Tämän päivän kuvissa on nuppuja, paljon nuppuja, jotka meidän innokkaiden tarhurien lailla odottavat päivien lämpenemistä. Onneksi aurinko on olemassa ja se on tänäänkin paistanut ansiokkaasti, tosin tunti sitten yllätti hurja lumipyry, joka onneksi kesti vain puoli tuntia ja nyt aurinko paistaa jälleen.
Eli kevät tekee tuloaan, ja niin myös puutarhamessut.
Arvoin tänään kahden hengen messulippupaketteja Turun piha & puutarha- ja perinnekotimessuille. Osallistujia oli 31 ja heistä valikoitui random.org -sivuston avulla seuraavat viisi onnekasta: ia, AnnaS, Simm, Taina ja Puutarhuri. Ilmoitan voitosta heille, joiden blogeihin pääsen nimimerkin linkin kautta, mutta jos ei ole blogia (nimim. Taina - naapurisaaren porukka) tai linkistä ei pääse blogiin (nimim. ia), voitteko lähettää minulle osoitteenne sähköpostilla osoitteeseen saila (at) elsanlempituoli.fi, niin lähetän osoitteet eteenpäin Turun messuille, sieltä postitetaan liput.
Ylimmässä kuvassa on syreeni, jonka nuput ovat aina positiivisen pullukoita jo varhaiskeväällä. Tässä Musti-pantteri vaanii syreenipuskassa.
There is still quite a bit of snow.
Onneksi pihani on etelärinteessä ja siinä on runsaasti aurinkoisia paikkoja. Kivipengerrykset edistävät lumen sulamista. Nyt kun penkereen muutamia kiviä on tullut esiin, ne keräävät lämpösäteilyä ja sulattavat lunta ympäriltään. Siis jos sitä ei tule lisää.
Talven tekemä luminen istuintyyny on pudonnut ja istahdin eilen tuolille ensimmäistä kertaa tänä keväänä.
Yksi varhainen herääjä on köynnöskuusama aivan taloni eteläseinustan edessä, siis hyvin lämpimässä paikassa. Tämä näyttää jo varsin lupaavalta.
Tässä on SE, jota käyn tarkkailemassa monta kertaa päivässä, vaan mitään ei näy. Puistotaikapähkinä oli viime vuonna tähän aikaan jo aloittanut kukinnan! Olisiko syy pilvisessä helmikuussa vai erityisen kylmässä maaliskuun alussa, kun nuput eivät liikahda laisinkaan. Tämä yksi on ollut raollaan tammikuusta asti ja epäilen tämän ehkä paleltuneen, kuivuneen tai olleen alusta astikin tyhjä. Normaalisti tämän kukkanuput, jotka ovat tässä kuvassa suurempia kuin luonnossa, alkavat raottua varovasti kuin hevosen turpa, sympaattisesti rypistyen kärjestä ennen kuin avautuvat.
Ei auta muu kuin odotella vielä.
Hyvää naistenpäivää!
.JPEG)
.jpg)
Mukavaa naistenpäivää! :) Musti-pantterikin aavistaa kevään jo lähestyvän.
ReplyDeleteVoi Ei, Helmikuun pilvet syynä ettei Taikapähinännuput ole päässeet aukeamaan. Siis kevättähän me odotetaan näiden kasvien lailla;)
ReplyDeleteKaunista keväistä päivää Sailalle!
Sirpa ja Kollo; Kiitos! Jotkut kertovat kevään jo tuoksuneen nenässä, itse en ole haistanut mitään, mutta eläimet varmasti haistavat :-)
ReplyDeleteMaiju; Kiitos! Kyllä kai ne siitä, nyt on selvästi talvisempaa, kun vertaan viime vuoden kuviin. Toivon, että ei ole heittänyt henkeään. Täysin varmasti talvenkestävähän tuo ei ole.
Kiitos, ihanaa että kerrankin munki kohdalla onni potkaisi! Tässähän pitää alkaa suunnittelemaan reissua Turkuun. Eipä ole koskaan tullut käytyä siellä suunnalla. :) Himpun verran on kyllä tuota matkaa, toivottavasti saan järjestymään.
ReplyDeleteSamoin hyvää naistenpäivää sinullekin.
Ooh mitä kevään merkkejä jälleen. Mun täytyy huomenna tutkailla näkyykö omassa puutarhassa mitään kevääseen viittaavaa.
ReplyDeletePuutarhuri; Joo, kiva juttu, toivottavasti pääset! Pitäähän ihmisen nyt Turussa päästä käymään. Onnea!
ReplyDeleteTiina; Tuo kuusama on yllättänyt minut sekä viime että tänä keväänä olemalla hurjan aikainen nuppujen pullistaja! Sitä kauemmin se ei pihalla ole asunutkaan. Tämä on ruotsinköynnöskuusama, mutta vanhempieni entisellä pihalla tuliköynnöskuusama käyttäytyi samalla tavalla.
Onnea voittajille! Tulethan pian kevät niin pääsee Mustikin paremmin kätkeytymään!
ReplyDeleteTurun puutarhamessuja olen jo odotellut ja nyt vielä voitin liputkin. Mahtavaa, kiitos :)
ReplyDeleteLaitan sinulle s-postia seuraavaksi.
Voi miten keväistä. Ihanan näköiset nuo värikkäät pöytä ja tuoli tuolla lumen keskellä. Ne todellakin houykuttelevat istahtamaan ;) Musti on kuin meidän puutarhaetsivä, James :)
ReplyDeleteSaat noilla ihanilla kevätkuvillasi meikäläisen odottamaan innolla oman pihan paljastuksia. Niin paljon on lunta ja kylmääkin, että kohta ryhdyn miettimään omaa saaripalstaa. On tuo Musti varsinainen pantteri, vaanii viidakossa kuin isot kissat konsanaan.
ReplyDelete...istahdin eilen tuolille ensimmäistä kertaa tänä keväänä.
ReplyDelete- aah - lämmittävä ajatus, kohti jotain ihanampaa mennään!
Hyvää naistenpäivän iltaa!
ReplyDeleteT. Sari Puumulista
Myrsky; Juu, tai Mustia ei kyllä talvikaan haittaa yhtään, sehän on lumipantteri ;-) Ja se osaa kaivautua lumeen, ainakin päänsä verran!
ReplyDeleteAnnaS; Kiva, ja onnea!
Tylsä Mörökölli; Maalasin tuon pöydän vuosi sitten, aiemmin se oli valkoinen, mutta kuten hyvin ymmärrät, ei tähän aikaan vuodesta enää valkoista kestä katsoa.
between; Nyt on tosiaan kylmää! Hurjan kylmä yö tulossa, brr. Täytyypä virittää taas uuniin tuli.
akileija; Niin, auringossa hetki tuolilla! Aika ihanaa :-)
Puumuli; Kiitos!
Toivottavasti odotus vielä palkitaan!
ReplyDeleteMukavaa naistenpäiväniltaa sinne! :)
Toivottavasti pensas ei ole kupsahtanut, kun se tuotti viime vuoden alkukeväällä niin paljon iloa. Tähän aikaan tuskin mikään muu kukkii.
ReplyDeleteNoita nuppuja katsellessa tuli mieleen laulu.
ReplyDeleteKohta kevät koittaa, silmu tietää sen.......
Onnea voittajille!
ReplyDeleteKyllä kevät on jo tuoksunut, ainakin muutaman kerran :)
Keväiseltä näyttää! Joskus tulee ulkomaalaisten silmin katseltua maisemaa ja mietittyä, että heidän mielestään meillä ei varmaan kevättä olekaan, mutta onhan se. Monitahoinen ja -säinen, pitkä kausi, jolloin kaikki hiljalleen herää taas. Toivottavasti myös taikapähkinäsi!
ReplyDelete~ Piia Anneli / annelivia
Sylvi; Tuo laulu sopii niin hyvin juuri tähän hetkeen!
ReplyDeleteMamma N; Niin, kuulemma. Minulla on taitanut olla nenä tukossa ;-) Paras kevään tuoksu on sulavan maan ja mullan tuoksu, ehkä odotan sitä enkä haista vielä muuta.
Piia Anneli; Meillä on tosiaan olemattoman lyhyt kevät, kun talvi vain roikkuu ja roikkuu eikä suostu päästämään irti. Ja talvemmehan on keskieurooppalaiselle ihan Siperiaa, marraskuumme riittäisi heikäläisten (ja minunkin) talveksi. Onneksi kevät on kuitenkin tuloillaan.
Onnea voittaajille! Ihana Musti-pantteri syreenipuskassa ja lumihangessa. Ja lupaavia kevään merkkejä.
ReplyDeleteOn hämmästyttävää, että jopa näinä kovien pakkasten päivinä lunta on vähän huvennut noiden avointen paikkojen ja kivien ympäriltä. Mutta tosi vähän. Toivottavasti lunta nyt ei enää tule lisää.
ReplyDelete