Ikkunanäkymät

Anteeksi! Nämähän olisi pitänyt ottaa ja julkaista yli kaksi viikkoa sitten. Nämä eivät nyt sitten ole huhtikuun ikkunahaasteen näkymät, vaan toukokuun alun, tällainen puolivälikatsaus. Kuvasta näkyy, että ei täällä kovin kesäistä ole, vaikka pieniä kukkia onkin siellä täällä. Tämä muotopuutarha on taloni eteläpuolella ja hyvin aurinkoinen paikka, tässä kukkivat tähtitulppaanit, helmililjat ja pikkusinililjat, vaikka niitä ei kuvasta erotakaan.

This is what the landscape looks like now from my kitchen window. It is still very cold – last night we nearly had frost and during the days there is very cold wind. The trees are going to take many many weeks to come to leaf, but luckily the little spring flowers bloom very long in this weather.

Tämä on näkymä toisesta keittiön ikkunasta, itään päin. Kuvassa näkyy pieni keltainen lintulauta-linnunpönttö, jossa on joka vuosi pesinyt kirjosieppo. Sieppoukkoja ei ole vielä näkynyt, sen sijaan sinitiainen on rakentanut pesää pönttöön niin ahkerasti, että se oli aloittanut sammalpedin keräämisen sinne jo ennen kuin olin ehtinyt laittaa pöntön välipohjan paikoilleen (välipohjan avulla lintulauta muuttuu pöntöksi). Laitoin hienon sammalkokoelman takaisin välipohjan päälle ja sen jälkeen olen tarkkaillut sinitiaisten tomeraa pesänrakennustouhua pitkään harmitellen sitä, että kun siepot tulevat, menettävät tiaiset pesäpöntön, pahimmassa tapauksessa sinne on jo munittu. Se on osa luontoa eikä siihen ehkä pitäisi puuttua, tiaiset löytävät helposti uuden pesän ja munivat uudestaan. Mutta kun sinitiaiset ovat niin pieniä ja söpöjä, ja kun ne ovat jo niin pitkään ja hartaasti rakentaneet tähän pesää ...

Niinpä puutuin asiaan. Eilisen vesiväripuuhan tuloksena tuli kuin tilauksesta paksu taustapahvi loppuun käytetystä vesivärilehtiöstä. Olen miettinyt, millä saisin pienennettyä lentoaukon, mutta olin ajatellut pahvin olevan liian haperoa. Tämä on yli 2 mm paksua, ehkä kirjosieppo ei hoksaa, että se voisi jyrsiä, anteeksi nokkia, aukon suuremmaksi. Ehkä kirjosieppoukkeleilla ei ole insinöörinaivoja, vaan ne hakeutuvat muualle nähtyään aukon liian pieneksi.
Tiedoksi asiasta tietämättömille: kirjosiepon pesäpöntön lentoaukon halkaisijan tulee olla 3,2 cm (tässä pöntössä se oli kylläkin vain 3,0 cm), sinitiaisille sopii 2,8 cm, siitä ei kirjosieppo mahdu. Tein varmuuden vuoksi aukosta vain 2,7 cm kokoisen, koska pihallani pesivät siepot ovat ilmeisesti hoikkaa sukua, kun ovat 3 cm:n aukosta mahtuneet.
Anteeksi vain siepponen!

Äskeisestä ikkunakuvasta ei ihan näy uusin kivenpyöritysalueeni. Olin hankkinut suuria betonitiiliä jo vuosia sitten tätä varten, nyt viimein tartuin toimeen. Tämä on näkymä kuistini rappusilta, oikealle laskeutuu rinne loivasti ja sen keskellä on ollut ruohonleikkuun kannalta ärsyttävä kivi. Kiviä on monessa muussakin paikassa ja nousee joka vuosi lisää, mutta nyt päätin tarttua tähän kohtaan. Kivi sekä samassa linjassa ollut toinenkin kivi olivatkin liian isoja pois pyöräytettäviksi, niinpä kampesin niitä samaan tasoon keskenään ja jatkoin linjaa betonitiilillä.
Tuohon rivin päätteeksi tulee vielä pieni kolmen neliömetrin laatoitus, siinä olivat kaivonrenkaat roskienpolttopaikkana, nyt renkaissa kasvaa parsaa ja perunaa kasvimaalla. Kohta on tasainen eikä siinä kasva mikään, siksipä ajattelin hyödyntää sen pienelle istuinryhmälle, tuohon kumminkin paistaa aurinko aamupäivän ja taas illalla.

Tässä vielä kuva talon seinustalta alamäen puolelta. Tarkoitus oli siis tehdä tuollainen loiva porrasaskelma kokonaan betonitiilistä, mutta siinä on nyt sitten pari kiveäkin. En perustanut porrasta betoniin tai laastiin kun nousu on niin pieni, joten aika näyttää, miten kivet liikkuvat. Nyt tamppasin maan niiden ylä- ja alapuolelta niin tiukaksi kuin sain.
Kivien välithän ovat ikuisuusongelma sitten kesällä kun pe...een nurmi kasvaa koko ajan, ne menevät täyteen heinää, joten voi olla että jossain vaiheessa mitta täyttyy ja kaivan koko höskän ja laitan kankaan ja betonia/sementtiä pohjalle.
Talon nurkan vesitynnyri on muuten keväthuollon jälkeen vasta laikukkaassa ruostesuojamaalissa, siihen tulee kyllä sininen päälle, huom! Ei täällä sentään ihan pellossa eletä vaikka rojua ja rakennusmateriaalia onkin joka puolella...

Täytynee julkaista vielä pari kukkakuvaa, vaikka minusta tämä paljas ja valoisa aika onkin niin kaunis. Oliivinvihreä nurmikkokin on kaunis, väri sitä paitsi tarkoittaa, että sitä ei tarvitse vielä leikata.
Vanhempieni pihalta jäniksinä tillipionin mukana matkustaneet idänsinililjat ovat juuri alkaneet kukkia! Tillipioni ei yhtään viihtynyt edellisessä kodissaan, mutta täällä se on alkanut kukoistaa. Ilokseni huomaan, että idänsinililjaa on myös niissä kohdissa, joihin istutin vanhempieni pihalta otetun rusopäivänliljan alun ja metsätyräkin! Idänsinililjaa todellakin kasvoi sillä pihalla ihan joka paikassa.

Jotkut väittävät, että täällä olisi lämmin kevät. Moinen harhaluulo johtuu varmaan siitä, että lumi sulaa saaristosta aikaisin, sillä sitä sataa tänne mannerta vähemmän. Niinpä maa pääsee äkkiä lämpenemään, ja niin pian kuin meri on sula ollen plussan puolella se pitää yöpakkasia loitolla. Kääntöpuoli on se, että muutama-asteisen veden yli puhaltava ilma on myös muutama-asteista. Sellaista lämmintä päivää mitä sisämaassa voi keväisin kokea voi täällä olla vain täysin tuulettomana päivänä, jollaisia on käytännössä erittäin harvoin, merellähän tuulee aina. Kesäiset Itä-Suomen helteetkin ovat täällä unta vain, aina on vähintään viileä tuuli.
Maan tasalla on keväisin lämpimintä, kun maa imee auringon säteilyä. Viileä sää ei haittaa minua, sillä se saa kevätkukat kukkimaan pitkään ja koska puut puhkeavat täällä lehteen myöhemmin kuin mantereella, kestää valoisa kevät mukavan pitkään.

Edellisessä ja tässä kuvassa on yksi kasvi, jota olen etsinyt siitä asti kuin lumi tästä kohdasta hävisi: talventähti. Pussin mukaan tämän pitäisi olla italiantalventähteä, mutta koska tämä kukkii näin myöhään, olisiko kumminkin turkintalventähteä? Myöhäisyys on kylläkin vain tämänvuotista: viime vuonna kuvasin tämän kukassa 24. maaliskuuta! Ilokseni huomaan tuon ylemmän kuvan (tulitikun mittaisia) lehtiä siellä sun täällä, ehdin jo luulla koko kasvin hävinneen.
Iloista päivänjatkoa, tämä kiirehtii nyt ulos ripustamaan kirjosiepoille pönttöä!

Idänsinililja – Scilla siberica
Italiantalventähti – Eranthis hyemalis
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Rusopäivänlilja – Hemerocallis fulva
Tillipioni – Paeonia tenuifolia
Turkintalventähti – Eranthis cilicica