Late spring can be seen in many anemones, even if tulips are more or less on schedule. Below are the same anemones exactly a year ago and now there is barely a leaf to be seen!
Löysin tänä keväänä pihaltani tämän villinä kasvavan sinivuokon, kuivasta pikku rinteestä koivikossa, ihan pihatieni pielessä. Voi miten hienoa! Tämä aloitti kukinnan viikko sitten, mutta yksi vuosia sitten istuttamani sinivuokko varjoisammassa paikassa alkoi kukkia vasta eilen.
Sitten haasteasiaan. Sain Tanskun Minun puutarhassani -blogista yhdentoista kohdan kysymykset! Yritän vastata lyhyesti... Näiden mukana pitäisi myös kertoa 11 asiaa itsestä, mutta ehkä ne asiat voi lukea näistä vastauksistakin!
1. Mikä on ollut elämässäsi pahin tilanne?
Tää on paha! Ja vaikea. Enkä tässä ehkä halua mennä syvälle henkilökohtaisuuksiin. Vastaan masennus.
2. Miten vietät päivän kotonasi, oletko sisä- vai ulkoilmaihmisiä?
Ehdottomasti ulkoilmaihminen, siksikin talven lyhyt päivä ja kohmettava kylmyys on niin vaikeaa aikaa.
3. Mitä sana turvallisuus tuo mieleesi?
Oma tila, jossa saa olla rauhassa ja turvassa ilman pelkoa näiden menettämisestä.
4. Tykkäätkö olla järvellä soutelemassa vai oletko enempi metsissä liikuskelija?
En kumpikaan, olen meri-ihmisiä. Horisonttiin asti aava ulappa ja kallioluodot ovat minun juttuni. Näistä valitsen soutelun, koska metsä ei ole ollenkaan luontaista paikkaa minulle, kaipaan avaraa tilaa.
5. Mikä oli/on sinun haaveesi?
Oma puutarha.
6. Tykkäätkö möyriä kasvimaalla vai tekeekö sen joku toinen?
Kissat käyttävät sitä vessana... möyrin itsekin, sen mitä koristekukkapenkeiltä ja kivien pyöritykseltä ehdin.
7. Mitä haluat elämältäsi tänään?
Saada valmiiksi taas yhden työasian.
8. Tykkäätkö eläimistä, jos tykkäät, niin mistä?
Pidän kaikista, paitsi sellaisista pitkulaisista matelijoista jotka ovat matoa isompia. Kissat ovat ihanimpia, kauniita ja tuoksuvat (lähes) aina hyvälle.
9. Mikä on sinun elämän mottosi?
Tee tänään mitä voit, sillä huomenna odottavat jo uudet hommat.
10. Oletko hyvä ruoanlaitossa?
En, koska se ei ole intohimo. Mielellään kyllä söisin herkkuruokaa joka päivä, mutta en halua viettää aikaa keittiössä sen enempää kuin työnteko vaatii – keittiön pöytä on työpöytäni.
11. Mainitse 3 tärkeintä asiaa itsestäsi?
Mikähän on tärkeää kenenkin silmissä, apua. Tärkeää kenelle tai mille? Viitaten tähän pohdintaani vastaan, että minulla on taipumus analysoida asioita monelta kantilta ja kaikkien osapuolten osalta, minusta se on tärkeää. Avarakatseisuus ja sydämen sivistys on tärkeää, samoin se, että ei tuomitse eikä kadehdi. Viimeksimainitut ovat todella ikäviä piirteitä ja toivon, että niitä ei ole minussa ainakaan paljon.
Nyt en keksi, missä tämä haaste ei vielä olisi ollut, niinpä en lähetä sitä eteenpäin.
Häivähdys purppuraa -blogin AnnaS on lisäksi lähettänyt Saaripalstalle tunnustuksen, lämmin kiitos!
Rakkaudentäyteistä sunnuntaita kaikille!
Balkaninvuokko – Anemone blanda
Hämyvuokko – Anemone nemorosa, sinertäväkukkaiset lajikkeet, kuvassa f. caerulea
Keltavuokko – Anemone ranunculoides
Mukulaleinikki – Ranunculus ficaria
Sinivuokko – Hepatica nobilis
Unkarinsinivuokko – Hepatica transsilvanica
Valkotäpläimikkä – Pulmonaria saccharata
Valkovuokko – Anemone nemorosa
.JPEG)
.jpg)
Unkarinsinivuokot ovat kyllä huippu-upeita. Aiemmin en olekaan törmännyt niihin niin kuin myös noihin valkoisiin sinivuokkoihin.
ReplyDeleteOnnittelut tunnustuksesta!
ReplyDeleteLuulen, että pian on odotettavissa melkoinen kasvupyrähdys ja kevään huima eteneminen. Ilmatieteen laitos lupaa lämpenevää. Kaunis väri tuossa pienessä villissä sinivuokossasi, turkoosin sävyinen. Niitä tuntuu olevan eri sävyisiä.
Kyllä se nyt vaan niin on, että kasvu on niin paljon hitaampaa kuin viime vuonna. Kyllä meilläkin nousee kukkia, eilen bongattu oikein urakalla ! :)
ReplyDeleteVuokot on kauniita, miten kaunis tuo sinivuokko lähikuvassa onkaan <3
Valkoinen sinivuokko on mielenkiintoinen.
Voihan unkarinsinivuokot, niistä mä todella olen katellinen ;)
ReplyDeleteVuokot ovat suloisia. Näitä kuvia katsellessa tuntuu,että niitä on saatava pihaan lisää.
ReplyDeleteIlman tulitikkua en ainakaan minä olisi ymmärtänyt kuinka pienistä täällä puhutaan! Hyvä kuin otit tikun mukaan.
ReplyDeleteKauniita vuokkoja! Vaatiiko vuokot metsäisen kasvupaikan, vai menestyvätkö kukkapenkissäkin? Meillä ei kasva vuokkoja tässä edes luonnonvaraisena, houkutus olisi suuri istuttaa muutama taimi.
ReplyDeleteJori; Unkarinsinivuokot ovat muualla Euroopassa melkeinpä meikäläistä lehtosinivuokkoa yleisempiä koristekasveja. Ihania ovat kaikki.
ReplyDeleteMyrsky; Kiitos! Turkoosi, apua! Toivottavasti tuo oli ajatuksen ja käden välinen informaatiokatkos, sillä aloin miettiä, minkälaiset värisäädöt kuvassani/koneellasi on. Tarkoitit varmaan violetti/purppurainen? Niissä on paljon vaihtelua, nuo saamani valkoisetkin ovat luonnonkantaa.
Leena ja Pojat; Teillä on hieno profiili kuvineen :-)
Osittain kasvu on hitaampaa, mutta on mielenkiintoista nähdä että toisten kasvien kohdalla ei. Täällä käy niin hyytävä tuuli, että ei ihmekään jos kasvit vielä miettivät.
Pirkko; Tuo unkarinsinivuokkoni on hankittu mistäpä muualtakaan kuin... TUKHOLMAN PUUTARHAMESSUILTA, sellaiselta neliömetrin kokoiselta erikoisempien kasvien myyjältä, ne ovat siellä melkein parhainta antia.
Multasormi; Vuokkoja ei voi olla liikaa :-)
Mamma N; Jos sanon, että pyllistelen nenä maassa, se ei todellakaan ole liioittelua. Eihän näitä muuten bongaisi!
Katja; Riippuu vuokosta. Sinivuokothan viihtyvät kuivissakin paikoissa, pääasia on, että juuristolla on vähän kilpailua. Valkovuokot taas kaipaavat enemmän kosteutta, olenkin menettänyt yhden erikoislajikkeen, jonka istutin viime keväänä liian kuivaan paikkaan.
ReplyDeleteHyvin ne menevät kukkapenkissä! Olisi hyvä, jos ne olisivat kesän tullen lehtipuun tai pensaan varjossa, keväällä saa olla valoa.
Huikean kaunis tuo villi sinivuokko! Ja valkoinen sinivuokko, huoh ... melkoinen harvinaisuus.
ReplyDeleteTuossa itsekseen pihalleni pulpsahtaneessa sinivuokossa on intensiivisen violetti kukka, ihan mahtava väri! Ja valkoisten antaja on itsekin kasviharrastaja, kyllä yksi toisen samanlaisen tuntee :-)
ReplyDeleteVuokkoja,ihania! Meillä on jotain sinivuokkoa pihalla, vaan eipä sekään vielä kovin pitkällä kasvussaan ole.
ReplyDeleteEhdin jo luulla menettäneeni vuokot, kun mitään ei noussut. Eilen hämmästyin siitä yhdestä sinivuokosta joka alkoi kukkia vaikka sen lehtiä ei ole näkynyt eikä näy vieläkään.
ReplyDeleteKauniit on nuo Vuokot:)
ReplyDeletekaikki vuokot niin kauniita, mutta tuo valkoinen sinivuokko, sellaista en ole koskaan nähnyt, se sitten jätti hekeksi tuijoittamaan sitä,. niin kaunis.
ReplyDeleteNo on kerta kaikkiaan suloinen tuo unkarinsinivuokko! Ja ihastuttava lähikuva sinivuokosta! Pikaisen tsekkauksen perusteella arovuokot ovat täällä aikataulussa, mutta näemmä kevätkaihonkukat ovat viime vuonna kukkineet täysillä heti toukokuun alussa. Nyt ne ovat visusti nupussa vielä. Toiset ovat siis tarkempia lämpötiloista yms kuin toiset.
ReplyDeleteMaiju; Herkkiä ja kauniita :-)
ReplyDeleteMummeli; Se on erikoinen!
Tiina; Kävin juuri katsomassa mun arovuokot, niistäkään ei näy vielä lehden lehteä! On tää kans, hirmuista jännityksessä elämistä :-D Toisaalta on todella kiinnostavaa tarkkailla miten eri kasvit reagoivat. Routa oli viime talvena erityisen voimakas ja se varmaan vaikuttaa moneen.
Onpa tosiaan isot erot tämän ja viime vuoden kevään kasvujen välillä.
ReplyDeleteIhastuttavia vuokkopienokaisia ♥. Sinivuokko ainakin meidän koneella näyttää violetilta/purppuralta, se onkin mielestäni vaikein väri valokuvata.
ReplyDeleteTyöpaikan kaffepöytäkeskustelussa väitettiin keltavuokon olevan kova leviämään, joka peittoaa alleen valkovuokon. Oletko kuullut tälläisestä (ja puhujat eivät olleet puutarhureita..)?
Puutarhassa möyriminen kameran kanssa tai ilman on ihan parasta :)
Myöhässä tosiaan ovat, varmaan saaristossa kylmä meri hidastaa aikaisten kasvien kukintaa. Sinivuokot olivat Savossa jo kukassa ja valkvuokotkin parin päivän päästä. Valkovuokot aloittelivat Vappuna kukintaansa Helsingin seudulla.
ReplyDeleteNettimartta; Ero on suuri, mutta kun tuonne ulos menee tälläkin hetkellä vain muutama-asteiseen viimaan, sen ymmärtääkin.
ReplyDeleteAnnaS; En ole kuullut, molemmat kyllä leviävät juurakon avulla. Oman keltavuokkoni istutinkin villihköön paikkaan siinä toivossa, että se pärjää. Ei se kumminkaan sentään mikään maahumala ole ;-)
Hämyvuokko (valkovuokon muoto) on ihanasti alkanut tehdä uusia versoja kymmenenkin sentin päähän siitä, mihin sen juuria alun perin istutin!
BusyLizzie; Tuo on ihan totta, sillä vaikka meri estääkin yöpakkasia heti kun se on sula, se myös estää päivälämpötilan nousua juurikaan kymmentä astetta lämpimämmäksi vielä pitkään. Ihan kateellisena katson, millaisia lämpötiloja sisämaahan on lähipäiviksi luvattu.
ReplyDeleteAi miten vienoja kuvia. Mahtavaa nähdä miten vuodet ovat erilaisia.
ReplyDeleteIhania vuokkoja ja viisaita sanoja, joista moniin voisin vastata samoin sanoin.
ReplyDeleteOmpas eroja viime vuoteen! Täällä kukkii ainakin valkovuokot reippaasti.
ReplyDeleteLohdullista kuulla, että sinulla on balkaninvuokot myöhässä. Minä jo luulin, että meidän pihalta ne kaikki ovat talven aikan hävinneet, sillä löysin vain yhden pienen lehden alun. On siis vielä toivoa : )
ReplyDeleteUpeita nuo valkoiset sinivuokot ja `Blue Eyes`. Kyllä kukat on kauniita ja täynnä pieneiä yksityiskohtia : )
Kauniita pikkuisia kukkia, sinivuokkokuva on aivan huippu!
ReplyDeleteJotain sinistä näin yhden tyhjän naapuritalon villiintyneellä pihalla, mutta ei kehdattu mennä Marskin kanssa tutkimaan, kamerakin oli kotona, vaan ei se sinivuokko ollut ainaskaan.
Mulla olis nenä mullassa sun pihalla!
Piupau; Vuosien vertailu on tosiaan mielenkiintoista! Ja nyt se ei enää ole ahdistavaakaan, kun talvi loppui - maalis-huhtikuussa oli apeat tunnelmat jos sattui vilkaisemaan vuoden takaisia kuvia.
ReplyDeleteBetween; Taidamme olla vähän samiksia :-)
Sesse; Täällä ne on tosiaan myöhässä, ja kevät tavallaan alkaa aikaisin täällä kun lumi sulaa, mutta sen jälkeen on meren takia kylmää iät ja ajat.
Sariw; Juu, älä ihmeessä menetä toivoa. En minäkään niistä omista sinisistä tiedä, ovatko vain myöhässä vai hengettömiä - mutta tämä vahvisti uskoa tänään: valkovuokko 'Virescens' nousee maasta! Luulin sen jo viime kesänä menehtyneen, kun se jotenkin kuivui ja mietin istuttaneeni sen liian kuivaan paikkaan. No ei! Vedin lievän riemutanssin!
Pike; Nenä mullassa nyt tuleekin ryömittyä :-) Sininen villiintyneen pihan kasvi voisi olla idänsinililja, sitä on usein laajoina mattoina vanhoilla pihoilla.
Olen tilannut, muistaakseni Korpikankaalta, Unkarin sinivuokkoja ja monta muutakin kasvia jo aikoja sitten. Vieläkään eivät ole tulleet. Outoa? Luuulisi, että pitäisi tulla tai olla jo tullut, koska kukkivat jo. Ovat kyllä kauniita!
ReplyDeleteEipä niitä varmaan kukkivana lähetetäkään, toivottavasti ainakaan! Yleensähän postimyyntitaimet lähetetään toukokuussa, jotta maa on sula ja ne pääsee heti istuttamaan, muuten kasvit joutuisivat näivettymään purkeissaan tai pusseissaan liian pitkään.
ReplyDeleteIhastuin tuohon unkarin sinivuokkoon! Se on hurjan kaunis...
ReplyDeleteSinivuokot on ihania, voi hyvänen aika millaisia namupaloja on jalostettu varsinkin Japanissa, kaikenlaisia ihan ihmeellisiä! Tuossa 'Blue Eyesissa' on tosiaan ihana tumma keskusta ja suloinen vaaleansininen väri muuten.
ReplyDelete