Puutarhakuvia selaillessa löytyy myös aika monta otosta Ransusta. Se nimittäin seurailee minua kuin hai laivaa. Tässä otin kuvia muotopuutarhasta tieltä käsin – ah, heinäkuun valoisassa illassa puoli yhdeltätoista! Kesän valo on sitten mahtavaa. Illan valo saa lisäksi valkoiset ja sinertävät kukat hohtamaan. Kuvassa kukkivat valkokukkaiset myskimalva ja herttamerikaali. Niistä oikealle näkyy puuhkahäntä. Ransu ei pääse tielle suoraan tuosta, vaan sen pitää kiertää.
Ransu keeps me company when I go around the garden to take pictures. These images, apart from the sunny one, are taken in early July at 10.30 pm. The light summer evenings are great.
Määrätietoinen askellus ja häntä purjeena. Täältä tulee Ransu.
Tämä kuva on otettu toisena päivänä puoliltapäivin, kun aurinko paistaa täydeltä terältä. Samassa tilanteessa ja samassa paikassa silti ollaan. Kohta Ransu hyppää ojan yli.
Sitten se asettuu jalkoihini istuen joko jalkani päälle tai aivan sen viereen.
Hei, mihin sä nyt lähdit?
Herttamerikaali – Crambe cordifolia
Myskimalva – Malva moschata
.JPEG)
.jpg)
Pusi-pusi Ransulle!
ReplyDeleteMikähän siinä on, että puuhakhäntäkissat pitää aina häntää tollain lippuna? Vai hauskuuttaakseen meitä ihmisiä ;)
Huomiota herättävä huiskuhäntä Ransulla! Hyvää loppuviikkoa!
ReplyDeleteMahtava puuhkahäntä, tuommoisen purjeen kanssa onkin vaikea piiloutua. Upea Ransu!
ReplyDeletePirkko; PUS! PUS! (lähettää Ransu)
ReplyDeleteNiin, en tosiaan tiedä. Viljo ei ollut noin kova kulkemaan häntä pystyssä, mutta se nakkeli sitä todella paljon, kyllä Ransukin tekee niin, tuntuu että ne tietävät sen olevan tehokas.
Tillariina; Kiitos samoin!
Myrsky; No niinpä on :-D varsinkin, kun hännän alapuoli on niin vaalea, sehän oikein loistaa.
Antaisin muiskun, jossei olis flunssa!
ReplyDeleteMä niin tykkään noista purjehännistä, ne on ihan mahtavia! <3
Toivottavasti ihmisen flunssa ei tartu kissaan. Ransu on nimittäin saanut aika paljon muiskuja :-) Ja voisi ottaa niitä enemmänkin vastaan! Ja muikkuja myös ;-)
ReplyDeleteOnkos sulla flunssa :(. Paranemisia!
ReplyDeleteKesän valo on kyllä niin suloista. Ja mitä pohjoisemmaksi tänne tullaan, sitä enemmän on sitä valoa.
Tässä oli sellainen "ajatusharha" kesällä, että jos muutettas sinne etelään. Puoliksi leikkipuhetta, puoliksi tosissaan. Suurin este minulle oli se, että kesäyöt ovat etelässä siltikin hämäriä ja pimeitä verratuna tänne. Puhumattakaan siitä, että lumiaika on siellä vähäisempää. Muuten olisin voinut vaikka pakata kampsut ja kimpusut. Vaikka tätä pohjoisemmas en taas muuttais millään, suuntana olisi mieluummin kuitenkin se etelä ;).
Oli funssa ja meni, onneksi :-) Juu, en osaa edes kuvitella, millainen valo siellä pohjoisemmassa on... Lapista nyt puhumattakaan! En ole koskaan ollut siellä keskikesällä. Siinä on varmasti taikaa.
ReplyDeleteMutta on täällä etelässä sellaisia hyviä puolia, kuten mahdollisimman lyhyt talvi :-D Sopii minulle!
Meilläkin kissat (ja usein Elmo-koirakin) kävelevät mun perässä pihalla. On kiva kun on karvaista seuraa :D
ReplyDeleteSeuraavainen kissa on ihana! Luulen, että meil olis herra Harma hvä seuraaja, jos olosuhteet olis toisenlaiset :-)
ReplyDeleteKyllä kuviin tulee paljon bonusta tuollaisen assistentin myötä. Herttamerikaali näyttää komealta, laitetaan tämäkin muistiin.
ReplyDeleteSesse; Karvainen seura on laadukkainta seuraa ;-D
ReplyDeleteZepa; Hra Harmaa olisi varmaan kans tällainen iilimatokaveri joka seuraisi jokaista liikettäsi &heats;
Cheri; Herttamerikaalin superihana bonus on hunajainen tuoksu, jota nyt ei näihin postauksiin ole saanut. Se kukki kunnolla vasta kahden talven yli asetuttuaan ja on tulevaisuudessa varmaan vieläkin korkeampi kuin tuo vajaat 2 metriä. Leveyssuunnassakin tarvitaan tilaa ainakin neliömetri. Lehtiä syövät kaalimadot, mutta mitäpä tuosta, ne ovat sitten kauniin pitsisiä. Mutta nyt se näyttää risukasalta, kukkavarsien poistaminen kukinnan jälkeen tekisi terää.
Pitäähän antennin olla pystyssä , että näkyy missä mennään.
ReplyDeleteLuulen, että mitä iloisempi ja onnellisempi mieli, sen pysymmässä häntä heiluu.
Se on mahtava kommunikointiväline ja sillä kissa viestittää asioita.
Ja norskin hännänpää on niin hauska karvoineen, kun sitä voi sillai liehutella :)
t.Leena ja Pojat
Häntä nousee pystyyn kuin lipputanko heti kun Ransulle alkaa puhua :-) Ja muulloin se heiluu ja nykii kovasti. Pitkäkarvaiset osaavat tehokkaat häntäefektit! Kuten asettuminen nukkumaan mamman tyynyn viereen ja hännän läiskäiseminen mamman naamalle.
ReplyDeletesori, nyt on tullut väärinkäsitys, anna siis näyttelee elokuvassa kauniit ja rohkeat elokuvassa forresterin tyttärenä, ei tv sarjassa, sori joudun pistää uusiks ja poistamaan kommenttia. mutta kiitos kuitenkin, hyvä että selvis tuo asia kuitenkin.
ReplyDeleteMinä olenkin ottanut tavakseni puutarhakuvista etsiskellä Ransua :) Aina se jossain vilahtaa!
ReplyDeletePepita; Kiitos selvennyksestä!
ReplyDeleteMamma N; Aika usein se varmaan sieltä löytyy :-) Mutta se saattaa myös olla takanani.
Monta postausta katselin taakse päin, on sulla vaan niin kaunista siellä!
ReplyDeleteJuu, just niin!! :D
ReplyDeletet.Leena ja Huiskuhäntä & kaksi muuta vähemmän Huiskuhäntää, mut sojottavaa häntää kuitenkin
ps. tuo Herttamerikaali on mielenkiintoisen oloinen kasvi, varmaan pitää hommata sellainen.
Voi että! Kesää on jo ikävä, vaikkei se ihan ohi vielä olekaan.
ReplyDeleteAnnaW; Voi kiitos! Jotkut kohdat alkavat jo näyttää kauniita, mutta työsarkaa on vielä.
ReplyDeleteLeena & Hännät; En nyt muista olenko nähnyt merikaalia millään tamistolla, tilasin omani muutama vuosi sitten Viherpeukaloilta juurakoina. Kannattaa pitää silmät auki siis postimyyntifirmojenkin valikoimien kanssa, niissä on joka vuosi jotakin erikoisempaakin :-)
Sulo; No niin on täälläkin. Siis kesää ikävä, vaikka se vielä tavallaan jatkuukin.
ReplyDeleteKyllä on niin arvokkaan näköin kun tuossa tepastelee, kuin hoviherra, meinaan Ransu.
ReplyDeleteIhanat kuvat kisuliinistä.
Ransu tuntee oman arvonsa :-)
ReplyDeleteTuo viimeinen kuva ja Ransu ♥
ReplyDeleteMyönnän että poden parhaimmanlaatuista kissakuumeilua!
Voi voi, en tiedä kissakuumeeseen kuin yhden asian joka tuo helpotuksen ;-)
ReplyDeletePuutarhan paras kaunistus on tietty Ransu :) Tuo jalan päälle istuminen on aika hauska juttu. Ihanan rehevä puutarha! Mulla on tuollaiset samanlaiset gothic archit.
ReplyDeleteIhana Ransu <3
ReplyDeleteMeilläkin tuo raitapaita aina ilmaantuu alta aikayksikön jostakin pöheiköstä,jos menee pihalle jotakin puuhaamaan. Seuraa välillä niin hiljaa ja lähellä,että on meinannut nenä irrota pensaanlaikkauksessa.
Juu, tiedän sellaisia koiria jotka nimenomaan istuvat jalan päälle. Kai se on joku omistamisen merkki?
ReplyDeleteRehevää on, liiankin. Kaikki kasvaa ihan liikaa. Voi kun olisi kalliopuutarha, niin pysyisi vähän siistimpänä. Kun luonnonkasvillisuuskin on tontillani miehenkorkuista ellei sitä leikkaa ja raivaa. Hankin saman tien noita kaaria viisi, nyt niistä on kolme pystyssä tuossa muotopuutarhassa, kaksi odottaa vielä seuraavan puutarhan osan valmistumista...
Katja; Voi ei! Vai sellainen puskissa piileskelijä ja seuraaja :-D
ReplyDelete