Eilen puuhailtiin kaikenlaista. Laitoin maanrakennuskangasta niiden ikkuna-aukkojen eteen, joissa ei vielä ole ikkunoita. Ajattelin, että ilmaa lävitseen päästävä kangas pysyy ehkä paremmin paikoillaan kuin muovi ja paperi, jotka eivät kestä näitä tuulia, vaan repeävät reunojen niittikiinnityksestä jo syksyn myrskyjen aikana.
Ransu's day: plenty of fresh air and exercise!
On Ransu ennenkin kiivennyt alumiinitikkaille, niinpä luulisi sen jo muistavan, että alastulo on vaikeaa kun tassut lipeävät eikä kynsistä ole apua! Viljo oli kyllä ihan samanlainen: aina tarkistamassa mitä tehdään ja mieluiten yläilmoissa.
Asiaa ei yhtään helpota tuuli! Nämä kuvat on kylläkin otettu eilen, jolloin tuuli vähemmän, tänään tuulee lähes 20 metriä sekunnissa.
Turkki menee nurin narin.
Pienen keikahduksen jälkeen tultiin alas.
Pienet keikaukset eivät Ransua hetkauta, vaan se oli heti valmis lähtemään postinhakureissulle rantaan.
Then we went to have a little walk.
Rannassa postit haetaan odotustuvasta, joka myös klubina tunnetaan. Täällä pidetään tie- ja kalastuskunnan kokoukset sekä muut yhteiset tiedotustilaisuudet. Ransu on viime aikoina saanut niin paljon omaa postia, että hän päätti tarkastaa postipöydän antimet itse.
This is where we collect our mail at the shore by the pier.
Pieni manulihepuli matkalla takaisin kotia kohti.
Valkohäntämanuli
Pieni kissa, suuri maailma.
Tässä kohdassa on nakki-, siis myyräkiska.
There are some good vole spots on the way.
Tässä notkelmassa Ransu jää aina jälkeen, sillä kosteissa ojissa on hyvät myyräkiskat.
Viimeinen mutka ennen kotikylää!
Kotipiha näkyy jo, vasemmalla kaukana olevat kaksi kuusta ovat aivan talomme vieressä. Mutta Ransulla on tässäkin myyräbisneksiä.
Niin?
Sinne se Ransu jäi...
Mutta ei se kovin kauas jälkeen halua jäädä. Kotona odottavat porsaankylkiviipaleet.
Maukasta päivänjatkoa!
.JPG)
.JPG)
.JPG)
.jpg)
Ransu on niin mahtava tyyppi että!!
ReplyDeleteSaaressasi on tosi syksyiset värit nyt!
Toivottavasti tuuli laantuisi hiukan, ota kuumaa teemuki vierelle, niin tulee lämmin olo askareittesi jälkeen:)
Mukavaa päivää Sailalle!
Voi miten ihana, kaunis postinhakumatka mitä parhaimmassa seurassa :x) Ransu-manuli on ollut ahkerasti myyräkiskalla asiakkaana, sen verran pulska poika siitä on kesän aikana tullut <3 Meillä Ruuben valmistautuu muuntautumaan kerrostalokissasta omakotitalokissaksi. Vapaana en uskalla sen uuden kodin pihalla olla, joten Ruubenille on ostettu kaunis, punainen juoksuvaijeri takapihalle.
ReplyDeleteRitari Ransu ei turhia masentele, mitä sitten, jos reitti alumiinitikkailta alas ei ollutkaan aivan suunnilman mukainen? Päämäärä ainakin täyttyi ja alas päästiin! :) Ransun tassutusta saaristoluonnossa katsoo aina ilokseen.
ReplyDeleteUusi ransufani ilmottautuu :) Ihana blogi ja mikä hurmurimötkälemanuli :*
ReplyDeleteOn sitten muuten komea kissa ja viisaskin tuntuu olevan. Siinä sitä on kaveria kerrakseen.
ReplyDeleteVoi ei!
ReplyDeleteMikä katti!:)
Ilmeisesti tuo teidän kylä tie on tosi rauhallinen..oletko asettanut jonnekin varoituskyltin "Manulivaara"?
t.Leena ja Pojat
I-HAS-TUT-TA-VA kuvasarja! Oikein sydän lämpeni heti ja hymy tuli naamaan. Voi Ransu, oot niin ihkula <3
ReplyDeleteKyllä saaristossa on sitten kivaa:) Ihania kuvia komeasta manulipojasta. Kiskalla pysähtyminen kannattaakin, sillä täytyyhän energiavarannot tankata välillä. Kaloreita tuommoisella matkalla voi palaa yllättävän paljon. Paljonko teiltä on matkaa sinne postiklubille?
ReplyDeleteKiitos kaikille kommenteista! Ransuli-manuli lähettää terveiset ♥
ReplyDeleteMaiju; Tuuli laantuu tässä päivän mittaan onneksi koko ajan!
RuubeninMamma; Voi miten kivaa! En minäkään uskaltaisi pitää kissoja vapaana missään taajamassa tai isojen teiden läheisyydessä, täällä on niin rauhallista. Ruuben varmasti arvostaa juoksuhihnaansa!
Ella; Ransu on ikuinen optimisti :-)
Meria; Tervetuloa faniklubiin :-)
Mummeli; On se todellakin kaveri, joka hetkessä mukana.
Leena ja Pojat; Niin, onhan tuo tie aika vaarallinen kun siinä kulkee tuollainen Hirmuinen Manuli!
Zepa; Kiva kuulla :-)
Myrsky; Linnuntietä on noin 400 metriä, mutta tie mutkittelee sen verran että olisikohan 500 yhteen suuntaan. Kyllä siinä ehtii jo nälkä tulla.
Kylläpä oli hymyilyttävän ihana postaus. On sulla uskollinen kaveri (x2, tietysti) siellä. Kai pojat ovat kuitenkin aika epätyypillisiä kissoiksi, kun ovat melkein seurakoir... seurakissoja, vai? En minä ainakaan monesta noin seurassa viihtyvästä kissasta ole kuullut, mutta a) minä en olekaan kissanomistaja ja b) sinun kissoillasi on tietysti tavattoman hyvää seuraa ;-D
ReplyDeleteRansu, me ollaan NIIN KATEELLISIA sun vapaudelle ja seikkailuille! Toivottavasti sait kunnon läjän kyljyksiä tuollaisen ulkoilun jälkeen! Ja mitä tuo taas oli, että kameranainen KUVAA alastuloa, eikä auta?! Just niin tätä.... "ihmiset"....
ReplyDeleteUpeat reitit siellä!
Te ihmiset ette vain tajua, että se kiepsahdus tikkailla oli tarkasti harkittu osa laskeutumissuunnitelmaa! Ei kissoille satu vahinkoja! ;P
ReplyDeleteUpeat syysmaisemat teillä!
Heh, loisto kissa!Se on kyllä niin persoona, ettei tottakaan :) Ei kovin lannistaneet nuo metallitikkaatkaan loppujen lopuksi, kun uteliaisuus kuitenkin voitti. Ainahan alaspäin pääsee tavalla tai toisella :)
ReplyDeleteVoi miten hauska syksyinen kuvasarja. Ransu osaa hienosti kulkea tien laitaa. On sinulla mukavaa postiseuraa ja apumies, joka tarkistaa, että ikkunat on kunnolla peitetty.
ReplyDeleteIhana Ransu-annos!!! Sekö seuraa sinua kuin koira konsanaan???
ReplyDeleteIhana katti :)
Niin kadehdittavan upeaa: manulin kanssa postia hakemassa. =o)
ReplyDeleteKyä toi Ransu on viisas ja viäl komeekin! Ihana postaus. Tulin niin hyvälle tuulelle, että hyrisen (lue kehrään). Hih.
ReplyDeleteSiis mitä, tyyppi kiipeilee tikapuilla!?!!??! Tosi kiva nähdä miltä näyttää postinhakureissusi! Minkä kokoinen saari on ja paljonko sulla on matkaa rantaan postia hakemaan?
ReplyDeleteIntopii; Olen minä kuullut ja nähnytkin kissoja jotka seuraa. Pitää vain olla tarpeeksi kiinnostava tyyppi, että vaivautuvat seuraamaan?
ReplyDeleteSulo; Ajatuksena oli, että jos Ransu huomaa itse miten hankalaa alastulo on, ei se enää yritä tikkaille niin innokkaasti. Väärä logiikka: tänään siirsin tikkaat ja Ransu kiipesi taas niille.
sea; Niin, se olikin tietenkin voltti!
Désirée; Alas pääsee aina :-D
Cheri; Se on hyvä että tarkistaa.
Jaana; Molemmat kissani seuraavat, mutta Musti viihtyy tuulella ja sateella visusti sisällä eikä tullut nyt mukaan.
Caro; Ei olekaan joka tytöllä manuliseuralaista!
Nettimartta; Kiva juttu! Hyrihyri sinne vain!
Tiina; Kyllä kiipeilee, harva se päivä. Minusta se ei ole ihmeellistä, koska totuin kiipeilyyn jo Viljon aikana. Musti ei kyllä tikkaille kiipeile, ilmeisesti siihen vaaditaan pitkiä karvoja?
Ahvensaari on noin 4 km kanttiinsa ja meiltä rantaan ehkä 500 metriä.
Ihana ruska siellä vielä kun vertaa tähän keskiseen suomeen! Kyllä minullakin tuo kissakuume nousee kun seuraan sun elämää kissojen seurassa, niin ihania nuo on ja kyllähän se myyrätkin pitäis kurissa:) No ainakin vielä jonkin aikaa haluan nauttia rauhallisista yöunista,ehkä sitten kun muksut vielä vähän isompia. T.Minna
ReplyDeleteRansu liehuhäntä näköjään harrastaa myös extremelajeja, alumiinitikkailla kiipeilyä ja postihakureissuja. Ne postireissut onkin varmaan superrasittavia, kun sitä ihailijapostia taitaa tulla ihan kasapäin!?
ReplyDeleteMeilläkin Ruusa kiipeilee tikkailla(vaikka on tyttö!). Hän myös kulkee aina pihalla mukana joka askareessa. Johtuukohan siitä, että Ruusalla on pörröisin turkki meidän kissoista. Vaikka ei tietenkään niin muhkea kuin Ransulla :)
Ihanat! Ihanat! Kyllä Ransu on aika veijari, tuommoisia harhautuksia rappusilla ja sitten postinhakumatka päälle. Ihanat kuvat.
ReplyDeleteHyvä kaveri postimatkalle. Turkki näyttää jo todella tuuhealta, vai onko kesänkin noin muhkea?
ReplyDeleteRansu on oikein seuralainen, suloista <3
ReplyDeleteMinna; Täällä on tosiaan kauniit värit nyt.
ReplyDeleteSuvikummun Marja; Haa, turkin pörröisyydellä on siis selvä yhteys tikkailla kiipeilyyn ja jokapaikanhöyläilyyn! Tällä kertaa ei kyllä tullut yhtään ihailijapostia, onneksi ei kyllä laskujakaan. Tuli vain sanomalehti.
Mamma N; On se veijari.
Katja; Hmm, minusta Ransulta on nyt lähtenyt karvaa syksyn tullen, loppukeväällä ja alkukesällä se oli todella muhkea. Sillä on toistaiseksi mennyt joka vuosi väärin päin talvi- ja kesäkarvat. Mutta kyllä se pörhistää kaikki karvansa, kun ulkona on kosteaa.
Pirkko; On se, kaveri päivän joka hetkeen.
Voi miten ihana kissanpäivä! <3 Taitaa sinullakin olla aina karvainen kaveri uteliaana mukana hommassa kuin hommassa :) Yksi meidän kateista pitää erityisesti naulapyssystä. Hän "naksuttaa" sille kuten kissat ääntelevät esim. linnuille ikkunan takaa. Aloittaa saman tien kun näkee että se otetaan esiin ja naksuttaa lähistöllä niin kauan kuin naulapyssyä paukutetaan :D
ReplyDeleteVoi ei miten hassu kissa! On siinä teillä varmaan naurussa pitelemistä.
ReplyDeleteNaapurini paimenkoira paimentaa ruohonleikkuria ihan hulluna. Menee ja puree rengasta, jos leikkuri ei liiku tarpeeksi rivakasti tai oikeaan suuntaan :-D
Todella hienon näköistä. Itse olen joskus 20 vuotta sitten käynyt Ahvensaaressa. Käytiin katsomassa sitä kaivosta, vai mikä se nyt oli.
ReplyDeleteOnko saaressa paljon punkkeja?
On kyllä paljon enemmän teillä lehtiä puissa vielä kuin meillä. Vai joko se tuuli vei kaikki?
ReplyDeleteRansulle ja emännälle mukavaa syksyä!
Niin kauniita kuvia!Meilläkin Hipsu kiipeilee aina tikkaita :)Valkohäntämanuli on kyllä ihku!
ReplyDeleteps vielä: Tuo pieni kissa, suuri maailma-kuva on mahtava!
ReplyDeletejule100; Juu, täällä on vanhat kalkkikaivokset saaren pohjoisimmilla niemillä. On täällä punkkeja, en osaa sanoa onko paljon, sama määrä kai kuin kaikkialla Etelä-Suomessa nykyään. Kun olin pieni ja purjehdimme, ei punkkeja ollut muualla kuin täälläpäin. Nykyäänhän niitä on kaupungeissakin.
ReplyDeleteMultasormi; Ei vienyt tuuli kaikkia, osassa puista on vielä vihreät lehdet, kuten kuvissakin näkyvissä luumu- ja omenapuissa. Kiitos!
Sesse; Ai teilläkin on kiipeilijäkatti :-)
Ransu on oma-aloitteinen kisu :) Kiitos siemenet oli täällä odottamassa.
ReplyDeleteKiva kuulla! Itse olen kylvänyt sormustinkukkia syksyllä, siitä vain suoraan kukkapenkin multaan tai ruukkuihin, jotka voi jättää talveksi ulos.
ReplyDeleteIhania ihania kuvia! <3
ReplyDeleteAnteeksi vain Ransu, mutta hiukan naurattaa tuo tikkailla temppuilu! ;)
Ransu ei näytä loukkaantuvan nauruista! Eikä siitäkään, että otetaan kuvia eikä tulla auttamaan.
ReplyDeleteRansulle kiitokset siemen postipaketista, koska luultavasti hän sen kiikutti
ReplyDeletemamman kanssa postitoimistoon.
On se Ransu kyllä niiiiiiin suloinen ja kuvat ovat niin mahtavia ! :)
t.Leena ja Pojat
Juu kyllä se mukana oli silläkin reissulla! Ransu kiittää kehuista :-)
ReplyDeleteIhanan värikäs postireissu oli ihanalla Ransulla ja tietysti ihanalla kuvaajalla.
ReplyDeleteTaitavasti se Ransu sieltä tikkaikta alas tulin.
Kyllä siellä on todella kaunista.
Mukavia päiviä edelleenkin sinne teille!. ♥ ♥
Kiitos Sylvi! Kyllä on kaunista, nyt on niin kivat värit.
ReplyDeleteMainio päivä Ransulla!
ReplyDeleteMiten kaunista teillä vielä onkaan. Täältä on jo melkein suurin osa lehdistä irronnut puista ja on hyvin pimeää, kun ei ole värikkäitä lehtiä eikä luntakaan.
Noista lehdistä ja punaisista marjoista tulee ihanasti väriä! Tykkään hirmuisesti syreenien limenvihreästä syysväristä, ne ovat juuri nyt parhaimmillaan. On totta, että ilman kaikkea tuota keltaista olisi todella väritöntä. Pihlajanmarjatkin ovat vielä upeita, tosin ne hupenevat nopeaa vauhtia tilhiparvien suihin, toisaalta tilhiäkin on hurjan kiva katsella ja kuunnella.
ReplyDeleteAivan ihastuttavia ja suorastaan liikuttavan iloisia kuvia Ransusta ja myös upeasta syyspukeissa olevasta tiestä. Vähän toista kuin jos toinen vaan makaisi sängyllä koko päivän...
ReplyDeleteÄlähän nyt, Musti taisi viettää kaikki nämä hetket sängyssä sillä aikaa kun Ransu seikkaili. Mutta Musti lähteekin yleensä partioretkelle illemmalla. Siitä kyllä huomaa, että ikää on tullut lisää (Musti on jo 6) kun kotisänky on hyvin suosittu heti kun syyssateet alkavat!
ReplyDeleteAi niin ja kiitos siemenistä! :)
ReplyDeleteEipä kestä! Tajusin vasta jälkikäteen, että jos halusit niiden olevan yllätysten siemeniä, ei nimeä olisi pitänyt laittaa pussiin. Mutta toisaalta mun oli pakko laittaa nimet, jotta tiesin mitä pusseja laitan kenenkin kirjekuoreen!
ReplyDelete