Huhtikuisella pari viikkoa kestäneellä kaupunkireissulla jännitin, ehtivätkö krookukset eli sahramit kukkia. Kaupunkiin lähtiessäni ne olivat nupulla.
Ruukkukuva on Tulppaanien lumo -näyttelystä huhtikuussa Helsingissä, jossa tuskailin tapaamalleni
Sari W:llekin sitä, miten koville ottaa olla erossa puutarhastaan juuri kun on kevätkukkien aika.
Niinhän se oli, että kun saavuimme kotiin 24. huhtikuuta illalla, vain varjopaikan krookukset olivat enää kukassa. Tässä on Pikku-Raakkila -kukkapenkki, jota ei ole vielä kevätsiivottu, taustalla navetta. Nyt siivous on tehty ja kaatunut kärhötukikin on rakennettu uudestaan. Pikku-Raakkilan krookukset tulivat jonkun muun kasvin kylkiäisenä yllätyksenä. Kiitos
Raakki!
Syksyllä istuttamani sieberinsahramit olivat sen sijaan ohikukkineet. No ensi keväänä sitten. Puutarhastaan ei pitäisi olla pois näin kasvukaudella enempää kuin muutama tunti kerrallaan!
Lopuksi kuva-arvoitus. Autiomaahan nuupahtanut kukkanen?
Ei, vaan lakastunut sieberinsahrami siinä kohdassa kukkapenkkiä, minne tyhjensin kissanhiekkavadin (puupohjaista purua) talvella.
Aurinkoista maanantaita!
A tired flower in the Sahara?
Not really. This is the spot in the border where I emptied the cat litter box.
The images are taken three weeks ago, this spring I unfortunately mostly missed the crocus blooming season. Maybe next year.
Sieberinsahrami – Crocus sieberi
.JPEG)
.jpg)
Totta, puutarhasta ei voi olla muutamaa tuntia kauemmin pois keväällä. Joka hetki tapahtuu jotakin ja on mukava nähdä kaikki vaiheet. Onneksi tämä hidastuu kesää kohden, eihän tässä meinaa hidas mukana pysyä.
ReplyDeleteOn tää käsittämätöntä aikaa. Tänä aamuna kiersin pihan kamera kädessä ja kuvasin juuri avautuvia 'Princess Irene' -tulppaaneja. No nyt pitäis mennä uudestaan, kun ne poksahtivat sitten tosissaan auki!
ReplyDeleteAurinko nopeuttaa kukintaa ja myös lyhentää sitä. Meillä krookukset nyykähtivät nopeasti auringonpaisteessa ja tuulessa.
ReplyDeleteOn tämä kevät kuitenkin hienoa aikaa. Tänään vaan tuuli on niin kova, että teen sisähommia pois.
Kyllä tämä kevät on tosiaankin uskomatonta aikaa; ihmeitä ja kasvua täynnä! Ihanat kisut!!
ReplyDeleteOn se kyllä niiiiin hienoa, että sinulla on puutarhassasi tuollaista herrasmiesseuraa! Isäntämies ja naistenmies ♥
ReplyDeleteRaakki; Niin se tekee. Varjossa kevätkukat kestävän kivan pitkään, mutta toisaalta sieltä lumi sulaa myöhään pois niin, että kukat kukkivat aurinkopaikkoja selästi myöhemmin.
ReplyDeleteRiitta Sinikka; Niin on, ihmeitä ja kasvua todellakin!
Naukulan Mamma; On ne aika ihanat seuralaiset. Nyt olin syömässä naapurin luona ja Ransu otti minut kotipihalla vastaan oikein nousemalla takajaloilleen pussailemaan.
Täälläkin on sellainen joka ei halua olla possa kotoa keväällä.
ReplyDeleteKun menimme pariksi viikoksi eurooppaa kiertämään niin pelkäsin että kevät-kukkamme kerkiää kukkinaan, mutta onneksi oli niin viileätä että kerkesimme vielä niitä ihailemaan.
Mukavaa viikkoa!
Sylvi, teillä kukkii kaikenlaisia ihania kevätkukkia, eipä ihme jos ei tee mieli olla pois! Onneksi oli viileää :-)
ReplyDeleteAivan ihanaa väritykitystä näyttää kyllä olevan, melkein voisi vaikka vierailulle tulla :)
ReplyDeleteTervetuloa :-)
ReplyDelete