Katja; Äh, no roudaanko teille ;-) Kun tässä talossa on vain kolme pienen pientä asuinhuonetta, joissa on jo liikaa kalusteita kun osa odottaa vanhaan taloon pääsyä, ei täällä tosiaan mahdu oikein kulkemaan, istumisesta tai työskentelystä puhumattakaan, enempien kasvien kanssa!
Ne talvehtii todella hyvin 5-20 asteen vaihtelevissa lämpötiloissa, mitä niille talvella tarjoan. Eiköhän teltäkin jotain sellaista löydy.
Ansa; Kumma kyllä, minultakin ovat kuolleet ainoastaan sellaiset vaaleanpunaiset peruslajikkeet, joista en niin välittänytkään, kun niiden lajike ei ollut tiedossa (yhdenlaista hulluutta tämäkin, että haluaa vain kasveja joiden lajikkeen tietää!). Rintamamiestalossani taitaa olla hyvä ilmankosteus, vaikka lämmittäisin joka päivä, jostain vetää aina ;-D
ReplyDeleteNoissa villilajeissa on sellaista viehkeyttä ja siroutta, mitä jalostetuista ei löydy.
Pelargonihullu täälläkin! Oon kyllä onnistunut tappamaan kaikki yksilöni eikä pistokkaatkaan ole onnistuneet.. seuraavaksi koetan tuota suoraan multaan tökkäämistä, ei sitten ihme että vesilasissa ne ei oikein juurtunu :)Nämä ovat kyllä kauniita kaikki!
ReplyDeleteAika kokoelma pelargoneja! Tuo tähtipelargoni on hapsuisen hauska hippipelargoni - minun mieleeni ehdottomasti.
ReplyDeleteYmmärrän hyvin etteivät kaikki mahdu talvetukseen. Minäkin yritän vuosittain vähän pienentää talvetettavien määrää. Nyt siirsin kukkapenkkiin sinisateen ja laakerikirsikan. Saa nähdä miten nille käy.
Helena; Voi ei, vai kuolevat. Se on jännä miten jotkut kasvit sopivat joidenkin ihmisten tapoihin ja asuinolosuhteisiin, mutta toiset ei. Koeta vaan suoraan multaan, se voi olla että vesilasissa on ollut liian märkää ;-)
ReplyDeleteIrene; Ajattelin itsekin hankkia sinisateen ruusukaareni toiselle puolelle, se on niin paahteessa että siinä ei pärjää muut kuin se ruusu, mutta en halua pelkkiä ruusuja vaan jotain muulloinkin kukkivaa (jos sinisade nyt edes jää henkiin, kukkimisesta puhumattakaan).
Tilanpuute on paha juttu, ollapa orangeria!
Tulepa käymään meillä, ja tuo tullessas kaikki turhat kukat ;D Jos en olisi näin... krhm, säästäväinen, niin minustakin olisi pelakuuhulluksi. Meillä on vähän liian lämmin sisällä, eikä muita paikkoja ole talvettaa. Alakerran ikkunalla ne peruspelakuut kuitenkin ovat ihan hyvin voineet. Kiitos muistutuksesta! Ei ole käynyt mielessäkään, että kohta ne pitäis taas kantaa sisälle.
ReplyDeleteJuuri tänään katselin pelargonioita ulkoportailla ja tulin siihen tulokseen, että saavat vielä ulkoilla aivan rauhassa. Mahtava kokoelma sinulla ja todellakin kaunis tämä ruusunnuppupelargonia! Oikein mukavaa viikonloppua!
ReplyDeleteSulla on sitten noita pelargonioita enemmänkin.. ;O)Mulla on muutama ikkunalla ulkona ja jokin vihreä mato on ihastunut niihin, kuten myös viime kesänä.
ReplyDeleteMukavaa viikonloppua!
Kartanonrouva Elise; Hmm, minusta nämä ovat nimenomaan edullinen kasviharrastus, ainakin jos ne ostaa sormenpituisina pistokkaina niin ne eivät montaa euroa maksa. Kukkivat silti ekana kesänä, kuten näissäkin kuvissa tuo keväällä hankitut P. sidoides ja 'Lady Plymouth'.
ReplyDeleteYhden pelakuun onnistuin tappamaan, kun jätin sen kerrostaloon syksyllä liian myöhään, keskuslämmitys kuivatti sen, siellä kun on rutikuiva ilma muutenkin.
Kannattaa katsoa, ettei unohda niitä pakkasyöksi ulos!
Désirée; Kiitos! Jos yölämpötila laskee alle 5 asteen niin ottaisin se sisälle, mutta tuskin teilläkään vielä siellä saaressa.
Sadun blogi; Kiitos! Niitä on nyt kertynyt viiden vuoden ajan, etenkin parina viime vuonna kiihtyvään tahtiin. Mutta kohta pitää pistää jarrua siihen asti kunnes saan toisen talon asumiskuntoon. Sitten voin pitää tämän rintamamiestalon pelakuiden talvehtimiskotina ;-D
Ehkä vihreä mato ei ole vaarallinen pelakuillesi? Kovin vähän niillä on tuholaisia, liekö syynä voimakasaromiset lehdet.
Meilläkin kukkii tuo 'Prins Nikolai' ja ihan puhtaanvalkoisena, en vaan ole ehtinyt ja muistanut sitä kuvata.
ReplyDeleteNe kaksi sinulta saatua pelargonia ovatkin ainoat nimelliset meillä, kun kaikki muut ovat olleet jotain vanhoja nimettömiä pelakuita.
Mukava muisto keväästä hienoine nimilappuineen nuo kukat ovat ja nyt toisessakin on jo nuppuja kasvamassa.
Nyt syksyn tullen nämä nimelliset ovat lähteneet kovaan kasvuun ja niissä on valtavan isot lehdetkin, ei ihan heti pelargoniksi uskoisi.
Täytyypä yrittää muistaa huomenna kuvata ainakin se kukkiva.
Erikoisen näköinen tuo eka pelargoni.
ReplyDeletePelargoniat on kivoja, mullakin on jo osa tullut sisälle, joku on kuistilla ja iso ruukku kärvistelee vielä ulkona...
Parempaa säätä viikonlopuksi!
Täällä on myös yksi pelarkoniahullu.
ReplyDeleteJoka vuosi yritän vähentää niitä, mutta aina vain tulee uusia.
Laitoin myös blogiini juuri pelarkonia, mutta täältähän löytyi erikoisia pelarkonia.
Kiitos samoin, hullua viikonloppua
♥
Siis WOW (!) minkä kokoisia pelargonioita sulla! Hitsi vie, kun olisi tuollaiset talvetusmahdollisuudet kuin sulla siellä. Todella upeita, olen varsin ihastunut noihin ruusunnuppuihin. Tuo villilaji on aika mielenkiintoinen, voitko laittaa siitä vielä tarkempaa kuvaa?
ReplyDeleteSinulla on aikamoinen pelakuukokoelma. Tuo Raspberry Ripple on ihastuttava. Ymmärsinkö oikein, että talvetat pelakuusi sisällä, et missään kellarissa etkä pimeässä?
ReplyDeleteRaakki; Kiva kuulla, että ne ovat alkaneet kasvaa. En muistakaan, mikä se tonen oli, olisiko ollut tuo ruusunnuppu 'Brightstone'?
ReplyDeleteSesse; Juu, parempaa on onneksi luvattu!
Sylvi; Kävinkin katsomassa upeaa kokoelmaasi, jossa on omia siementaimilajikkeitakin! Se on kumma miten nuo kasvit aina lisääntyvät sen lisäksi, että myös suurenevat vuosi vuodelta.
Tiina; No siis, talvetusmahdollisuus on vetoisa vanha talo - eikös teilläkin ole sellainen? Sinne vaan johonkin huoneeseen tai vähän kaikkiin niin kuin mulla. Oma eläminen vaan käy aika ahtaaksi.
Tuo 'Raspbery Ripple' on myös mukavasti kasvanut, kiitos siitä. Pitää yrittää ottaa kuva jossa näkyisi P. sidoidesin lehtiäkin tarkemmin, ne on jännät harmaat nukkapintaiset.
Paula; Juu, kellarini kun ei oel eristetty vaan menee pakkaselle, siellä ei voi talvettaa. Käsittääkseni pelakuut viihtyvät valossa, eiväthän ne kotiseuduillaan eteläisessä Afrikassakaan missään hupun alla talvikautta vietä. Pitää vain joskus muistaa kastella.
ReplyDeleteNe ovat todella joustavia, kunhan ei tosiaan mene pakkasen puolelle. Lämpötila asuinhuoneissani on 5 ja 20 asteen välillä riippuen siitä, olenko paikalla vai en. Ja hyvin on kelvannut, ainoastaan kaksi nimetöntä vaaleanpunaista peruspelakuuta ovat menehtyneet.
'Raspberry Ripple' onkin Porin seudulta kotoisin, kun sen olen saanut tuolta sinua ennen kommentoineelta Tiinalta, joka kasvatti sen itse siemenestä!
Nuohan ovat toinen toistaan ihanampia! Minä niin haluaisin olla viherpeukalo, mutta eipä minun kasvatukset kestä esittelyä, vielä! Vakaa aikomus on oppia ja kokeilla ja vähitellen saada ihana kukoistava kotipiha aikaiseksi. Olen tosi tykästynyt blogiisi ja iloinen, kun löysin tänne!
ReplyDeleteSiis mähän en sillain tykkää pelargoneista kun ne on semmosia mummokukkia ja haisee pahalle, mitä nyt pari kertaa olen erehtynyt ostamaan tosi pinkkejä versioita (ei talvehdi täällä kuivassa kuumassa valottomassa kerrostalossa), mutta siis, toi vika on aivan ihana! Siis noin muuten en tykkää tai jotain. ;P
ReplyDeleteNo, noitahan sitten tuntuu olevan! Toivottavasti mahdutte saman katon alle kaikki. :)
ReplyDeleteSaila, blogissani on sinulle Jotakin :)
ReplyDeleteIhania pelakoita<3 Minä sain pari viikkoa sitten pistokkaan ruusunnuppu Denisestä, lieneekö tästä alkaa oma hulluuteni:) Sain pistokkaan mukana juurrutushormonia ja nyt jännitän juurtuuko näin myöhään laitettuna!? T.Minna
ReplyDeleteHenkkumaaria; Noissa on paljon erilaisia lajeja. Onnea kotipihan laittoon ja kiitos kauniista sanoistasi!
ReplyDeletesea; Niin, periaatteessahan nuo on haisevia mummonkukkia ;-D Isoäidilläni oli aina pelakuita lapsuuteni kesähuvilalla enkä itsekään alkanut pitää niistä ennen kuin muutamia vuosia sitten. Joten varo vain...
Mamma N; Toivotaan näin, eläminen on aika hankalaa moisen kokoelman kanssa - eikä siinä ollut vielä edes esitelty muita huonekasveja (joita on onneksi vähän).
Pirkko; Kiitos ♥
Minna; Sinulle vastaaminen jäi väliin! Varoituksen sana lienee paikallaan ;-) Itsekin hankin tuon ruusunnupun viisi vuotta sitten "kun minulla nyt on vanha talo niin hankinpa sinne pelakuun". Vaikea (lue: mahdoton) oli siihen yhteen jäädä!
ReplyDeleteOnnea Denisen kanssa, AnnaW tuolla ylempänä kommentoikin, että hänellä syyspistokkaat eivät ole onnistuneet, mutta eihän se estä sinua onnistumasta.
Hih voihan se olla että tästä se lähtee:) Ajatuksissa on ollut tilata ensi keväänä Pukin puutarhalta tuo Appleblossom Rosebud, näin sen nyt syksyllä Annalan puutarhan viherhuoneessa (jossa oli muuten aika kutkuttava kokoelma kasveja,suosittelen tutustumaan)ja se oli niiiin ihana! t.Minna
ReplyDeleteSe on tosi kaunis, muutamissa blogeissa olen sitä ihaillut. Ajattelin itse siirtyä vähitellen enempi villilajeihin - niitäkin riittää! Tukholman puutarhamessut, jos ikinä sinne menet, on varsinainen pelakuuhullun paratiisi. Siellä on Ruotsin pelakuuyhdistyksen lisäksi esim. Bergabacken, joka myy varmaan yli sadan lajin ja lajikkeen pistokastaimia. Niissä onkin sitten jo vähän valinnanvaikeutta...
ReplyDeleteNyt laitoin omaan blogiini kuvia niistä sinulta lähtöisin olevista pelakuista.
ReplyDeleteAh ja oih, miten ihania pelakuita ! Tuo hapsukukallinen on sitten veikeä... P. sidoides vaikuttaa jännältä. Minäkin toivoisin näkeväni siitä lisää kuvia.
ReplyDeleteMinun P. gibbosumissa on nuppuja, mutta ne eivät taida aueta enää ulkona.
Olen myös joutunut "poistamaan" isoimmat pelakuut... niin sitten taas mahtuu jotain pientä uutta talvisäilöön ; )
Raakki; Kiitos tiedosta, käynpä kurkkaamassa! Ja muistin tän kirjoituksen jälkeen, että en ole muistanut ottaa yhtään kuvaa 'Catalina' -pelakuustani, joten pitänee tehdä vielä toinenkin pelakuupostaus ;-)
ReplyDeleteSariw; Hapsu-pörröpelakuu on todellakin veikeä. Ostin sen pistokkaan Bergabackenin osastolta viime vuonna, kun heillä oli yksi aikuinen kukkiva yksilö näytillä - eihän tuota voinut vastustaa. Jännä nähdä millainen on gibbosum, sitten joskus kun sen esittelet.
Ei noiden kanssa tahdo enää kohta taloonsa mahtua, varsinkin kun eilen ruukutin lukinliljan itse kylväytyneet siementaimet, nyt minulla on 10 ruukullista lukinliljojakin kämppiksinä :-D
Ja arvaa mitä huomasin eilen: murattisyklaamin maasta nousevan kukkanupun! Se elää sittenkin :-)
Mahtava kämppis, ei jokaisella naisella tuollaista olekaan! :D
ReplyDeleteEikä joka naisella ole myöskään tällaista määrää kämppiksiä :-D
ReplyDeletePelargoniat ovat ihania - jostain syystä minä kuitenkin onnistun aina tappamaan ne :(
ReplyDeleteHm, ehkä niiden kanssa pitää olla hajamielinen ;-) Itse huomaan jossain vaiheessa, että ne pudottelevat suurimpia lehtiään, näin käy aika usein ja sitten kastelen. Vaikka ne eivät ehkä kovin reheviä siten olisikaan niin ainakin pysyvät hengissä. Eli vältä liikakastelua!
ReplyDeleteOhos, olet nyt sitten aloittanut sen bed and breakfastin. En vaan oikein ymmärtänyt, että se on pelargonioille ;-D
ReplyDeleteKomeat "roomiet" sinulla siellä kyllä on; mitäs kisulaiset niistä tuumaavat?
Juu, tää on erityismajoituspalvelu. Enkä edes saa tästä palkkiota, vaan olen itse ostanut asiakkaat.
ReplyDeleteKisulaiset eivät tuumaa yhtään mitään, paitsi näyttävät vähän harmistuneilta kun heidän pöydillään (=näköalatasanteilla) on esteitä ja ruuhkaa.
Tuhannet kiitokset kisaväsyneen messukävijän tsemppaamisesta tuon P. sidoidesin etsinnässä vielä messupäivän loppumetreillä!
Hei! Uusi pelargoni fani ilmoittautuu. Ostin viime kesänä kaksi villi pelargoni lajiketta ja mietin miten saan ne selviytymään talven yli.
ReplyDeleteHei vaan! Toivottavasti talvetus onnistuu. Minulla ne viihtyvät asuinhuoneissa, taloni on sen verran viileä. Ja vielä viileämpi välillä, kun olen poissa, silloin on vain viitisen astetta tai allekin. Ikkunoilla ovat, jotta saavat valoa. Silloin tällöin täytyy kastella, jos ne saavat aurinkoa.
Delete