Kerroksia seinään ja kukkasia elämään

Viime yöt ovat olleet kylmiä ja ensi yöstäkin on tulossa sellainen. Ryhdyin siis tapetoimaan olohuoneen toista seinää, ensimmäinen sai tapetin viime vuoden tammikuussa. Siitä asti muutamat listat ovat olleet laittamatta paikoilleen.

Recent temperatures have been incredibly cold: -15 last night and tonight seems to be as cold. A good time to continue renovation with adding extra layers of isolation under the wallpaper!

Koska tämä on talon tuulisin nurkka, laitoin tapetoitaville seinille ensin huokolevyä ja sitten vielä pahvia. Molemmat seinät, joihin tapettia riitti, ovat ulkoseiniä.
Kun irrotin nyt tapetoitavan seinän jalkalistaa, tajusin, miksi olohuoneen lämpömittari näyttää aina viisi astetta vähemmän kuin makuuhuoneessa. Lattian ja seinän välissä oli paikoitellen senttimetrin rako, josta puhalsi kylmää ilmaan suoraan jäisestä kellarista huoneeseen. Mittari oli vieläpä ollut tällä seinällä suoraan vetokohdan yläpuolella.

Tilkitsin raon pellavariveellä ja laitoin päälle vielä ikkunapaperia, jonka päälle jalkalista tulee. Tämä neronleimaus ei ole omani, vaan olen sen jostakin lukenut. Paperi (tai pahvi) on puutaloissa paras vedonestäjä. Ikkunapaperia tuli myös kattolistojen alle.

Tulin häirinneeksi hämähäkkiä näillä touhuillani. Raukka on ehkä elänyt seinänraossa kaikessa rauhassa kaikki nämä vuodet ja sitten koittaa suuri remonttipäivä! Hämppy on tänään siirtynyt toiseen paikkaan seinällä ja näyttää ottavan asiat rauhallisesti. Kevään edetessä saatan viedä sen ulos, mutta mitäpä haittaa tällaisesta lemmikistä olisi. Ehkä se pitää huonekasvit vapaana punkeista, vähintäänkin se pyydystää kärpäsiä. (Ja oikeasti se on paljon pienempi kuin kuvassa!)

Ransu on hoitanut tietokonetta sillä aikaa kun olen ollut sormet liisterissä.

Siinä tapettiseinät nyt ovat nähtynä makuuhuoneesta käsin. Katto- ja jalkalistat ovat paikoillaan, mutta ikkunalistat saavat odottaa siihen asti että saan ne maalattua.

Tässä vielä keittiöstä päin katsottuna. Kaksi muuta seinää on maalattu vaaleankeltaisiksi ja sellaisiksi ne saavat jäädäkin, sillä tapetti loppui. Kalusteet ovat vielä keskellä, kun sijoittelen niitäkin vaihteeksi vähän toisin, tosin pieni huone antaa todella vähän mahdollisuuksia vaihteluun.
Remontti on siitä hieno asia, että lisäeristämisen lisäksi tuli kerrankin pyyhittyä jalkalistat ja lattia, muuten kun en ole mikään siivoushirmu.
Jos joku ei yli vuoden takaa muista tai tiedä, niin tapetti on isäni jäämistöä, vajaat kolme rullaa, jotka on joskus ostettu luultavasti Tapettitalosta jotakin varten, mutta niitä ei ikinä käytetty. Kun avasin yhtä rullaa en juurikaan pitänyt näkemästäni, mutta ajattelin kuosin sopivan rintamamiestaloon. Mutta kun tapetti oli seinällä, rakastuin siihen enkä ole vielä vuoden jälkeen tippaakaan kyllästynyt, vaan edelleen rakastunut. En olisi ostanut ruskeakuvioista tapettia, mutta nyt näen, miten se sitoo kalusteet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Niinpä olen ylettömän tyytyväinen siihen, että tätä on nyt toisellakin seinällä!

Mitä tästä opimme: älä luota siihen, miltä ensivilkaisu näyttää, sillä tapeteissa se juttu on toistuvan kuosin tuoma rytmi ja värimaailma jonka se huoneeseen luo, pienestä palasta niitä ei voi nähdä.
Aurinkoista viikonloppua ja lämpimiä öitä!