Lupasin laittaa kuvia sitten, kun tarhajouluruusuni alkavat kukkia. Ensimmäiset kukat ovat juuri ja juuri auki, joten tämä kai lasketaan jo kukinnaksi...?
Tämän tummanpunakukkaisen istutin ensimmäisenä kokeeksi esikkopeltooni (huussin takana oleva kevätesikkopläntti) muutama vuosi sitten. Se viihtyi niin hyvin, että sai pian seuraa. Vaaleajouluruusujen kanssa minulla on ollut enemmän ongelmia, mutta nämä tarhamalliset menestyvät pihallani valtavan hyvin. Tämän lehtiä näkyy etualalla, yhden tuollaisen sormilehdykkäryppään läpimitta on 40 cm!
Hellebores (Oriental ones) are starting to flower, there is so much happening right now!
Limenvihreäkukkaisen version ensimmäiset kukat ovat auki. Kaikkein tummin, lähes mustanpunakukkainen jouluruusu vasta nostelee kukkavarsia mullasta. Siitä tulee kuvia sitten myöhemmin.
Reheviä ja terhakoita ovat myös keisarinpikarililjan versot. Näissä on tyrmeä tuoksu, jonka sanotaan karkottavan myyriä. Siitä ei voi olla varma, mutta ainakaan näitä eivät syö meilläpäin mitkään tuholaiset, vaikka kirjopikarililjan versoja kyllä syödään. Näistä otin pienen alun mukaan lapsuuden kotipihalta ja kasvusto on muutamassa vuodessa näin rehevä.
Keltakukkainen lajike 'Lutea' harhauttaa peuroja 'Moskovan Kaunotar' -jalosyreenin vierellä, peurat nimittäin rouskuttavat syreenejä oikein antaumuksella. Tämä on toissa syksynä istutettu, viime keväänä varsia yli yksi ja nyt kaksi plus vauva! Taustalla kukkii tänä keväänä hankittu julianesikko, joka oli kukassa jo ostettaessa.
Viikko sitten hämmästelin tällaisia vaaleanpunaraidallisia pötkylöitä, paksuja kuin sikarit. Kesti tovin ennen kuin muistin: istutin tähän syksyllä raitalehtisen keisarinpikarililjan sipulin (lajike on 'Aureomarginata')! Tällainen harvinainen herkku löytyi Kauppilasta Turusta.
Sipuli oli kallis, mutta onpa siinä kasvuvoimaa! Kaksi paksua vartta ensimmäisenä keväänä.
Ransu osallistuu kuvauksiin esittelemällä tuulipuvun housuja kukkapenkin takana nousevalla kalliolla.
Ruukutuspöytä on jo käytössä ja taimia kertynyt istutettavaksi. Tänään laitoin huussin käsienpesupisteen kuntoon, kun yöpakkasia ei ole ollut ainakaan viikkoon, ehkä kahteen – kylläpä ikävät asiat häipyvätkin nopeasti mielestä.
Iloista viikonloppua ja aurinkoisia pihapuuhia!
Jalosyreeni – Syringa Vulgaris-Ryhmä
Julianesikko – Primula juliae
Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Kirjopikarililja – Fritillaria meleagris
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
.JPEG)
.jpg)
Oi oi, miten pitkällä kevät siellä jo soljuu!
ReplyDelete=^..^= siinä tuulettaa pöksyjään :)
ReplyDeleteNo niin, nyt juliana on päässyt maahan...sopii sinne niin somasti.
Jostain syystä en ole ollut ihastunut jouluruusuuihin....ovat niin tanakoita..., mutta tuo limenvärinen näyttää söötiltä.
Hurraa, se on KEVÄT ( ja lätkämatsit).
T. Leena ja Pojat
Maikki; Kyllä, ihanan keväistä on ja onneksi riittävän viileää jotta kaikki ei ole hujauksessa ohi :-) Kurkia saa täälläkin ihailla päivittäin kyläniityllä.
ReplyDeleteLeena ja Pojat; Tuossa vihreäkukkaisessa on lehdetkin ihan erilaiset kuin mun muissa jouluruusuissa, ne on ohuet ja sirot.
Varsin komeita jouluruusuja. Omaa jouluruusukeissiä olen hämmästellyt harva se päivä, edellisvuonna istutettu emokasvi kun heitti henkensä mutta löydän päivittäin pieniä jouluruusun lehtiä mitä yllättävimmistä paikoista! Kunhan ne kasvavat niin saattaapa olla aika runsasta kukintaa joskus :)
ReplyDelete'Aureomarginatalla' on komea lajikenimi ja komea on kyllä tuo sikarikin!!
Vedestä puheen ollen, laitoin tänään tuohon rappusille pienen vesiaiheen soljumaan. Ai että, kevät! Toistellaanko vähän vielä? ;) ON TÄMÄ I-H-A-N-A-A!!! :D
Kiintoisa keissi! Mulla taas H. nigerit on kaikki joko kaivettu maasta ja syöty tai ne ovat näivettyneet jotenkin. Ehkä syynä voisi olla se, että ne (jonkun teorian mukaan) pitävät happamasta maasta, ehkä nämä jalostetut Orientalikset eivät ole niin tarkkoja - luulen, että niillä on tällä kasvupaikalla suorastaan kalkkiset paikat.
ReplyDeleteToivottavasti siementaimista nousee hyvän värisiä kukkia! Joskus ne taantuu sellaisiksi ruskeanpinksuiksi, likaisen puuterin värisiksi :-/
Aureomarginata on noita ulkomuotoa kuvaavia nimiä: keltaiset reunat.
Toistellaan! Kopsaan sun kommentista: ON TÄMÄ I-H-A-N-A-A!!! I-H-A-N-A-A!!! I-H-A-N-A-A!!!
Sikareita ... ihanat jouluruusut ja Ransun peräpää ;)
ReplyDeleteMinä vain hämmästelen, miten upeita kukkaraportteja täällä on toinen toisensa perään! Tuo tarhajouluruusu on niin kaunis ja miten elinvoimaisia keisarinpikarililjan versoja.
ReplyDeleteTäällä on edelleen hiljaista. Krookukseni, lumikelloni, helmililjani ja pienet tulppaanini vain näyttävät hieman pipojen päitä; täällä on oikeasti kevät todella myöhässä. Mutta en vaivu epätoivoon, paljon pihapuuhaa riittää ja olen tarttunut tämän kesän haasteeseeni, alueiden selkeyttämiseen ja hienosäätöön. Viime kesä meni kiviä naputellessa ja nyt täytyy ottaa kiinni paitsioon jääneitä hommia. Ihana kevät joka tapauksessa on täällä!
Oma jouluruusumme on ehti jo näyttää upeimmat päivänsä. Nyt valkeat kukat ovat jo muuttuneet vähemmän valkeiksi ja lehdet ovat nouseet peittämään kukat alleen. Jouluruusu on kyllä hieno kasvi, ja uskomatonta, mutta se on meillä jopa lumikellojakin aikaisempi kukkija.
ReplyDeleteOma blogimme Pieni puutarha
Raidallisia sikareita todellakin, oikein laatusellaisia...
ReplyDeleteSaanko kysyä...kun aina hämmästelen uusia ja uusia ja taas uusia lajikkeita mitä esittelet puutarhastasi....niin että kuinka monta eri lajista kukkaa, pensasta, köynnöstä, jne. Sinulla on?
Meidän pihalla on jonkun verran eri lajeja, ja muutaman kerran olen yrittänyt laskea niitä, mutta jostain syystä en ole onnistunut siinä, ja aina se on jäänyt kesken.
Oletko Sinä pysynyt kokoelmasi perässä noin niinku tilastollisesti ajatellen?
Monenlaista jo nousee saarellasi esiin. On niitä niin kiva seurata. Tääll on kasvu ollut vähän nihkeää, mutta päivä päivältä kuitenkin jotain uutta esillä.
ReplyDeleteJa komeat tuulihousut ovatkin! Kyllä niitä kelpaa esitellä :) Uskomattoman paljon maasta(si) jo nousee, äskenhän oli vasta täysi talvi! Onneksi sitä ei kuitenkaan enää kukaan muista.
ReplyDeleteMeillä sataa lunta taivaan täydeltä, eikä kaikki entinenkään ollut vielä sulanut :(
ReplyDeleteHoijaa, minä koitan käydä tihrustelemassa niitä pieniä suippoja kukkapenkissäni, mutta eivät ne meinaa millään jaksaa nousta esiin saati kukkimaan asti.
ReplyDeleteMaitokärryt!!!! Olen kade. Meidän haavelistalla ne ovat yhä.
Kylläpäs siellä on kasvukausi pyörähtänyt mukavasti käyntiin. Ja istutuspöytäkin jo käytössä.
ReplyDeleteMinä täällä vielä pidättelen itseäni ja tungen multaa ja lehtiä kiirehtijien suojaksi kaiken varalta. Mutta ensi viikolla uskallan alkaa jo tositoimiin.
Ja ihanat tuulipöksyt :)
Marietta; Kiitos, niin on :-)
ReplyDeleteMaria; Voi ei! Eikö vieläkään, jopa onkin kevät myöhässä. Onneksi kuitenkin on jo kevät, lumi on häipynyt ja ollaan plussan puolella. Kyllä täälläkin on osa todella myöhässä. Kuvien mukaan balkanin- hämy- ja keltavuokot olivat tasan vuosi sitten kukassa, nyt niiden lehtiä tuskin näkyy vielä, pari versonnysää voi löytää kun oikein tarkkaan tutkii.
Jari; Jouluruusut ovat jännittäviä! Vaaleajouluruusu on varmaan aikaisempi kuin nämä tarhajouluruusut.
Akileija; Voi, en ole ikinä edes ajatellut tehdä tilastoa, en varmaan ole sellainen tilastotyyppi. Eikä se kiinnostakaan, vaikka tykkäänkin kokeilla kaikenlaisia uusia kasveja koko ajan. Niinpä minulla ei ole todellakaan mitään hajua kasvilajien ja -lajikkeiden määrästä.
Mummeli; Kasvua on kiva seurata, tosiaan. Moni kommentoi, ettei vielä näy oikein mitään, harmi!
Mamma N; Onneksi talvi on pyyhkiytynyt kovalevyltä :-D
Jaana; Voi EI LUNTA! ÄÄÄÄÄH!!! Otan niin kauhean paljon osaa!
Susanna; Voi harmi, ettei sielläkään vielä kuki! Täällä oli nuo kärryt valmiiksi - ettei teillä vain kumminkin olisi jossain varaston perukassa...? Asiakkaille tiedoksi: noilla kärryillä vien useimmiten tilaukset Nauvoon postiin.
Désirée; Kevät on todellakin tullut jo tänne ihan täydellä terällä!
ReplyDeleteIhanat nuo Ransun karvapöksyt :)
ReplyDeleteIhanaa, kun on tullut kevät ja nyt on lämpimäämpääkin luvassa :D
Sain kyllä taas pienen flunssan poikasen lahjaksi päiväkodista jossa olin tämän viikon sijaisuuksilla.
Toivotaan, et menee nopeasti ohi!
Ihania nuo jouluruusut. Minä vieläkin arkailen omani kanssa. Kun sitä on paaponut joulusta lähtien, niin eihän sitä tuosta vain voi istuttaa pihalle. Ihan kuin pitäisi lapsi päästää maailmalle, pärjääkö se muka siellä :D Odotan ensi viikon +20 astetta!!! Silloin istutan :)
ReplyDeleteRaidallinen sikaripötkylä näyttää tosi mielenkiintoiselta, varmasti hintansa väärtti.
ReplyDeleteManulilla on komiat (karva)puntit, ei ainakaan tuuli pääse yllättämään ;)
Meidän "minikissa" venyy ja vanuu joka suuntaan ja siitä näyttäisi tulevan melko pitkäkarvainen.
Sesse; Voi harmi flunssaa, toivottavasti se menee pian pois.
ReplyDeleteKartanonrouva Elise; Eikun nyt vain maahan se :-) Jouluruusu ei ole mikään lämpimän ilmanalan kasvi, vaan se kukoistaa sellaisessa englantilaisessa kostean viileässä ilmastossa, tiedät millaisessa kun juuri siellä kävit. Sisäilma on sille liian kuivaa ja kuumaa ja kuumemmaksi käy koko ajan! Liika paapominen voi myös tukahduttaa :-D
AnnaS; Pitkäkarvaisuus on erinomainen ominaisuus :-)
Kaikkea ihanaa ja mielenkiintoista! Kukkivatko nu keisarinpikarililjasi joka vuosi? Omani kun kukkivat komeasti vain ensimmäisenä keväänä, sen jälkeen on tullut vain komeat lehdet, mutta ei kukkia. Ovatkohan ne sitten vääränlaisessa paikassa...
ReplyDeleteNuo kirjopikarinlijan alut näyttävät ihanan elinvoimaisilta, niitä täytyy lisätä hankintalistalle. Tuulihousukaverilla on tosiaan mitä esitellä :)
ReplyDeleteTosi ihanat `Aureomarginatat`! Noissa kirjavalehtisissa on aina oma viehätyksensä. Meillä kasvaa sitä ihan tavallista, ja niiden löyhkä kantautuu yllättävän pitkällekin näin keväällä ; )
ReplyDeleteSaa nähdä kukkiiko ne tänä keväänä, sillä välillä niiden nuput ovat menneet pilalle... varmaan yöpakkasista.
Muuten tuleeko sinne meren lähelle keväisin enää yöpakkasia ?
Minulla jouluruusu odottaa istutusta vielä ruukussaan...en oikein tiedä mihin sen istuttaisin. Ei kuule viihdy kovin aurinkoisessa paikassa ja kukkapenkit ovat juuri siinä...:)
ReplyDeleteTuula S; Kyllä nämä ovat kukkineet joka toukokuu, ainakin tuo tavallinen oranssi, keltanen on pihassani vasta toista kevättään ja raitalehtinen ensimmäistä. En osaa sanoa mistä kukkimattomuus johtuisi, Sari tuossa yllä mainitsee yöpakkasten vioitukset.
ReplyDeleteSaraheinä; Niin, tai siis nämä isot ovat keisarinpikarililjaa, kirjop.liljassa on ohuet hentoiset versot.
Sariw; Näin ekan kerran tätä Aureomarginataa Hollannissa Keukenhofissa, ne olivat niin kauniita että vinkaisin riemusta kun Kauppilassa oli näiden sipuleita!
Haju on tosiaan voimakas, mutta kun se kuuluu lapsuudenkotini ihanan puutarhan ihanaan toukokuuhun, niin miellän sen hyväksi tuoksuksi :-)
Täällä ei ole enää yöpakkasia eikä ne näin myöhäiskeväällä enää olekaan täällä ollenkaan tavallisia. Merihän on auki ja se on tietenkin siten plussan puolella, se jo vaikuttaa ilmastoon ja toisaalta yleensä eteläinen/lounainen sijainti kai myös (ehkä?).
Irmastiina; Jouluruusu ei tosiaan ole paahteisen kukkapenkin kasvi, siinä se nääntyy. Se sopii metsäpuutarhaan, siis puiden ja pensaiden alle, nyt se kyllä kestää aurinkoa mutta kesällä kaipaa varjoisampaa paikkaa eli lehtipuiden varjossa on hyvä.
ReplyDeleteIhanasti kevät etenee:
ReplyDeleteruukutuspöytä ja tuulihousut :)
Kyllä se kevät vihdoin saapuu tännekin,
kasvussa ollaan kyllä jäljessä.
Ihan mielettömät tuulipuvun housut. Ja varmasti äänettömät. (Ei kuulu sitä siuh-siuh-siuh-ääntä!)
ReplyDeleteRva Pioni; Kevät etenee, mutta ei sen kauhean vauhdikkaasti enää täällä tarvitsisi edetä, nyt se voisi jo alkaa jarrutella :-)
ReplyDeleteMyrsky; Myyräthän huomaisivat Ransun, jos siitä kuuluisi siuhheja :-D
hei blogissani ois tunnustus sinulle,huomasin,jotta sinulla näyttikin olevan yli 200 lukijaa,mutta se ei haittaa,:).Se on minun puutarhassani olevassa blogissa tunnustus tai haaste!
ReplyDeleteVoi kiitos Tansku tulen katsomaan!
ReplyDeleteSattuman kautta löysin blogiisi. Hankin just puutarha laatikossa -kirjasi ja siitä on löytynyt hyviä vinkkejä. Jäänpä innolla lukijaksi ja lähden kierrokselle blogiisi :O)
ReplyDeleteKiitos Minna kommentista, palautteesta ja tervetuloa lukijaksi!
ReplyDeleteKaunista ihanaa kaikkea! Ja nuo tuulipuvun housut ovat aivan täsmävaate tähän vuodenaikaan. Ottaisin!
ReplyDeleteEhdottomasti kukkimiseksi lasketaan! Tuulipuvun housut ;)
ReplyDeleteKaunis väritys keisarinpikarililjan lehdissä. Minkävärinen lie kukka? Maitokärryt näyttävät söpöiltä, niistä tulee lapsuus mieleen :) Ransua ei taida vaivata karvanlähtö kun turkki näyttää noin hyvältä - meil on karvoja joka puolella kun kammatakaan ei oikein saa kuin hetken ja sitten pitää purra jo kampaa :)
ReplyDeleteGeranium; Ihan kaikki mikä kasvaa rehevänä, vihertää muuten vain tai kukkii on nyt kaunista! Tervehdin ilolla ensimmäistä voikukkaakin sitten kun sellainen aukeaa!
ReplyDeletePirkko; Hyvä :-)
Helena; Sepä olikin hauskaa että kysyit! Noiden versoista ja lehdistä voi nimittäin nähdä kukkien värin: punavartisessa on myös punertavat lehdenkärjet, niihin tulee oranssit kukat, tuohon kokovaaleanvihreään kasvustoon tulee keltaiset kukat. Keisarinpikarililjassa on kukat skaalassa keltainen-oranssinpunainen.
Ransulla on nyt talviturkki tuuheimmillaan, se on näköjään aina toukokuussa! Lähtee kai taas sitten loppukesästä. Vai asuu teillä hurja kammanpurija ;-D
Hauskoja sikareita!
ReplyDeleteKyllä sitä niin helposti unohtaa, mitä on maahan syksyllä laittanut vaikka luulee varmasti muistavansa.
Piirrän nyt karttaa kaikista sipuleista, jotka maahan istutan. Olen oppinut, että minä en ainakaan varmasti muista.
Kaikki pitää ainakin kirjoittaa muistiin, mutta en tuolla pihalla kulkiessa pidä muistikirjaa yleensä mukana, jotta siitä voisi heti tarkistaa. Kartat ja muistiinpanot ovat nyt tosi arvokkaita kun uusia kukkia ja piippoja nousee.
ReplyDeleteOi miten upeita jouluruusuja.! Eivät siis ole aurinkoisen paikan kasveja - minulla on yksi (hengissä) talon tosivähävaloisella ja kylmällä pohjoispuolella - sekään ei varmaan ole hyvä paikka sille..?
ReplyDeleteKasvupaikkakysymykset ovat aina vaikeita, kun kasveista ei koskaan tiedä ja asioilla on aina monta puolta, esim. maalaji, kosteus yms. Ei se ainakaan ihan huonossa paikassa ole, kun hengissä on. Ihan kuivassa maassa se ei viihdy, sen voin varmana tietona sanoa. Mutat tuo valo-olosuhde varmaan täytyy vain itse kokeilla ja tarkkailla kasvia, vaikuttaako se terveeltä.
ReplyDeleteNäinhän se menee.. Jouluruusu ihme kyllä näyttää suht.hyvinvoivalta, vaikka paikka on oikea ongelma. Hostat pysyivät siinä juurijajuuri hengissä - nauhukset ja joku valkovuokonnäköinen perenna ovat jopa kukkineet. Ehkä pitää tyytyä havuihin, vaikka kukkivia olisin tahtonut..
ReplyDeleteTuli mieleen että oman taloni pohjoispuolella on kostea ja kylmä maa, siihen tosin paistaa aurinko aamulla ja vähän illallakin. Siinä viihtyvät kevälumipisara ja lehtoakileijat.
ReplyDeleteKiitos vinkistä :)
ReplyDeleteAnteeksi kirjoitusvirhe: kevätlumipisara, piti kirjoittaa! Tosin voi olla että kesälumipisarakin tykkäisi paikasta, se kukkii vasta kesän alussa.
ReplyDeleteOnpas kauniit vaaleanpuna-vihreät pötkylät. Nuo ovat nättejä ihan tuollaisenaankin :)
ReplyDeleteJouluruusu kuuluu ehdottomasti sille "kasveja joita vielä joskus haluan pihaani listalle".
Nuo pötkylät ja nyt nousevat versot avautuvine lehtineen on tosi kauniit! Näissä tarhajouluruusuissa on todella paljon värivalikoimaa ja tykkään itse näistä kun ovat korkeampia ja rehevämpiä kuin vaaleajouluruusu.
ReplyDelete