Kissat silminnähden nauttivat auringosta. Ne asettuvat aurinkoon (paitsi Ransu, jolle tulee liian kuuma). Musti oli hepuloinut valoläikässä Kong Kickeroon kanssa ja lojui sitten nautinnollisen raukeana lelun vieressä. Menin rapsuttamaan Mustia, jolloin se kääntyi selälleen ja lähellä ollut Ransu pääsi vetämään Kickeroon itselleen.
Musti on kuitenkin pomo eikä voinut tätä sulattaa, vaan veti lelun takaisin. Pikkuveljenä Ransu ei voi mitään isoveljen auktoriteetille. Ärsyttävää!
Musti ravistelee lelua Ransun nenän edessä.
Ransun mitta alkaa täyttyä.
Tänne se!!
Mutta pikkuveljen osa on kova. Lelu pysyi Mustilla. Ransu saa leikkiä sillä silloin, kun Mustilla on muuta puuhaa.
Cats in spring sun.
.jpg)
Ransu näyttää ihan leijonalta tuossa alakuvassa :)
ReplyDeleteSellaista se veljesten elämä on! Isoveli tekee mitä haluaa ja pikkuveli härnää. :) Hauskat pojat!
ReplyDeleteKotileijona ja isoveli kiittävät kommenteista!
ReplyDeleteVoi Ransu parka :(
ReplyDeletePitäisiköhän teidän hankkia toinenkin Kickeroo..? :D
ReplyDeleteMaiju; Kiitos sympatiasta! Sellaista on pienempien elämä ;-)
ReplyDeleteElina; Yhden ystäväni sanoin, jolla on kaksi koiraa: ne saavat enemmän liikuntaa kun tappelevat yhdestä lelusta!
Niin se on perheessä kuin perheessä, että isommat opettavat pienempiään. Onnellinen Ransu-leijona varmasti on veljestään.
ReplyDeleteIhana ilme Ransulla alimmaisessa kuvassa :D Voi toista. No, siinä oppii nöyräksi, kun pitää tanssia isoveljen pillin mukaan.
ReplyDeleteVoi Ransua, veljen pomottelu ottaa selvästi päästä pikku jellonaa :)
ReplyDeleteTäytyyhän sitä porukassa pomo olla :) Meillä Gebsu odottaa, että isot pojat syö ja syö aina vasta sen jälkeen. Näin on aina ollut. Jos tarjolla on mau-mau broitsua, Nipsu vie oman ruokansa olkkariin ;) Silti Gebsu odottaa....
ReplyDeleteMeilläkin on tänään makailtu auringossa :)
Ahhhhh elämä on joskus niin kovaa! Jaxuhali, Ransu!
ReplyDeleteHierarkia pitää olla. Taitaa olla kissoilla kuten ihmisilläkin, lelu alkaa kiinnostaa kun näkee toisen leikkivän sillä. Aurinkoisia päiviä teille kaikille!
ReplyDeleteRansu ja Musti on kuin pienet lapset, se lelu on paras joka on toisen käpälissä :D
ReplyDeleteRansun ilmeet on kyllä taas niin tilannetta kuvaavat kuin vaan olla ja voi.
Kyllä se on kiva kun aurinko porottaa! Teillä "veljekset", meillä "siskokset" samoissa touhuissa! :)
ReplyDeletebetween; Ransulle tulisi varmaan kriisi jos isoveli katoaisi kuvioista!
ReplyDeleteTiina; Siinä tulee elämän realiteetit opittua kuin vahingossa ;-)
Minn; Vähän ottaa päähän, sitten joskus pääsee taas kostamaan ;-)
Pirkko; Totta kai pitää olla arvojärjestys, se kuuluu asiaan. Enkä puutu siihen, sillä se on näille luontaista käyttäytymistä. Voi kilttiä Gebsua!
Zepa; Kiitos jaxuhalista :-D
Cheri; Juu, tai tuo on lempilelu muutenkin. Siksi sitäkin ärsyttävämpää kun toinen vie sen!
Katja; Juu voin kuvitella että lasten kanssa saattaa olla samanlaisia tilanteita :-D
Tillariina; Pääasia että riehu-, leikki- ja tappelukaveri löytyy!
Ei ole helppoa kun isoveli pomottaa. Ransulla taisi kuitenkin valloittaa paremman aurinkoläikän itselleen?
ReplyDeleteTässä yhtenä päivänä Ransu hakeutui jo varjoon! Se ei ole sellainen auringonpalvoja kuin Musti tai kissat yleensä.
ReplyDeleteKatseen perusteella voisi kuvitella että Ransu saisi lelun :), ihanat kuvat.
ReplyDeleteHih,hih. Mitä sä nyt tommosta - nuori poika ♥ Myrskyn kans mä voisin olla leijona, ja sun kanssas puuma.
ReplyDeleteRansu- leijonankin täytyy valitettavasti nöyrtyä Mustin edessä! Koita Ransu kestää! ;)
ReplyDeleteAnnele; Ilme on harmistunut, mutta se ei auta vanhemman edessä.
ReplyDeleteHelmi; PUUMA! Ooh! No hyvä. Sovitaan näin. RANSU
Heidi; Ransu saa kompensoinniksi enemmän huomiota kuin Musti (sillä se tulee kerjäämään sitä paljon enemmän). Musti on suorastaan mustasukkainen välillä. Niin menee ehkä puntit tasan. Mutta Musti saa aina ensin ruokaa ja huomiota minultakin, tietysti. Joku roti!
Voi toista, Ransu-parka!
ReplyDeleteEhkä se ei saa traumoja tästä kumminkaan ;-) On varmaan hyvin luonnollista tuo nokkimisjärjestys. Musti rökittää Ransua jossain määrin päivittäin, jotta toinen tietää asemansa. Näin sen kuuluu ollakin.
ReplyDeleteOn tuo Ransu vaan niin komee <3
ReplyDeleteKuri se talon kissojenkin kesken pitää olla :)
ReplyDeleteKatja; Ransulla alkaa olla aika muhkea talvikarva :-)
ReplyDeleteSointu; Niin pitää!
"Pysy(t) aina pikkuveljenää..."
ReplyDeleteVoi herra Franzia. Komeasta nimestä huolimatta sattunut joutumaan pikkuveikan asemaan ja kaikkea sitä joutuukin sietämään. Viimeisessä kuvassa taitaa kyllä jo tassu viuhua, mutta turhautuminen pikkuveljelle sallittakoon.
:-) Komea nimi ja ulkomuoto eivät aina auta! Musti määrää ja Ransu joskus tottelee, joskus ei, mutta kampoihin se ei uskalla kovasti pistää. Tassu viuhuu, mutta Ransu nojautuu siinä enemmänkin taaksepäin.
ReplyDeleteHauska postaus, on kyllä kovaa olla pikkuveli, kun täytyy alistua moiseen pomotteluun. Ransun ilme on paljon puhuva. Monta kivaa postausta on jäänyt tässä väliin, kun minusta on tullut samalla hidas ja kiireinen eläkeläinen.
ReplyDeleteEihän sitä jokaista postausta tarvitse lukea! Vaikka on minullakin tapana silmäillä väliin jääneet ja kommentoidakin, jos tulee asiaa mieleen.
ReplyDeleteOn hassua seurata, miten Ransu selvästi kunnioittaa Mustia.