Tarhaiiso 'Blue Fortune' on asettunut hienosti muotopuutarhan vaikeimpaan kohtaan. Siinä on savimaata, joka tiivistyi maamassan alla todella kovaksi silloin, kun talon salaojat kaivettiin ja kasa savea lepäsi tämän kohdan päällä yhden kesän ajan. Erittäin paahteinen paikka ja kivikova maa eivät ole tätä kasvia lannistaneet – vaikka moni muu taimi sinnittelee tässä kohdassa vuodesta toiseen pienenä, tämä runsastuu hyvää vauhtia. Nuo lukuisat vihreät lehdet iison ympärillä kuuluvat rohtosormustinkukille, nekin juurtuvat ja rehevöityvät yllättävän hyvin tällaisessa vaikeassa maassa.
I'm very pleased with Agastache: they have a long flowering period made even longer by the fact that deer don't eat them. They seem to do well in heavy clay and full sun.
Vaikka suuremmat tuholaiset eivät pidä voimakkaasti aromaattisesta iisosta, on se pörriäisten ja perhosten suosiossa.
Leppoisaa pyhää!
Herttamerikaali – Crambe cordifolia
Komealuppio – Sanguisorba hakusanensis
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Tarhaiiso – Agastache-risteymät
.jpg)
Tuo tarhaiiso voisi olla sitten ratkaisu meidän pihalle yhteenpaikkaan, jossa ei mikään muu oikein menesty!
ReplyDeleteMukavia tunnelmakuvia!
ReplyDeleteMinulla on samanoloisia kasveja myös savisessa yrttimaassani, mutta olen luullut niiden olevan anisiisoppia ja tavallista iisoppia, onkohan iiso ja iisoppi samoja lajeja??
Tillariina; Jos sinulla on samantapaiset olosuhteet niin suosittelen!
ReplyDeleteAkileija; Anisiiso eli yrtti-iiso on iiso, iisoppi on eri suku. Iisopissakin on kyllä tällaiset soihtukukinnot. Molemmat ovat huulikukkaiskasveja, eli samantapaisuutta on siinäkin mielessä.
Se on hyvä, että pörriäisillekin löytyy omansa! Lokoisaa sunnuntaita teillekin.
ReplyDeleteIisot ovat siis ehdottomasti kokeiltavien kasvien listalla, ensi keväänä niitä metsästämään. Tykkään myös tuosta herttamerikaalista, sitäkin kun jostain löytäisin. Rapsakan ja pirteän näköinen!
ReplyDeleteMamma N; Jokaiselle jotakin. Kiitos!
ReplyDeleteTiina; Tuo 'Blue Fortune' on aika yleisesti myynnissä oleva lajike, 'After Eight' löytyi Plantagenista sekä viime että tämän vuoden valikoimasta. Herttamerikaali (ent. pensasmerikaali) oli Viherpeukaloilla pari vuotta sitten myynnissä juurakoina keväällä, tilasin heiltä. Se on todella suuri, melkeinpä pensas, vaikka onkin perenna. Kukat ovat valkoisena harsuna lehtien päällä ja tuoksuvat hunajalta!
Kaunis kasvi, mahtaa myös tuoksahtaa aika vahvasti? Oletko käyttänyt sitä teenä tai mausteena missään?
ReplyDeleteMinulla kasvaa siemenestä kasvatettu valkokukkainen koreanyrtti-iiso valtavasti, siinä on vähän sitruunan ja lakritsan makua. Taitavat olla iisot aika villejä :) Mahtavat sormustinkukat sinulla tulossa!
Minäkin olen joskus miettinyt tuota iison ja iisopin eroa ja nyt selkis! Ainakaan meillä ei ole kukaan syönyt iisoppia, toivottavasti ne vaaleanpunaiset iisopit itävät ja saavat kasvaa rauhassa! Kiitos vielä niistä siemenistä ovat päässeet perille! T.Minna
ReplyDeleteEn ole vielä käyttänyt, olen niin tosi huono hyötykasvien hyödyntäjä, mieluiten vain ihailen niitä ulkona. Näitä koristelajikkeitakin voi varmasti yhtä hyvin käyttää siinä missä lajejakin. Hyvä kuulla että ovat villejä, osaavat pitää puolensa rikkaruohoja vastaan.
ReplyDeleteTein sen virheen, että ripottelin viime syksynä sormustinkukkien siemenkodista siemenet kukkapenkkeihin joka puolelle, kun halusin että ne eivät vain häviä puutarhastani. No ei tosiaan häviä :-D
Minna; Kiitos itsellesi!
ReplyDeleteMelkein joka vuosi ostan uudet iison taimet, kun minun pihassani ne eivät oikein talvehdi. Auttaisiko, jos peitän ne? Vai olisikohan kyse lajikkeesta? Joku kestävä olisi kiva.
ReplyDeleteAiemmassa postauksessasi esiintyvä mirrinminttu siis kuuluu vähän samaan sarjaan kuin iisot, kasveihin, jotka peurat jättävät rauhaan, ja vähän saman värisiltäkin näyttävät. Minulle näistä hiukan tuttu on vain mirrinminttu, joka myös tuntuu olevan aika vähään tyytyvä kasvi ja kiitollinen kukkija. Ostin niitä pari kesällä 2011 ja nyt kuluneena kesänä olivat hyvin reheviä ja kukkivat nätisti.
ReplyDeleteOmenaminttu; Nyt en osaa sanoa, minulla ei ollut hajuakaan että iiso voisi olla talvenarka! Omani ovat selvinneet yksi yhden, toinen kahden talven yli ilman mitään ongelmia.
ReplyDeletePaula; Olen huomannut, että peurat eivät syö meiramia (oreganoa), timjamia, laventelia, mirrinminttua, väriminttua eikä iisoa. Kaikissa on voimakas aromi. Toisaalta peurat kyllä syövät esim. persiljaa ja tomaatinversoja, molemmat myös voimakasaromisia kasveja! Joten mitään yleispätevää tästä ei oikein osaa sanoa. Pitääkö Ruska mirrinmintusta, tai oletteko käyneet katsomassa kasvia pihalla yhdessä Ruskan kanssa?
iisoa meillä ei olekaan.
ReplyDeletePitäisiköhän hankki joku niistä.
Toivotaan että peurat jättää pihasi kukat rauhaan.
Iiso on kiva, sitä voi käyttää mausteena tai teenä ja se kukkii myöhään, syksylläkin, sekin on mukavaa.
ReplyDeletePeuroja varten on pakko rakentaa aita, olen alkanut henkisesti valmistautua ajatukseen. Koska sen ehtii toteuttaa, en tiedä. Yritän ainakin aloittaa vuoden sisällä.
Hienoa,kun kerrot täällä blogissasi näistä hankalammillakin paikoilla viihtyvistä kasveista. Voivat olla iso apu monelle :)
ReplyDeleteKiitos kauniista sanoistasi, toivottavasti on apua jollekulle.
ReplyDelete