Kohopenkkikasvimaalla

Haluan siirtää koko kasvimaan kohopenkkeihin toisaalle siitä ohdakkeiden valtaamasta paikasta, mitä nyt kutsun perunamaaksi. Eipä siellä juuri perunan lisäksi muuta kasvakaan, hennommat jäisivät kuitenkin rikkakasvien jalkoihin. Syynä tietenkin sekin, että en ole kitkenyt siellä tänäkään kesänä kertaakaan. Ei ehdi, ja kun ehtii, häärään mielummin ruusuntuoksuisessa kukkapenkissä.
Kaksi kohopenkkiä on jo valmiina, materiaalina ne taloni vanhat huonot alimmat hirret, jotka uusien tieltä poistettiin. Niiden täytteeksi olen kantanut talon sisältä multapenkkihiekkaa ja sitä on vielä jäljellä jonkinmoinen kasa, nythän siitä kaivettiin loputkin pois kun lattiat rakennettiin. Tässä syksyn mittaan pitäisi ehtiä rakentaa ainakin yksi uusi kohopenkki. Hirsiä on vielä jäljellä vino pino. On hienoa, kun materiaaleja voi tällä tavalla kierrättää – se on hienoa kaikkialla, mutta etenkin paikassa, jossa ei ole rautakauppaa ja rahti on kallista.

My kitchen garden is moving slowly into raised beds, made of my house's old logs that were replaced by new ones.

Näistä kahdesta kohopenkistä saa jo jonkinmoista satoa, kun vain muistaisi kerätä sitä. Tummat 'Purple Podded' -herneet ovat ilahduttava näky. Näiden kukatkin ovat violetit. Keräsin eilen kaikki kypsät palot, kun menin lettukesteihin naapuriin. Peura on napsinut versojen päät, mutta ei se haittaa, kyllä palkoja riittää meille ihmisillekin.

Härkäpavuissa on paljon kirvoja ja leppäkertutkin ovat huomanneet sen!

Purjo kukkii. Nämä kasvoivat niin mahdottoman hitaasti viime vuonna, että jätin ne täksikin kasvukaudeksi kasvamaan. Voikohan näiden satoa enää korjatakaan. No, kukka on ainakin kaunis.

Salaattisekoitus, jossa on rucolaa, korianteria ynnä muuta mausteisen makuista, on sekin jäänyt korjaamatta. Mutta on näissäkin kauniit kukat...

Varsinaisilla koristekukilla on tietenkin sijansa kasvimaallakin. Tämän ihanan tuoksuherne 'Cupanin' siemenet sain blogiarvonnan voittona Tiinan Pionihulluutta ja puutarhaunelmia -blogista jo viime vuonna, en vain silloin ehtinyt näitä kylvää... hyvää kannattaa odottaa, ja ihanaa tuoksua myös!

Koska kohopenkkien väleissä ei nurmikko toimi (mahdotonta saada reunat leikattua siististi ja leikattavaa on jo muutenkin enemmän kuin tarpeeksi), käytän kaikenlaisia litteitä kiviä ja tiiliä penkkien välien laatoitukseen.

Valmista laatoitusta on vasta muutama neliömetri. Paikassa kasvaa valtavan rehevä mesiangervo-nokkos-heinikko, ja olin iloinen, kun sain naapurin kattoremontista vapautuneen vanhan huopakaton peittämään maata. Tämä ja alla oleva maanrakennuskangas estävät rikkaruohojen kasvun tulevan laatoituksen alla.
Ransu seuraa minua myös kuumalle kattohuovalle.

Huomattavasti paremmin se silti viihtyy valmiilla kiveyksellä kaivon varjossa!

Ystävältä saatuja unikonsiemeniä päätyi myös tomaatin kanssa samaan kohopenkkiin. Tässä unikoista tuli huomattavasti laihempia kukkapampuloita, kun maakin on laihaa.

Kaksi kohopenkkiä on vanhoissa betonisissa kaivonrenkaissa, jotka olivat aiemmin aivan taloni edessä roskien polttopaikkana. Maalasin nämä sokkelimaalilla sinisiksi. Vanhan talon entinen multapenkkieriste on loistavaa parsamaata, sillä se on suurimmaksi osaksi hiekkaa. Siirsin keskikesällä parsat rikkaruohottuneelta perunamaalta tähän ja ne ovat tehneet mukavasti uusia versoja. Osa vanhoista versoista katkesi, mutta se ei näköjään haitannut.
Taustalla odottaa kasa tiiliä ja kiviä laatoittajaansa... no, ehkä tässä joku päivä...
Kekseliästä keskiviikkoa!