Kevättalvella marketista ostettu Belarina-esikko muutti myöhemmin muotopuutarhan varjoisimpaan penkkiin, jossa se kukki uudestaan kesällä. Nyt se on pykännyt ilmoille taas uudet kukkaset. En tiedä, selviääkö tämä talvesta mutta ainakin se on tuonut iloa koko rahan edestä jo nyt.
Primulas are a worthwhile investment if they flower twice or even thrice a year. These darlings do. Have a lovely day!
ADHD-loistokevätesikko kukkii yhä varsin runsaasti, jopa runsaammin kuin viime syksynä. Kosteat säät ovat esikoille hyvin mieluisat.
Jälkimmäisen esikon lähellä, vaahteran alustan metsäpuutarhassa on lehtosinilatva alkanut kukkia uudestaan. Leikkasin näiden kukkavanat kukinnan jälkeen; aika monen perennan kohdalla se virittää kasvin uuteen kukintaan.
Jotain ajankohtaan sopivaakin kukkaa löytyy, kuten valkoinen syysmyrkkylilja 'Album Plenum'. Niistä oikealle näkyy japaninhiirenportaan lehtiä, joissa on upea ruskehtavan violetti sävy koko kasvukauden.
Ärtymyksekseni huomasin, että peurat syövät nykyään myös syysvuokon kukkanuppuja, vuokko kasvaa myrkkyliljan takana. Viime vuonna peurat jättivät sen rauhaan, mutta ovat ilmeisesti tänä syksynä löytäneet uuden ruokalajin. Ärh.
I'm so grumpy having found out that this year the deer have decided to eat japanese anemones. So far my 'September Charm' has had only one flower, although it has produced many buds.
Yksi kukka on toistaiseksi päässyt avautumaan. Tässä se on: tarhasyysvuokko, lajike 'September Charm'.
Hurmaavaa päivänjatkoa!
Japaninhiirenporras, kuvan lajike – Athyrium niponicum 'Purple Garden'
Lehtosinilatva – Polemonium caeruleum
Loistokevätesikko – Primula Polyantha-Ryhmä
Syysmyrkkylilja – Colchicum autumnale
Tarhasyysvuokko – Anemone × hybrida
.jpg)
Ärrh niitä peuroja!!On varmasti tosi harmistuttavaa,kun ne napsivat nuput paksuihin mahoihinsa.Myötäharmistelen täällä! Tuo September Charm on nimensä veroinen<3 ostin vihdoin tänä kesänä yhden taimen ja sain siitä neljä jakotaimea nyt kun sen muutama viikko sitten istutin.Saa nähdä milloin se jaksaa alkaa kukkimaan,tuota kyllä kannattaa odottaa. Syysmyrkkylilja on myös ihana.Ja tuo hempeänpinkki kerrottu esikko,toivottavasti menee talven yli.Hmm,pitääkin käydä tarkistamassa mitä mun ADHD:lle kuuluu,viimeksi kun kyykin sen vierellä lehtiruusukkeesta pilkisti nuppuja...:)
ReplyDeleteKiitos myötäharmistelusta! Juu, ei ehkä mene kauaa kun hankin tussarin jolla peuroja voi alkaa posautella persuuksille... Tyhmää on, että metsäkauriiden kaatoon ei tarvita pyyntilupaa, mutta valkohäntäpeuralle tarvitaan. Jälkimmäiset aiheuttavat kuitenkin todella suurta vahinkoa pihoilla, peruna- ja kasvimailla sekä hedelmätarhoissa siinä, missä metsäkauriit pysyttelevät kauempana ihmisasutuksesta. Valkohäntäpeurat eivät ainakaan täällä saaressa pelkää ihmistä lainkaan, vaan jatkavat kasvien mussuttamista, vaikka ihminen menisi huitomaan ja huutamaan vain kymmenen metrin päähän, tämä on todettu moneen kertaan. Kyllä ne pitäisi saada pistää kaikki vaan pataan porisemaan ;-)
ReplyDeleteToivottavasti vuokkosi alkaa pian ilahduttaa! Huomasin vastikään viime syksynä istutetussa 'Honorine Jobertissa' yhden ujon matalan kukkavarren, jos se nyt enää on tallella... Toivottavasti näemme myös tämän valkoisen ihanuuden.
Käy ihmeessä kyykkimässä, kyykkiminen kannattaa :-D
Ihanan pirteitä esikonkukkia, minä olen mieltänyt ne aina kevätkukiksi ja vielä kausikukiksi jotka ei sitten enää myöhemmin kuki. Mulla ei kyllä viherpeukalo olekaan ihan kohdallaan :)Onnea vielä kaikille viikon juhlasankareille!
ReplyDeleteSiis ihania nuo syysvuokot, juuri kun maa mustenee ja lehdet lentää niin eikös maasta nouse jotakin älyttömän hurmaavaa<3 Toivottavasti minunkin vuokkoset avaa nuppunsa. Meillä popsittiin pieni hevoskastanjan latva mut sain sen onneks korvattua jämä taimella ja laitoin suojat kaikille! T.Minna
ReplyDeleteHelena; Kyllä esikko on kevätkukka, jotkut lajit kukkivat vasta kesällä. Jostain syystä tuo punainen loistokevätesikko on kukkinut pihallani sekä keväällä että syksyllä, näin sekä viime että tänä vuonna. Kiitos, samoin teille!
ReplyDeleteMinna; Syysvuokko on todella kaunis kasvi! Nuo korkealle kohoavat sirot kukkavarret ja pallomaiset kukkanuput ovat suloisia. Mullakin meni keltahevoskastanja ennen kuin tajusin, että peurat syövät sitäkin. Ne syövät melkein kaikkea.
Esikot ovat tosiaan olleet paljon kukassa meilläkin. Vieläköhän niitä voisi jakaa, vai onko jo liian myöhä?
ReplyDeleteIhanaa, teilläkin! Kyllä itse jakaisin, lähiajoiksi ei ole eteläosiin luvattu mitään pakkasia, hyvin ehtii :-) Ehkä kasvin kannalta paras on kuitenkin yrittää jakaa niin, että ei nosta koko kasvia maasta vaan puolittaa sen lapiolla ja nostaa vain sen toisen puolen, näin ainakin yhden puolen juuret saavat elää rauhassa ilman maanmullistuksia.
ReplyDeleteNäyttävät kaikki ihanilta! Vaikken yleensä ole hempeiden ihailija, niin vuokko on kyllä kaunis. Nämä syyskukat ovat minulle ihan uusia juttuja.
ReplyDeleteSuosittelen lämpimästi hankkimaan syksyllä kukkivia lajeja, ne piristävät niin ihanasti, kun puutarha muuten valmistautuu talven tuloon.
ReplyDeleteOnkohan esikoille omaa sairaalaa? Sun pitäisi ehkä viedä noi adhd-taupaukset tutkimuksiin? Tai toisaalta, hyvähän se noin on. Kukkikoot rauhassa!
ReplyDeleteEi! Näille ei anneta mitään lääkitystä, jolla saattaisi olla rauhoittava vaikutus!
ReplyDeleteMinäkin olen mieltänyt esikot ja myös vuokot kevätkukiksi. Mutta nyt olen vähitellen oppinut, että ne voivat kukkia syksylläkin. Tai siis että on lajikkeita jotka voivat kukkia syksylläkin. Se on käsittämätöntä, kuinka paljon erilaisia kukkia ja kasveja ja lajikkeita sinun palstallasi kasvaakaan.
ReplyDeleteVuokoista nuo syysvuokot tosiaankin kukkivat syksyllä. Näiden esikoiden pitäisi olla vain kevätkukkijoita, mutta jostain syystä nämä ovat hieman häiriintyneet. Toisaalta, vähän pidemmän kasvukauden maissa jo niinkin lähellä kuin Keski-Euroopassa moni kasvi kukkii kahdesti kasvukauden aikana, siinä missä meilla sama kasvi kukkii vain kerran.
ReplyDeleteLaita pieniin pussukoihin ihmisten hiuksia(saa partureilta) jalaitaniitä roikkumaan puutarhaasi aika tiheään, peurojen sanotaan karttavan niitä.
ReplyDeleteTiesitkö että itäsuomessa lehtosinilatvaa sanotaan Jaakobin tikapuiksi, tykkään tästä kansan antamasta nimestä.
Hmm, nuo hiukset, verijauheet, tuomenoksat ja muut karkotuskonstit eivät ole ihan riittävän tehokkaita, herkkukasvien aromi näyttää silti tuntuvat peurojen nenään houkuttelevammin.
ReplyDeleteHauskaa, en tiennyt, että lehtosinilatvaa kutsutaan jossain päin Suomeakin Jaakobin tikkaiksi, Englannissa sillä on sama nimi.
Voi räkä niitten peurojen kanssa :/ Tuo tarhasyysvuokko on kovin kaunis ja herkkä... Mulla on loistosalviat alkaneet kukkia uudestaan, tosin aika niukasti, kun en leikannut vanhoja kukkavanoja pois.
ReplyDeleteNe on niin tuhoavia, että tässä vähitellen alkaa kertyä aikamoiset antipatiat peuroja kohtaan, minun on todella vaikea nähdä niissä mitään hyvää, spöpydestä nyt puhumattakaan, kun ne kerran toisensa jälkeen syövät kaikkea sellaistakin, mitä niiden ei tietojen mukaan pitäisi syödä. Ihan kuin tekisivät oikein tahallaan kiusaa. Ja viikko toisensa perään leikkaan pitkäksi kasvaneen, mehevän vehreän nurmikon - miksi ne eivät syö sitä??!
ReplyDeleteOlisikin kiinnostavaa tehdä vähän tutkimusta, miten tuo perennanvarsien leikkaaminen vaikuttaa uudelleen kukintaan, tokihan siihen virittää myös kosteus ja lämpö.
Sun pitää opettaa Musti-pantteri iskemään hampaansa peuranpersiiseen. Ja Ransu-leijona! Jokohan pysyisivät poissa? Törkeää syödä toisen vuokot.
ReplyDeleteMinulla virittyy vuorikaunokki kukkaan, kun leikkasin sen aivan nysäksi aikanaan kukintansa jälkeen. Että voi sitä näköjään saksilla vaikuttaa syksynkin värisatoon. Mitähän muuta sitä saisi kukkimaan nyt, jos aiemmin saksisi...?
Elän jatkuvasti toivossa, että suuret kissapetoni alkavat metsästää peuroja, tai pelkkä pureminenkin riittäisi ;-) Toistaiseksi Musti on tyytynyt ikkunan läpi murisemiseen.
ReplyDeleteVuorikaunokki on oikein hyvä esimerkki leikkuun tuomasta uudesta kukinnasta! Tämän olen kuullut muualtakin. Leikkasin punapäivänkakkarat kukinnan jälkeen, ja tietenkin lupiinin, jotta se ei siementäisi, mutta niissä ei ole näkynyt uutta kukintaan. Aina kannattaa silti yrittää!
Auttaako peuroihin tuulikellot tai ne sellaset puutarhalamput/äänet, jotka käynnistyy kun kävelee ohi?
ReplyDeleteHeh, itse tulisin hulluksi tuulikellon jatkuvasta kilinästä, vihaan niitä :-D Sellaiset ääntä pitävät pallot ei kovin paljon tehoa, peurat tottuvat niihin pian. Niitä pitäisi varmaan myös olla hyvin tiuhassa, aina 5 metrin välein ehkä. Isohkolla maalaispihalla täytyy miettiä muita keinoja. Aita on ainoa varma keino, ja senkin täytyy olla riittävän tiheä ja korkea (180 cm).
Delete