Pysytään sisällä

Ulkona käy hyytävä viima eikä kevät edisty ollenkaan. Tekisi mieli sadatella (ja niin teenkin). Lumi tuli marras–joulukuun vaihteessa eli nyt siinä on saatu tarpoa neljä kuukautta (NELJÄ KUUKAUTTA!). Ja täällä on nyt eletty ilman juoksevaa vettä kolme kuukautta. Viime viikkoina paksuuntuneen jään takia laiva kulkee poikkeusreittiä enkä pääse viemään tilauksia postiin. Hei sinä tyyppi siellä taivaassa, vai missä säät nyt päätetäänkään: Riittää jo!

Pysytellään siis sisätiloissa. Moni toivoi lähempää kuvaa olohuoneen taulukollaasista, niinpä tässä joitakin otoksia. Vanhemman talon vintiltä löytyi tämän rintamamiestaloni rakentaneen miehen kaunokirjoitusvihko 1920-luvulta. Sen kaveriksi pääsi mustekynän terä ja potretti 1900-luvun alkupuolelta, jossa on kaksi miestä ja keskellä nainen pitkä paketti sylissään. Minne lie olleet menossa.

There is a freezing wind outside, so let's keep indoors and have a closer look at my living room wall. There are some old photographs that I found at this house. I don't know who these people are, the pictures are too old for anyone to recognise.

Äskeinen kuva näkyy tässä paremmin alavasemmalla. Nämä kaikki kuvat löytyivät täältä rakennuksista. Oikealla alhaalla on komea mutta hieman kierosilmäinen tumma mies, hänen yläpuolellaan iloiset miehet laivassa – tuskin tarvinnee enempää selitystä. Ilmeisesti laivoilla vietettävällä iloisella meiningillä on pitkät perinteet.
Ylhäällä vasemmalla on lempikuvani: hieno rouva ja koiransa, joka on asetettu oikein pöydälle, vaikka ei ole likimainkaan pieni puudeli. Nuo valokuvausstudioiden taustakuvat palmuineen ovat myös sympaattisia.

Saaristosta on perinteisesti lähdetty laivoille töihin. Minun tilani osti merimies joka toimi perämiehenä, silloin täksi tilaksi lohkottiin 1/4 suuremmasta tilasta. Tilan peri hänen tyttärensä, jonka miehen ammatista ei ole tietoja, mutta heidän poikansa oli myös merimies, ja hänenkin pojistaan myös ainakin osa oli töissä laivoilla. Eipä ole yllätys, että talosta löytyi kortti, jossa on romanttinen merihenkinen nuoripari ja teksti "Laivaston pikku morsian". Kortissa ei ole mitään kirjoitusta. Miellän vasemmassa valokuvassa olevat nuoretmiehet myös laivaan tai satamaan noissa asuissaan.

Seinällä on myös omia muistoja. Grafiikanlehti on ostettu venäläiseltä taiteilijalta. Olin ylioppilaaksitulon jälkeen töissä arkkitehtitoimistossa, jonka omistaja tunsi tämän taiteilijan. Töitä tuli esille toimistolle ja pidin tästä erityisesti.
Alempi on lehtileike Ollin pakinasta Kunnia ja omatunto. Äitini suvussa Ollista pidettiin kovasti ja tämä olikin pistetty talteen isovanhempieni kesähuvilalle, leikkeeseen on kirjoitettu lyijykynällä "luettu jouluna -64". Joku on merkinnyt omat kohtansa tekstin sivuun.

Tämäkin taulu oli isovanhempien kesähuvilalla. Se on muistomitali Suomen entisten sotilaiden yhdistykseltä äitini äidinisälle, "Rakuuna Torvensoittajalle Karl Aaret Kakolalle, muistoksi ja tunnustukseksi siitä, että hän on palwellut w. 1881–1902 aikuisessa Suomen armeijassa".

Tässäpä pikkuinen olohuoneeni on makuuhuoneesta käsin nähtynä. Sain viimein tehtyä pari hyllyä tuohon vasemmanpuoleiselle seinälle, homma ehti kypsyä ajatuksena noin viisi vuotta. Onneksi kypsyttelin, onhan se aika vaativaa laittaa kaksi hyllyä seinään. Kun ne pitää mitatakin.

Lopuksi poikien riehakkaat kevätterveiset. Otetaan esimerkkiä näistä eikä masennuta!

Iloista pääsiäistä ja lämpenevää säätä kaikille!