Viime viikolla jatkoin saunan kaivuuta. Se on rakennettu kostealle paikalle ja alarinteen puolelta rakennus on vajonnut. Sauna-liiteri on kevyt lautarakennus, mutta koska juuri nyt ei ole varaa eikä aikaa rakentaa uutta saunaa, toivon tämän sinnittelevän pystyssä vielä muutaman vuoden.
Tämä on tonttini märin paikka ja kosteikkopuutarha alkaakin heti tästä saunan alakulmalta. Jos nokkosia ja ohdakkeita kaivetaan pois, on niiden tilalle istutettava jotakin, mieluiten jotakin suurikasvuista ja puolensa pitävää, muuten paikka on taas kahden vuoden kuluttua mahdoton ohdake-nokkosviidakko. Uusia istutuksia tulee myös hoidettua ja nokkosentaimia kitkettyä, siinä se taika on.
Recently I've been digging to reveal my sauna. It has been built at the wettest spot on the plot. When I studied in England, a lecturer commented how Scandinavian houses seem to be so separated from the ground – why don't we build them so that they start at the ground instead of having such an odd, tall footing of different material such as stone. Well, this happens if we do. No names mentioned of course, but I did wonder how a landscape architect could be so unpractical. Perhaps that is why he was a lecturer.
Uusin hankinta on valkokletra 'Hummingbird'. Kun Pionihulluutta ja puutarhaunelmia -blogin Tiina kertoi hankkineensa valkokletran, muistin vastikään nähneeni niitä kaupungissa taimimyymälässä. Selvisi, että pensas kasvaa kosteissa paikoissa ja sietää savimaatakin. Niinpä kaasutin äkkiä ostamaan oman. Näitä saa punakukkaisinakin, mutta nyt oli jäljellä enää valkokukkaisia.
Kosteassa viihtyviä pensaita on aika vähän enkä halua tähän suureksi kasvavaa pajua. Villapaju on sopiva ja niitä varmaan vielä hankinkin. Istutukset tulevat kuitenkin pääosin olemaan perennoja, mutta pensaat tuovat siihen vähän vaihtelua.
Valkokletran kukat ovat voimakkaan tuoksuvat ja automatka takaisin kotisaareen olikin varsin aromikas. En tiedä, aiheuttiko tuoksu vai matalalta paistavan auringon vastavalo sen, että perille päästyäni pää oli niin kipeä, että kuvotti. Mutta pihalla kaikki voimakashajuisetkin kasvit ovat paikallaan, ei niiden kanssa tarvitse enää ajelulle lähteä.
Näiden kuvien ottamisen jälkeen raivasin vielä koko oikeanpuoleisen seinustan vapaaksi nokkosista. Niiden juuria pitää vielä vetää lattian alta, juurakko on yhtä solmuisaa kimppua ja sen kaivuu hankalaa, kun mukana on paljon pieniä kiviä. Projekti jatkuu.
Saunasta oikealle on oja, jota ei tässä kuvassa oikein huomaa. Sen jälkeen alkaa perunamaa, josta tulee jatkossa koristepuutarha. Perunat kuten muutkin vihannekset siirtyvät kohopenkkeihin, joista häämöttää taka-alalla yksi vaaleansininen entinen kaivonrengas.
Saunan tämän päädyn kaivoin irti maasta viime vuonna ja keväällä. Japaninlehtikuusi kasvaa seinän vieressä olevan ojan tällä puolella.
Loppuviikoksi on luvattu lunta eteläänkin. Pysykää lämpiminä!
Valkokletra – Clethra alnifolia
Wednesday, 24 October 2012
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Kyllä olet ahkera! Minkälaiset hanskat sulla on pihatöihin näille märille keleille? Olen kokeillut kaikenlaisia, mutta aina kastuu kädet ja heti perään sormilla on kylmä, ja siihen jää puuhat. Eli nyt kaivataan kipeästi puutarhanaisen hanskavinkkejä!
ReplyDeleteHeh, ahkera! Huom. olen elänyt tässä paikassa vasta kuusi vuotta... no ei voi sanoa, että olisi tähän asti olleet tumput suorana ja pyörineet vain peukalot, mutta olisi tämän(kin) homman voinut aiemminkin hoitaa. Mutta siis kiitos!
ReplyDeleteMulla on niin paljon lasinsirpaleita pihamaassa, että senkin takia käytän mieluiten kumivahvisteisia hanskoja. Ne on inhottavan hiostavat, mutta eipähän tule niin helposti haavoja. Parhaat tällä hetkellä on paksulla kumilla yltä päältä vahvistetut vihreät puutarhahanskat. Ne ei mene märiksi, niin ei sormet jäädy. Kesällä riittää vain kämmenistä ja sormista kumitettu malli.
Koittakaa tarjeta. Onneksi Ransulla ja Mustilla on turkki ja Sailalla vaatteet kylmää vastaan. Kukat ja puutarha jäävätkin sitten talven armoille lepäämään ja odottamaan uutta kevättä.
ReplyDeleteOnpa saunallasi pitsiset helmat. :-) Meidän aitalla on vähän samanlaista oiretta niillä kohdilla, missä sillä ei ole kivijalkaa. Jossain vaiheessa pitäisi ehtiä uusia edes pahimmin mädäntyneet laudat.
ReplyDeleteSaunasi on niin liikkis, onneksi saa vielä jatkaa eloaan. Kylmyydestä tuli heti mieleen sun toppiskuvasi viimetalvelta, sä kyllä sillä tarkenet. Ja pojat kans turkeissaan :) Mä toivoisin jo sen verran kylmyyttä, että saisi vetää toppatakin päälle, kun se syystakki jäi sipulihuumassa hankkimatta!
ReplyDeleteMaa myös ilmeisesti nousee, täälläkin on joillakin piharakennuksilla helmat märkinä. Pitäisi kaivaa maata pois tai lisätä perustuksia. Kisuilla ainakin on taito pysyä lämpimänä :)
ReplyDeletePaula; Nyt ei voi muuta kuin odottaa kevättä ja yrittää ehtiä tehdä joitakin töitä niin kauan kuin talvi ei vielä tule. Kateeksi käy kyllä nuo poikien turkit.
ReplyDeleteSusanna; Ystäväni sanoi samoin: siihen tuli pitsihelma. Eihän ne laudat enää jatka mätänemistä, kun ne ovat irti maakosketuksesta, jos rakenne vain pääsee kuivumaan. Tuolla jossain saunan kahden nurkan alla on jopa kulmakivet, jotka löysin kaivamalla. Kaksi jäljellä olevaa kulmaa on vielä mysteerit, onko niissä kulmakivet ta onko rakennus jo pudonnut niiden varasta. Jonkinlainen hirsikehä lepää nimittäin niiden kulmakivien varassa. Voi kun tämä alkeellinen kylppärini vielä jaksaisi pitää pintansa siihen asti kunnes saan oikean kylppärin.
Pirkko; Voihan sipulihuuma! Ai niin, ne untuvahousut? No juu, kyllä niissä tarkenee. Yhtä hyvin kuin Ransu omissaan.
Cheri; Maa nousee pikkuhiljaa sitä mukaa kun kasvijätettä maatuu siihen joka vuosi lisää. Ja tuossa paikassa vaikuttaa sekin, että maa liikkuu erittäin paljon, kun se on vettä itseensä imevää savea, joka jäätyessään laajenee ja sulaessaan on yhtä velliä.
ReplyDeleteOk, täytyy käydä ostamassa täysin kumitetut hanskat. Puuvillasormikkaat vaikka alle niin tarkenee :))
ReplyDeleteSullahan on siellä urakkaa sitten piisannut ja lapiota on tullut heiluteltua oikein urakalla. Multiin on päässyt taas jonkinlainen "harvinaisuuskin",tai ainakin itselleni melko uusi tuttavuus täältä blogi-maailman puolelta.
ReplyDeleteKyllä pitää pian kaivella villahousuja varmaan esille,kun tuntuu,että sää sen,kun vaan kylmenee kylmenemistään ;)
Katja; Hae ihmeessä useakin pari, olen ymmärtänyt, että teilläkin nousee sirpaleita maasta.
ReplyDeleteKatja Lammi; Ainakin tällä tontilla puutarhurointi todellakin tarkoittaa raskasta savimaan kaivuuta eikä tontista ole edes raivattu kuin vasta puolet. Lämpöisää viikkoa sinne, karvakaverien ja läheisten hyvää seuraa ja takkatulen loimua!
Alimman kuvan sankareille iso ylätassu!
ReplyDeleteSulla riittää urakointia talveen saakka puutarhassasi! Minä olen jo heittänyt hanskat naulaan ja lokoilen sisällä takan lämmössä. Noh, 5 viikkoa sitten leikattu polveni on toki tahdin määrännyt, mutta en kyllä millään tarkenisi enää pihahommia tekemään!
ReplyDeletePihasaunat on ihania - pitseillä tai ilman :)
Sulo; Sankarit kiittävät!
ReplyDeleteJaana; Juu, talven tulo stressaa, kun aina on niin paljon mitä pitäisi saada tehtyä ennen sen tuloa, kesä on aivan liian lyhyt joka vuosi ja loppuu ennen kuin puoliakaan sen vuoden hommista on tehtynä.
Toivottavasti polvesi toipuu hyvää vauhtia!
Ei kukkinut mun Valkokletra ainakaan tänä vuonna;(
ReplyDeleteVoi kyllä sanoa, että sun saunan seinä menee kohta huonoksi:/
Ahaa. No ei sen tarvitsekaan mun pihalla kukkia, kauniit lehdet riittävät, jos se nyt ylipäätään viihtyy ja säästyy peurojen hampailta.
ReplyDeleteHeh, voisi sanoa, että saunan seinä on ollut menossa huonoksi jo joitain vuosikymmeniä. Onkin jännittävää nähdä, kumpi tapahtuu ensin: rakennus kaatuu vai seinät lahoaa (lopullisesti).
Niin tekisi minunkin mieleni pihahommiin. Ei auta, täytyy nyt potea tauti pois ja tyytyä karvakaverin seuraan.
ReplyDeletePikaista paramenista! Onneksi sinulla on tehokas raitapaitainen ja -pöksyinen hoitaja. Voisit itse laittaa päälle raidallisen pyjaman, jos löytyy, niin olisitte samikset.
ReplyDeleteSaunallasi on vielä virka hoidettavanaan ennen kuin uusi astuu tilalle. Minä ainakin sain makoisat löylyt lauteillasi, vaikka horsma kasvoikin kiukaan kupeessa :)
ReplyDeleteKylläpäs noita kiviä tontillasi riittää. Kasaatko niitä muurillesi? Mulle ajatuskin kivikasoista saa kädet puutumaan, sen verran oli kesän aikana tuota kivityömaata! Mustille ja Ransulle rapsutuksia, näyttävät niin puoleensavetävän pehmoisilta ja lämpöisiltä!
Kyllä siellä peseytyä voi ja saa pyykitkin pestyä, kun ei ole mikään himolöylyttelijä vaan vähempikin riittää. Kiviä tosiaan riittää kun on kaikenlaisia rakennuksia ollut tontilla satojen vuosien ajan, mutta tuossa kohdassa ihmettelin, miksi niitä on tuohon kasattu, kun eivät ne nokkostenkasvua estä. Ainoa mitä keksin oli se, että niitä on aina viskelty tuohon sivuun sitä mukaa kuin perunamaalta on löytynyt.
ReplyDeleteNuo ovat liian pieniä kivimuuriin, mutta kiveän mm. vanhan talon ylämäen puoleisen reunuksen, siihen kuluu paljon pieniä kiviä. Tai kohopenkkikasvimaalle, kohopenkkien väleihin laatoitukseksi, jos on litteitä. Kohteita kyllä löytyy ;-) Mutta olen huomattavasti hitaampi kiveäjä kuin sinä!
Aika iso arpeeti sulla siellä! Kyllä se siitä, pikkuhiljaa :) Nokkoset on ikäviä perattavia, onneksi niitä ei meidän pihassa ole, juolavehnää sitten senkin edestä :P
ReplyDeletePitää ilmeisesti alkaa vakavasti miettiä talvirenkaiden vaihtoa...
Arpeeti on loputon! Ai kato, tuli miniruno.
ReplyDeleteEnsi kerralla, jos enää ikinä ostan uutta pihaa, ostan kalliotontin tai muuten vain portimerkin kokoisen rivitalopihan.
Juolavehnä on minusta ikävämpi, kun se lähtee ihan pienistä juurenpaloistakin. Nokkonen on lempparirikkikseni, kun sitä on niin palkitsevaa kiskoa, sen juurakko lähtee hyvin pitkinä nauhoina maasta. Ellei sitten kasva solmussa, kivien seassa ja lattiarakenteissa kiinni kuten tässä. Mutta hyvät hiet tästäkin saa pintaan.
Ajathan varovasti!
Valkokietra, oi se on uusituttavuus.
ReplyDeleteTäytyypä katsoa ensikerralla kun käymme kasvitarhassa.
Kovasti ole siellä uurastanut ja paljon olet jo saanut aikaseksi.
Mukavaa loppuviikkoa sinulle!
Ai niin, kalsarit tuli perille jo edellispäivänä, kiitos! Mä ajelen aina varovasti... pitää vaan ehkä hieman nostaa jalkaa kaasulta.
ReplyDeleteSylvi; Kiitos! Tämä vaikuttaa kivalta kasvilta, tuoksu on mukava lisä, kun sen kanssa ei ole lian pienessä tilassa! Lehdet ovat kauniit ja jos kerran sietää kosteaa savimaata, mikäs sen parempi.
ReplyDeleteTiina; Hyvä juttu :-) Se on kumma, miten oikea jalka alkaa jotenkin käydä painavaksi, kun istuu autoon.
Taas taattua saaristolaiskauneutta, ei kyllä mikään maailmassa vedä vertoja Turunmaan saaristolle. Ja ne rakennuksetkin kaikessa raihnaisuudessaan niissä on sitä aivan omaa touchia, jota ei nykyrakentamisessa näe. Vai peset sinä nyrkkipyykin saunassa... ihan sama juttu meillä. Saatko lakanatkin sillä tavalla pestyä?
ReplyDeletetv. Leena
Hei ja kiva, että löysin blogiisi. Uskomatonta, mutta kuvauksesi saunan kunnosta on kuin meidän saunarakennuksesta kirjoitettu! Mielenkiintoista lukea samanlaisista kokemuksista. Itse en ole vielä ehtinyt postata muusta kuin päärakennuksesta uudessa (wanhassa) projektissamme ja suht tuoreessa blogissani, mutta samaa toivotaan täälläkin: että sauna sinnittelisi pystyssä nykyisessä kunnossaan edes vuoden tai pari! : ) Tervetuloa vastavierailulle ja kuulumisiin!
ReplyDeletetoivottaa Pilvi
www.villaidur.blogspot.fi
Kiitos Leena! Tjaa, onhan tällaista rappioromantiikkaa monessa muussakin paikassa Suomessa, vaikkapa Karjalassa. Mutta onhan täällä omanlaisensa kasvillisuus ja maasto.
ReplyDeleteVuodevaatteet vien suosiolla kaupunkiin pesukoneeseen, samoin paksummat housut kuten farkut. Niiden käsinpesu on yhtä tuskaa, joskus opiskeluaikoina kokeilin sitäkin.
Pilvi; Kiitos kommentistasi, kiva kun löysit ja onpa hauska sattuma! Sauna on lahona ja vinonakin kullankallis rakennus, jos muuta pesupaikkaa ei ole.
Kiitos kutsusta, tulen varmasti katsomaan blogiasi!