Uudet kysymykset

Kuvassa huussin viereinen vuokko-esikkopuutarha, jossa kukkivat 'Orangerie'-narsissit. Ransu esittelee.

Elinalta Memento mori -blogista tuli toinen satsi yhtätoista kysymystä. Tämä on siitä kiva haaste, että kysymykset ovat aina uudet. Kiitos Elina! Tässä Elinan kysymykset ja vastaukseni niihin:

1. Mikä on elämässäsi tärkeintä?
Rauha, oma tila, tahti ja aika.

2. Millainen on täydellinen aamu?
Tällainen kun juuri nyt: ilma on niin lämmin, että oven voi avata heti aamusta (siis klo 9 jälkeen, siihen asti on yö). Lintujen laulu kaikuu ulkoa, aurinko kisailee omenapuun kukkanupuilla, edessäni on suuri mukillinen maitokahvia ja jääkaapista löytyi jotakin aamupalaksi sopivaa.

3. Missä asiassa olet onnistunut elämässäsi?
Ainakin tässä, että onnistuin viimein hankkimaan itselleni vanhan talonrötiskön saaristosta. Olen myös onnistunut järjestämään elämäni niin, että pystyn asumaan paikassa, josta käsin ei voi käydä missään töissä. Suurin kiitos siitä kuuluu kuitenkin informaatioteknologialle ja sähköiselle tiedonsiirrolle.

4. Jos voisit tavata yhden henkilön historiasta, kuka se olisi?
Ou, en ole yhtään muistanut miettiä tätä, tämä vaatisi varmaan vähän harkinta-aikaa. Mutta näin suoraan hatusta sanon George Sand. Hyvin kiinnostavan oloinen nainen täynnä mielipiteitä, ehkä liikaakin, mutta ainahan treffeiltä voisi poistua jollakin verukkeella jos se menisi monologin kuunteluksi.

5. Ketä tai mitä kaipaat juuri nyt?
Aikaa! On hurjan kiireinen viikko ja yleensäkin koko tämä kesäkausi (eli remonttikausi ja toisaalta myös puutarhojen kuvaus- ja juttujen keruukausi) on kuluttavan hektinen. Tuntuu, että koko ajan täytyy paahtaa kuin pikajuna ja silti päivät eivät tahdo riittää. Nyt olisi aika monta asiaa tehtävänä, joiden pitäisi olla jo tehty ja ainakin saada valmiiksi nyt heti. Ja tässä minä kirjoitan blogia ja juon kahvia...

6. Seuraatko jääkiekon MM-kisoja?
Seurasin, mutta ainoastaan Suomen matseja jonkin verran varsinkin sitten, kun ne alkoivat olla ratkaisevia tai muuten vain hyvää vastustajaa vastaan. Näistä loppupään otteluista sai hyvää ärtymisenergiaa. Eilenkin kitkin tonttini pohjoispäädyn nokkosia, keltamoita ja raivasin luumupuun vesoja, siihen kului neljä tuntia ja sain todella tehokasta työpontta nokkosten juurien maasta kiskomiseen erityisesti Jevgeni Malkinista.

7. Mikä on lempivärisi?
Kaikki värit, mutta ei niiden kaikki sävyt. Toukokuussa ihailen erityisesti puhkeavien lehtien ja versojen sekä sammalen oliivin- ja limenvihreitä, punaisia ja ruskeanvioletteja sävyjä yhdessä. Ne yhdistettynä keisarinpikarililjan oransseihin kukkiin on hervottoman mahtava yhdistelmä! Huokaus – tämä hurmaava aika alkaa olla ohi, puiden väri on jo muuttunut ja tänä aamuna huomasin keisarinpikarililjojen kukkien alkavan haalistua ja nuutua.

8. Kahvi vai tee?
Kumpikin, mutta aamulla ehdottomasti ensimmäiseksi kahvi. Tai siis heti tuoremehun jälkeen.

9. Mihin liittyy varhaisin muistosi?
Ou nou. Mitähän tähän muistaisi. Ainakin sen muistan, kun poskipääni aukesi kun kaaduin puiston kiviportaissa ja piti mennä sairaalaan tikattavaksi. Minulla oli ja on sairaalakammo. Piilouduin taksimiestä fyygelin alle (meillä ei ollut autoa, sitä paitsi vanhemmat olivat silloin matkoilla ja meitä hoitamassa oli isoäiti, jolla ei myöskään ollut autoa). Olin kolme tai neljä. Sairaalassakin yritin kiivetä odotussalin huonekasvia pitkin katonrajaan turvaan. Hoitopöydällä minua pitelivät kiinni kaksi hoitajaa kun lääkäri liimasi haavan, sillä rimpuilin kuin pieni apina. Muistan myös kivat punaiset ruudulliset tennarit jostakin todella kaukaa.

10. Mikä on kaikkein pitkäaikaisin harrastuksesi?
Puutarhanhoito. Olin myös noin kolme kun istutin äidin kanssa orvokkeja, tosin vääriin paikkoihin tietenkin, mutta kuitenkin. Hankin jo silloin tarpeellisen annoksen mikrobeja ja vastustuskykyä juomalla kuravettä.
Olisi hyvä, jos kiipeilyharrastus olisi jatkunut, nyt kun pitää kiipeillä tikkailla ja maalata talon seinää välillä huimaavan korkealla. Se on kauheaa. Kaksivuotiaana kiipesin kolmikerroksisen talomme katolle ja sen jälkeen pyrin sinne jatkuvasti uudestaan, sillä se oli niin kivaa. Kiipeily oli lempiharrastus pienenä, nykyään jalkani tutisevat yli kolmen metrin korkeudessa. Tyhmää.

11. Millainen sää kuvaa parhaiten persoonallisuuttasi?
Tähän on vaikea vastata, kun on vaikea miettiä minkälainen persoonallisuuteni on. Sekin voi olla hyvin erilainen sisimmässä kuin miltä ulkokuori vaikuttaa. Vastaan tähän tämänhetkisen säätilan mukaan, joka on leppoisa kesäpäivän aamu.

Edellisen kuvan taustalla näkyvä narsissi on tämä huikea lumpeenkukkainen 'Manly'.

Tällä kertaa en jatka tunnustusta eteenpäin, kun edellisen kerran sen tein.
Aurinkoisen kesäistä keskiviikkoa!