Tuesday, 12 March 2013

Viiden kohdan haaste

Sain Mamma N:n Muistikirja-blogista haasteen vastata viiden kohdan kysymyksiin. Yritän vastata, vaikka Ransu istuu parhaillaan oikean käteni päällä ja kehrää, hän on siis mukana henkisenä tukena ja fyysisenä rajoitteena.

Viisi asiaa joita tarvitsen päivittäin:
Ransu ja Musti (voisinko vastata muuta kun yksi tuijottaa), hiljaisuus, valo ja ruoka. Ja uni, ihan ehdottomasti. Ai niin! Bonuksena on pakko vastata myös kudin.

Viisi kirjaa, joita suosittelen muille:
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva, Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaailmassa, Luis Sepúlveda: Maailman lopun maailma, Curatio Byggnadsvårdsförening i Åboland: Att förstå ett gammalt hus (ilmestynyt myös suomeksi nimellä Vanhan talon historia ja hoito).

Viisi materiaalista (joulu)lahjatoivetta:
Ai hitsi, tähän ei siis tosiaan saa vastata että joulu-, tammi- ja helmikuu pyyhittäisiin pois ja tilalle laitettaisiin kolme toukokuuta! Äh. En keksi mitään yhtä hyvää vastausta. Vastaan siis 10 metriä ovenkarmilistaa, 50 metriä vanhan profiilin mukaan höylättyä ikkunalistaa, muutama sata metriä vanhanmallista paksua ja toisesta reunasta viistottua helmiponttipaneelia, 300 kääpiöpurppurahappomarjan tainta ja talkooporukan katon uusimiseen (ehkä sekään ei ole tarpeeksi materiaalista).

Viisi paikkaa, joihin haluan matkustaa (uudelleen ja uudelleen ja sitten yksi uusi kohde):
Scilly-saaret, Vancouverin saari, Irlannin länsirannikko (kuvassa), Skotlannin saaret ja pitkäaikaisena haavekohteena Grönlanti.

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat minua:
Reipas, optimistinen, hyväntahtoinen, humoristinen (ainakin omasta mielestäni) ja vahva. Ja bonuksena sisukas.

Viisi lempiruokaani:
Kantarellikastike ja perunat, äidin kukkakaalipaistos, blinit, lasagne ja burgundinpata.

Viisi elämänohjetta, jotka haluaisin jakaa kaikkien kanssa:
Anna kaikkien kukkien kukkia.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Eivät vuoret ihmistä uuvuta, vaan hiekanjyvä hänen kengässään.
Kohtele muita kuten toivot itseäsi kohdeltavan.
Ja lopuksi pakollinen puutarha-anekdootti:
Puutarha merkitsee liutaa menetyksiä verrattuna muutamaan täysosumaan. Kuten elämä itse. (May Sarton)

Lähetän haasteen eteenpäin Marialle Marian kotiin ja puutarhaan, Jaanalle Meidän maalla -blogiin ja Pirkolle Elämää ja elämyksiä -blogiin.


Me voisimme vaihtaa myös erikoiskylmän maaliskuun toukokuuksi.
Lämmintä viikonjatkoa!

28 comments :

  1. Kiitos näistä.
    Palaan virkeämpänä ja
    painan mieleeni jotakin näistä.

    ReplyDelete
  2. Kiitos Rva Pioni, toivottavasti virkistyt!

    ReplyDelete
  3. Ihan herkistyin. Ihanaa , että maailmassa on monia optimistisia , tyytyväisiä , luonnosta ja elämän perusarvoista nauttivia ihmisiä. Sinä yksi heistä.

    ReplyDelete
  4. Järkivihreitä ajatuksia sinulla. Tykkään kovasti. Toivottavasti saat puutavarat ja talkooväen kootuksi. Voisin olla vapaaehtoinen...

    ReplyDelete
  5. Toivottavasti loppuviikosta jo lämpiää. Ainakin nämä vastauksesi lämmittivät mieltä:)

    ReplyDelete
  6. Tästä välittyi lämmin ja postiviinen tunne ja tunnelma. Kiitos. pia

    ReplyDelete
  7. Ai en tiennytkään että olet käynyt Vancoverin saaressa.
    Kävitkö siellä Butchart tuolla>>>http://www.google.se/search?q=butchart+garden&hl=en&sa=X&tbm=isch&tbo=u&source=univ&ei=qDJAUaHIB8eR4AStRg&ved=0CEMQsAQ&biw=1078&bih=729

    sinne minäkin haluasin uudestaan.

    ReplyDelete
  8. Sirpa ja Kollo; Kiitos! Mamma N kyllä sanoi, että jos en keksi niin voin kysyä niitä Mustilta ja Ransulta - heillä niitä ehkä piisaa ;-)

    Aila; Kiitos, tuo kenelle lähetin haasteen - Marian koti ja puutarha - siellä on varsinainen hyväntahtoinen pienistä luonnon ihmeistä nauttiva ihana ihminen.

    Nettimartta; Talkoon suhteen hankalaa on majoitustilan vähyys! No nyt on asiat paremmin kun hirsitalossa on jo lattiat, sitä voisi ajatellakin.

    Myrsky; Toivotaan että lämpiää, tää talvi saa jo riittää, kevät lyhenee koko ajan :-D

    Pia; Kivaa, kiitos!

    Sylvi; Kyllä olen käynyt ja taisin siitä blogissasi silloin kommentoidakin, kun sinulla oli sieltä kuvia. Haluaisin vielä tutustua muihin paikkoihin kuin Victoriaan ja tuohon puutarhaan, nähdä merenlahtia, laguuneja, erämaata ja valaita.

    ReplyDelete
  9. Mustin ja Ransun elämänviisaudet liittyisivät ehkä myyräjahtiin, mammaan, nukkumiseen, kalaan ja hyvään säähän. :)

    ReplyDelete
  10. Hah hah, niinpä! Yksi juuri ilmoittikin mammalle eteisestä, että olis asiaa ja nyt se rouskuttelee myyrää siellä :-)

    ReplyDelete
  11. Noi lahjatoiveet on ihan mahtavat.
    Kuuluu sarjaan lähtöni esikoisen synnytykseen,
    kun mies kirjaa listaansa, betonirautaa ja viemäriputki...
    ja kun mää jo silloin meinasin hermostua siihen.

    On nuo elämänohjeetkin aika hyvät painaa mieleen,
    varsinkin tuo hiekanjyvä, koska se niin usein hiertää.

    ReplyDelete
  12. Haa ostinkin tytölle tuon Liisa Ihmemaassa kirjan, täytyneekin lukaista se myös itse! Lasten kirjoista muuten tuli mieleen, että olethan lukenut salaisen puutarhan? Lunta tuli pikkuisen lisää, mutta tänään paistaa aurinko:)

    ReplyDelete
  13. Täältäkin tuli arvokkaita elämänohjeita. Ja voi mitkä joululahjatoivomukset. Kiitos vastauksista!

    ReplyDelete
  14. Jaahas, täälläkin 5 haaste:) Kivat vastaukset, tuo 3 kpl +1 toukokuuta ois kyllä aikas kiva.. :))
    -Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukussa-

    ReplyDelete
  15. Rva Pioni; (Hörpin tässä samalla lähettämääsi lattekahvia, ihanaa!) Voi ei, tuota synnytykseen lähtöä on hauska muistella jälkikäteen, mutta silloin ei varmaan ollut kovin hauskaa.
    No voi, jos hiekanjyvä usein hiertää, niin sittenhän siitä pitäisi hankkiutua eroon, jos vain pystyy. Sitä mielestäni tuo sananlasku tarkoittaa, että jos joku asia vaivaa koko ajan niin se haittaa elämää. Joskus asia on konkreettinen (ja vaikea poistaa), mutta joskus auttaa oman suhtautumisen muuttaminen. Cherin blogissa Autuas olo (http://autuasolo.blogspot.com/2013/03/viisi.html) oli tähän haasteeseen todella hyvät elämänohjeet juuri tuosta asenteen voimasta!

    Minna; Kannattaa itse lukea, ehdottomasti! Itse pidän ehkä enemmän tuosta peilimaailma-kirjasta. Olen lukenut Salaisen puutarhan lapsena, mutta en aikuisiällä. Täytyypä lukaista. Todella monista lastenkirjoista saa aikuisena irti vaikka kuinka paljon, ja ihan eri asioita kuin lapsena. Elämänasennetta, filosofiaa ja vaikka mitä.
    Aurinko paistaa täälläkin, mutta viima käy suoraan Siperiasta!

    Paula; Ehkä teillä voisi olla samantapainen lista sen vanhan talon kanssa ;-)

    Riitta Sinikka; Kiitos!

    Helena ja Blackie, pikku-Blackie ja muut karvapehvat; Minustakin olisi ihan kohtuullista, että joku järjestäisi toukokuuta kolmasosaksi vuotta. Se voisi olla ihan oma vuodenaikansa sitten, touko.

    ReplyDelete
  16. Mukavia vastauksia :)
    Toukokuu x4 olisi erittäin mahtava asia.
    "Pakollinen puutarha-anekdootti" on niin totta, sekä elämässä yleensä, että puutarhuroinnissa!

    ReplyDelete
  17. Kiitosta haasteesta :)
    Tuo toukokuumäärä oliskin aivan ihana! Ja sun materiatoiveesi hassuhauskoja, mikä ihme niissä kääpiöpurppurahappomarjoissa muuten maksaa niin kauheesti? Mä tarttisin niitä puutarhaani, siihen goottijutskaan ;)

    ReplyDelete
  18. AnnaS; Niin, äskeisessä kommentissa mietin, että neljä toukokuuta olisi oma vuodenaikansa, mutta siis sehän olisi kevät! Marras- ja maaliskuu passaisivat vallan hyvin talvikuukausiksi, kaipa huhtikuukin.

    Pirkko; Olepa hyvä, toivottavasti näitä on kiva miettiä, minusta ainakin oli!
    En tiedä, ehkä ne kasvavat todella hitaasti. Mulla olis ajatus laittaa niitä Rohaniin kukkapenkkien reunusaidoiksi, ja tarve olis tosiaan sadoille. Täytynee opetella lisäämään sitä pistokkaista...

    ReplyDelete
  19. Ihania vastauksia :) ja itse ihmettelen miten minä unohdin kanttarellikastikkeen omista lempiruuistani...

    ReplyDelete
  20. Tjaa, ehkä siksi, ettei siihen millään mahdu kaikki hyvät ruuat. Mullakin jäi pois tiukan valinnan jälkeen parsarisotto, villisika tomaatti-punaviinikastikkeessa, perunagnocchit pestokastikkeella, maa-artisokkakeitto...

    ReplyDelete
  21. Grönlantiin minunkin tekisi mieleni. Upea juhannusruusu aiheutti sydämentykytyksiä, oih. Ransu parka on joutunut lumierämaahan.

    ReplyDelete
  22. Gröntalnti on ollut haavekohteeni siitä asti, kun luin suomalaisesta lääkäristä, joka oli siellä töissä ja hän kertoi miten ikkunastaan hän saattoi nähdä valaiden liikkuvan lahdella.
    Juhannusruusu on myös Ransun takana ensimmäisessä kuvassa, tuo risukasa. Ollapa kesä!

    ReplyDelete
  23. Olipas kiva haaste ja mukavat vastaukset. Näin maaliskuisessa pakkassäässä ihastutti erityisesti tuo kolme toukokuuta peräkkäin.

    ReplyDelete
  24. Tää sää on ihan jostain vesihiiden pehvasta. Sori, ei pysty nyt kehittämään mitään positiivisempaa!

    ReplyDelete
  25. Grönlanti olisikin mielekiintoinen kohde ja melko varmasti siellä tosiaan törmäisi valaisiin,joita niin mielelläni haluaisin luonnossa nähdä.

    Ehkä pitää koota blogikirjoittelijoista sulle kattorempparyhmä sinne :)

    ReplyDelete
  26. Ehkä voisimme koota myös blogireissun Grönlantiin? Valaiden näkeminen on pitkäaikainen haaveeni, kerran näin vain vilauksen selkää laivamatkalla Seattlesta Vancouverin saarelle.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!