Pehmeät marjapuuronsävyt kulkevat käsi kädessä syksyn ruskeiden ja oranssien kanssa. Värimaailma on mahtava, kun mukana on vielä vihreääkin!
Autumn colours – apart from the fresh spring greens in numerous shades, this is my favourite-coloured time of the year.
Punahatut jaksavat kukkia pitkään, mahtava kasvi! Lisäksi se on sopeutuvainen. Paahteessa kasvavien punahattujen lisäksi pari yksilöä kasvaa varjossa. Varjopaikkojen punahatut kukkivat vieläkin. Tämä tyyppi kasvaa metsäpuutarhassa vaahteran alla.
Punahatut eivät edes näytä maistuvan peuroille, sekin on plussaa. Syyskimikki 'Brunette' on nimittäin lukuisten muiden kasvien tapaan menettänyt versojensa kärjet, saa nähdä miten tälle kukkavanalle lopulta käy.
Marjapuuron ja ruskean lisäksi keltaisen ja oranssin monet lämpimät sävyt hurmaavat. Lehtikuusi oli minulle pakollinen hankinta heti oman tontin ostettuani, sillä sen kananpojankeltainen ja pörröinen syysasu on vertaansa vailla. Tämä puu on japaninlehtikuusi, joka on valitettavasti talvenkestävä vain etelässä. Japaninlehtikuusen huomattava etu on se, että se ei kasva aivan niin jättimäiseksi kuin euroopan- ja siperianserkkunsa, mutta ei tämäkään mikään pieni puu ole, keskiverto pikemminkin.
Lehtikuusen luona on myös kaunis värimaailma. Puun seurana ovat kurjenmiekkojen rehevänvihreät lehdet, limenvihreänä hehkuva palmusara ja kallionauhuksen tummankeltaiset kukat. Tässä on kostea kasvupaikka.
Sama istutus toisesta suunnasta, Ransu esittelee.
Pehmoista päivänjatkoa!
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Kallionauhus – Ligularia dentata
Kurjenmiekka – Iris
Palmusara – Carex muskingumensis
Punahattu (kaunopunahattu) – Echinacea purpurea
Syyskimikki – Actaea simplex
.jpg)
Ransu on komea ilmestys! Mulla kallionauhukset joutuivat jo leikatuiksi ja heinähäkkiin. Kukinta otti ja loppui. Nyt valmistaudutaan lumen tuloon, jota on lupailtu loppuviikolle.
ReplyDeleteKyllä ne vetelevät aivan viimeisiään täälläkin. Tuo alin kuva, jossa nauhus on vielä hyvin kukassa, on otettu viikkoja sitten.
ReplyDeleteKauniita syysvärejä, ja vielä Ransukin bonuksena.
ReplyDeleteTaitaa Ransuli esitellä mielellään kukkia. Ja siinä samalla myös itseään!
ReplyDeletePirkko; Ransu on kaikessa bonuksena! Lehtikuusi on jotenkin gebsumainen, eikö ole?
ReplyDeleteMyrsky; Ransuli on pieni linssilude, eikä enää edes kovin pieni!
Niin kauniita syksyn värejä :) Ja Ransu on itse söpöys!
ReplyDeleteOo, siellä punahatut näyttäytyvät vielä melkein kesäisessä kuosissa!
ReplyDeleteMun syyskimikin kukka on samassa vaiheessa, eipä sitten taida kukkia tänä syksynä!
Ostin keväällä riippajaninlehtikuusen. Se on nyt isossa ruukussa upotettuna maahan. Tässä nyt pähkäilen, pitäisikö sekin viedä varastoon talveksi... kunhan on ensin kellastunut ja varistanut neulasensa eli lehtensä.
Ihanin kukkaesittelijä ikinä on Ransu ♥
Kiitos Apricot Beautyistä, olivat postilaatikossa jo viime viikon lopulla! Ajatella, ensin alkuviikolla oli laatikossa siemenluettelo ja loppuviikolla siemeniä. Täydellistä!
... siis 'riippajapaninlehtikuusen'.
ReplyDeleteliian pitkä ja vaikea sana mennäkseen ekalla kerralla oikein!
Kaisu; Syksyn kosteassa säässä kasvit, etenkin havukasvit, pörhistyvät tyytyväisinä. Ransu on jotenkin ihan samannäköinen pörheä, vaikkakin erivärinen!
ReplyDeleteMarja; Voi olla niinkin, että kun nämä eivät oikein ehtineet kukkia kesällä, niin siksi ne kukkivat vasta nyt. Syyskimikin nuppuvana on jo niin makean näköinen, että on ihan sama kukkiiko se vai ei. Tuo tumma helmipampula on niin ihana!
Lajikkeet kai ovat talvenarempia kuin itse lajit, mutta tästä teoriasta en ole edes varma. Itse istuttaisin puun rohkeasti maahan vain, meni syteen tai saveen. Minun japaninlehtikuuseni ei muuten ole näyttänyt mitään versojen paleltumisen merkkejä ikinä, joten sen mukaan luulisin, että sen lajike kestäisi teilläkin.
Hyvä siemenajoitus!
Voi, sinä kirjoitat syksystä ja meillä eletään jo keskellä valkeutta. Suomi on todellakin monen ilmaston maa :)
ReplyDeleteOn tämä suuri ja etenkin pitkä maa, tännehän mahtuu kahdeksan kasvuvyöhykettä! Täälläpäin olisi ihmeellistä, jos lumi tulisi jo.
ReplyDeleteLehtikuuset ovat kyllä superihania! Just mietin, kun multa jäi kaikki callunat ostamatta tänä syksynä, että jos koristeli terassin erilaisilla oksilla. Lehtikuuset nystyiset oksat ois ihania niin sisällä kuin ulkonakin. Jos jostain sais vähän isomman oksan, voisi sen ripustaa katosta siimojen varaan ja kietoa tunnelmavalot ja pari kristallia sitä koristamaan.
ReplyDeleteVai että kukkia esittelisi Ransu?! Taitaa ennemminkin muistuttaa kaikille neitosille olemassa olostaan ja herrasmiesmäisestä turkistaan ♥
ReplyDeleteEnsin haluan kiittää siemenistä, siis paljon kiitoksia!♥. Ne sain eilen.
ReplyDeleteLehtikuusi on todella kaunis syksystä.
Meillä on nyt käynyt parina yönä vähän isompia kuin peurat, ei toivottuja pihalla. Ei riittänyt aita estämään.
Laitan kuvia kun kerkiä tuhoista.
Mukavaa tiistai-iltaa!
Saila, lehtikuusi tosiaan on Gebsumainen ja ehkä siksi sitä himoitsen mutta kun ei mahdu :)
ReplyDeleteLehtikuuset ovat kyllä niin upeita puita. Harmittavaa,että oma piha on niin pieni ettei tänne millään mahdu enää isoja puita.
ReplyDeleteEhkä pitää tyytyä sellaiseen pieneen riippaoksaiseen versioon jossain vaiheessa.
Punahatut ovat kauniita. Pari pussia olisi siemeniä odottelemassa,josko jossainvaiheessa saisin ne potteihin istuteltua.
Tiina; Lehtikuuset nyrtyiset oksat ovat todella kauniita. Valosarja lehtikuusen oksassa olisi hieno!
ReplyDeleteMamma N; Minäkin luulen, että Ransu esittelee sulojaan, kukista viis ;-D
Sylvi; Kiva että siemenet tulivat sinnekin perille! Voi ei, onko teillä käynyt hirviä rellestämässä. Ne ovat niin suuria, että tuhot ovat sen mukaisia!
Pirkko; Onneksi teillä on Gebsun oma hernepensas kumminkin jo! Suunnittelen samaa pensasta omaan pihaan johonkin kohtaan, sitten kun on taas saanut jonkun uuden kohdan raivattua.
Katja Lammi; Puiden kohdalla tulee liian pian kokoraja vastaan. Ja vaikka minulla onkin aika suuri piha (ehkä 2500 neliötä), on tontti kapea ja pitkä, mikä rajoittaa, lisäksi se, että suuria puita on tietenkin jo! Lisää ei oikein mahdu ellei halua asua metsässä. Mutta tämä lehtikuusi oli pakko mahduttaa.
Ihanan rehevää vieläkin, puutarhakausi vain jatkuu. Saa nähdä, milloin talvi tulee, pelkään, että jo viikonloppuna. Punahatut näittävät varteenototettavilta, ilmeisesti ovat monivuotisia.
ReplyDeleteNyt taitaa tulla niin kylmää, että loputkin sitkeät kukat lopettavat, kun saaristoonkin tulee lähes pakkasta. Punahatut taitavat kaikki olla monivuotisia, ne ovat todella kivoja ja perhosten suosimia loppukesän kukkia.
ReplyDeleteJapaninlehtikuusesi on ihana<3 Meidän pihaan tuli tänä kesänä siperianlehtikuusi.Saa nähdä kuinka isoksi se kasvaa...No,en oo sitä ahtaaseen paikkaan sovittanut,kyllä sillä on tilaa levittäytyä. Palmusarojakin ostin nyt syksyllä alennusmyynnistä.ja sitä lunta en tosiaankaan kaipaa vielä,sipulit on istuttamatta...Talvirenkaat kummiskin vaihdoin eilen,kun on pieniä pakkasia pidellyt jo useampana päivänä.
ReplyDeleteLöytyhän se Ransukin sieltä viimisestä kuvasta, myö kollit vaan niin kruunataan kuva kuin kuva :) Täälläkin tapahtunut kauhiasti sillä välin kun miä vaan oon pitäny blogivapaata... -myrtti-
ReplyDeleteTiina; Oi, pitkät ja ylväät lehtikuuset ovat kans hienoja, mulla vain ei ollut sellaiselle tilaa! Toisaalta se on sellainen mukava ilmana puu vaikka olisi kuinka iso, ei varjosta sankasti. Toivotaan, ettei talvi vielä tule ennen kuin sipulit on mullassa!
ReplyDeleteVarjoyrtti ja Myrtti; Kolli kruunaa kuvan ♥ Kaikkea tapahtuu koko ajan, mutta tärkein asia ei muutu eli Musti ja Ransu voivat hyvin kuten ennenkin ja myyräpaisteja riittää.