Viiden kohdan haaste

Sain Mamma N:n Muistikirja-blogista haasteen vastata viiden kohdan kysymyksiin. Yritän vastata, vaikka Ransu istuu parhaillaan oikean käteni päällä ja kehrää, hän on siis mukana henkisenä tukena ja fyysisenä rajoitteena.

Viisi asiaa joita tarvitsen päivittäin:
Ransu ja Musti (voisinko vastata muuta kun yksi tuijottaa), hiljaisuus, valo ja ruoka. Ja uni, ihan ehdottomasti. Ai niin! Bonuksena on pakko vastata myös kudin.

Viisi kirjaa, joita suosittelen muille:
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva, Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaailmassa, Luis Sepúlveda: Maailman lopun maailma, Curatio Byggnadsvårdsförening i Åboland: Att förstå ett gammalt hus (ilmestynyt myös suomeksi nimellä Vanhan talon historia ja hoito).

Viisi materiaalista (joulu)lahjatoivetta:
Ai hitsi, tähän ei siis tosiaan saa vastata että joulu-, tammi- ja helmikuu pyyhittäisiin pois ja tilalle laitettaisiin kolme toukokuuta! Äh. En keksi mitään yhtä hyvää vastausta. Vastaan siis 10 metriä ovenkarmilistaa, 50 metriä vanhan profiilin mukaan höylättyä ikkunalistaa, muutama sata metriä vanhanmallista paksua ja toisesta reunasta viistottua helmiponttipaneelia, 300 kääpiöpurppurahappomarjan tainta ja talkooporukan katon uusimiseen (ehkä sekään ei ole tarpeeksi materiaalista).

Viisi paikkaa, joihin haluan matkustaa (uudelleen ja uudelleen ja sitten yksi uusi kohde):
Scilly-saaret, Vancouverin saari, Irlannin länsirannikko (kuvassa), Skotlannin saaret ja pitkäaikaisena haavekohteena Grönlanti.

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat minua:
Reipas, optimistinen, hyväntahtoinen, humoristinen (ainakin omasta mielestäni) ja vahva. Ja bonuksena sisukas.

Viisi lempiruokaani:
Kantarellikastike ja perunat, äidin kukkakaalipaistos, blinit, lasagne ja burgundinpata.

Viisi elämänohjetta, jotka haluaisin jakaa kaikkien kanssa:
Anna kaikkien kukkien kukkia.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Eivät vuoret ihmistä uuvuta, vaan hiekanjyvä hänen kengässään.
Kohtele muita kuten toivot itseäsi kohdeltavan.
Ja lopuksi pakollinen puutarha-anekdootti:
Puutarha merkitsee liutaa menetyksiä verrattuna muutamaan täysosumaan. Kuten elämä itse. (May Sarton)

Lähetän haasteen eteenpäin Marialle Marian kotiin ja puutarhaan, Jaanalle Meidän maalla -blogiin ja Pirkolle Elämää ja elämyksiä -blogiin.

Me voisimme vaihtaa myös erikoiskylmän maaliskuun toukokuuksi.
Lämmintä viikonjatkoa!