Ystävä lähetti viestin, että peurat ovat myllänneet heidän pihansa viime yönä. Raivostuttavia otuksia ne ovatkin! Tomaattia on turha kuvitella laittavansa mihinkään minne peura pääsee, tämänkin laitoin verkon suojiin liian myöhään – kasvi oli jo napsittu kääpiöksi. Sen sijaan en kuvitellut, että peurat söisivät chiliä (tappi verkotetun tomaatin vasemmalla puolella), siinä oli jo raakileitakin kasvamassa. Sen luulisi olleen aika tulinen välipala, mutta niin sekin vain syötiin.
Näillä kasveilla ei ole niin väliä, sillä en omista kasvihuonetta, ei näistä ehkä satoa saisi kuitenkaan. Taimet sain lehdistölahjuksena, mutta silti harmittaa.
Perunannaatit syödään myös, purjot pistetään poskeen, kurkkuyrtit, kehäkukat ja pinaatit syödään hyvällä ruokahalulla.
Oh deer – they eat everything!
Ruokakasvien jakaminen peurojen kanssa ei harmita minua niin paljon kuin se, että ne syövät kukkanuput. Se tuntuu silkalta kiusanteolta: juuri kun kasvi on kasvattamassa kukkavartta ja sen päässä pullistuu nuppu, on seuraavana aamuna nuppu mennyttä. Otukset eivät kuitenkaan syö koko kasvia, eli kyseessä ei ole viimeinen keino pysytellä hengissä. Ne tuntuvat syövän kukkien nuppuja vain huvikseen.
Kullerot ovat maistuneet peuroille hyvin. Tämä on ainoa kukka, jota monista kulleron taimistani pääsin ihailemaan. Taustan rantatädykkeitä ei syöty enää ensimmäisen maistelukerran jälkeen.
Deer love Globe flowers. Too bad, I would also like them.
Olen istuttanut pihalleni useita mesiangervolajeja, sillä tavallista niittymesiangervoa kasvaa luonnostaan tontilla ja sen ympäristössä paljon. Tämä on idänmesiangervo, jossa on vaaleanpunertavat kukat. Hämmästykseni oli suuri, kun tämänkin ensimmäiset kehittyvät kukat käytiin syömässä.
To my surprise, they also eat Meadowsweet flowers, but only the species and cultivars I have planted, not the wild ones on the roadsides.
Miksi peurat eivät sitten syö kaikkia ojanvarsien mesiangervojen kukkia? Hämmästyttävää ja raivostuttavaa.
Kaikesta huolimatta mukavaa perjantaita ja viikonloppua!
Idänmesiangervo – Filipendula palmata
Kullero – Globe flower – Trollius
Niittymesiangervo – Meadowsweet – Filipendula ulmaria
Rantatädyke – Veronica longifolia
Friday, 3 August 2012
Voihan peura
Tunnisteet:
filipendula
,
kasvimaa
,
kosteikkopuutarha
,
perennat
,
trollius
,
villieläimet
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Voi peura ja muut ahmatit!
ReplyDeleteMinuakin ottaa päähän. Mutta ei peurojen vuoksi. En tiedä kuka on syyllinen. Koristekurpitsan kukintoja on käyty syömässä. Sato jää hyvin pieneksi. Syyllinen on joko rusakko tai orava. Grrr...
Voihan pi..n peurat sentään! Tuo ei ole kivaa! Mulla on vastaavia ongelmia citykanien kanssa ollut... pavut menivät parempiin suihin ja toisaalta sitten herneensiemenet parempiin nokkiin, eli ei oo kanit ainoita kiusankappaleita. Luonto välillä tahtoo ottaa näitä niskalenkkejä.
ReplyDeleteEi taida talon isäntien Ransun ja Mustin auktoriteetti estää peurojen vierailuja. Tiedän kyllä erään jos toisen puikkonokan, jotka tulisivat erittäin mielellään ajamaan teidän peuroja pitkin kyliä, mutta koska arvaan, että R & M eivät ajatuksesta tykkää, niin jätän ostamatta ne menoliput sinne saaristoon.
ReplyDeleteNo onpa tosi harmi:( Ja vielä noin montaa lajia on käyneet napsimassa mokomat. Minua harmitti kovasti viime kesänä, kun siskoni minulle tammenterhosta kasvattamasta taimesta oli eräs aamu vain tuollainen tikku jäljellä... Niitä muutamaa lehteä oli kasvatettu suurella hartaudella:( Puput asialla luulen...
ReplyDeleteTäytyis kehitellä sellai automaattipapaattimatto, tai joku muu mikä paukkuis ja rämisis heti kun peurra edes ilmestyy näkyville.
ReplyDeleteVoihan mitä riesoja :c
ReplyDeleteToivottavasti chili edes hiukan kuumottelee vatsassa...
Vahtikissat hommiin!
ReplyDeleteystäväni pihalla Rodoksella oli 17 palmua, jotka söi Afrikasta lentäneet ötökät! Kaivautuivat puiden sisään ja sisältäpäin söivät puut:( Autiota oli nyt ja varmaan suuri harmi. Tosin tänä kesänä siellä surtiin heidän 4-vuotista lemmikkiä, koiraa jolle joku oli antanut myrkytetyn herkkupalan, kamalaa katsoa kun oma lemmikki kituu kuoliaaksi, vastamyrkky ei enää auttanut. Eli jos ei eläimet niin sitten ihmiset:( Elämä on. Liian julmaa joskus, itkuhan tuosta pääsi.
ReplyDeleteMyrsky; Voi ei, vandaaliorava!
ReplyDeleteViivi; Äh, kaikkea kiusaa... täälläpäin ei ole kaneja eikä rusakoita, mutta jänikset syövät myös paljon kasveja. Korkealta napsituista vaan heti näkee kuka on ollut asialla ja peurat ovat taas todella pelottomia, tulevat pihalle vaikka siellä liikuttaisiin.
Anna; Voi, tervetuloa muuten vain! Pitänee varmaan syöttää Ransulle rauhoittavia ennen kuin tulette ;-) Peuroja karkottavat puikkonokat ovat lämpimästi tervetulleita! Ja toivottavasti niiden vaikutus kestää pitkään!
Hyvä Mieli; Peurat syövät lähes kaikkea, tuossa tuli mainittua vain muutama. Ne syövät sellaistakin mitä niiden ei kuuluisi syödä, ihan vain maistellakseen uusia makuja. Voi että, harmi teidän tammea! Minultakin meni keltahevoskastanjan alku kun en ollut sitä(kään) tajunnut suojata.
Amalia; Sellainen matto olisi loistava :-D
Katja; Sitä minäkin toivon, oikein ikäviä vatsavaivoja :-D
Zepa; Kissoista ei taida olla peuroja pelottelemaan, vaikka Musti niille muriseekin ikkunan takaa.
Katariina; Voi kamalaa mikä juttu :-(
Peurat on selkästi huomanneet mikä lajien kirjo sun puutarhasta löytyy. Kaikkea uutta pitää maistaa ainakin kerran!
ReplyDeleteVaan onhan ne kurjia, en ennen edes tiennyt että tulevat noin lähelle ihmistä, ihan pihoihin asti. Jänikset sitä tekee, mutta että peuratkin. Täällä ne onneksi pysyvät metsissä, jäniksissä on riittävästi riesaa.
No voihan peurat, onpas vaateliata kun syö vain kukkia ja nuppuja. Ja chilinkin!!! En ymmärrä, en.
ReplyDeletePeurat paratiisissasi!
Katja; Sitä minäkin pelkään, että niille puutarhani on makoisa ja eksoottinen hedelmäsalaatti! Täällä peurat ovat todella rohkeita. Pari kesää sitten naapurit istuivat pihallaan kuuntelemassa musiikkia radiosta ja kymmenen metrin päässä, tien toisella puolella peura mutusteli mun perunanvarsia.
ReplyDeleteNyt tänä kesänä remonttimiehet alkoivat päivällistä syödessään ihmetellä keittiön ikkunasta, kun peurat olivat siinä ihan ulkopuolella - kylätiellä eikä minun pihallani kylläkin, mutta ei siitä olisi ollut kuin yksi loikka muotopuutarhaani. Seuraavaksi miehet saivatkin ihmetellä, kun emäntä syöksyy ulos tohvelit jalassa huutamaan peuroille. Kaikenlaista luontoelämää.
Pirkko; Juu... ymmärrän sen, että ne löytävät kasvimaalta runsaan apajan maukkaita ruokakasveja ja senkin, että talvella niidenkin pitää yrittää selvitä hengissä, mutta en sitä, että ne keskellä rehevintä kesää tulevat pihalle syömään kukkien nuput sieltä sun täältä.
Ohoh, puhutteko isosilmäisistä suloisista Bambeista vai...?
ReplyDeletet.Leena ja Pojat
Periaatteessa kyllä, käytännössä ne lakkaavat olemasta isosilmäisiä ja suloisia kun astuvat ihmisten pihoille syömään hedelmäpuut, vihannekset, porkkanat ja perunat (kaivavat ne ensin maasta), jouluruusut, tavalliset ruusut, liljat, kuunliljat, angervot, kärhöt, tulppaanit, laukat, akileijat, kullerot, jättikarhunputket, päivänliljat, kurjenmiekat, syklaamit, krysanteemit, varjoyrtit, atsaleat, alppiruusut...
ReplyDeleteParas bambi on padassa poriseva bambi!!!
No jo on!
ReplyDeleteJos peura syö chiliä, niin onko se liha jo vähän marinoitua? Tuohan voisi olla uusi hitti, saariston chili-peuraa. Pyssykaupoille vaan. ;o)
Mitenköhän toimisi semmoinen suojavyöhyke varsinaisen puutarhan ympärillä niiden herkkuja? Ei varmaan oikeasti, mutta olisi ihan hauska ajatus jos olisi rajattomat resurssit.
Voi harmi niitä peuroja.
ReplyDeleteei yhtään mukavaa.
Meillä ennen kävi kauriit pihalla syömässä kukkia, mutta nyt kun olemme tehneet aidän ympärille niin se on estänyt vähän niiden tuloa.
Naapurin pihalla oli kuunliljan lehdet syöty, niin että tyggä vain jäljellä
kiitos ja samoin sinne mukavaa peuratonta viikonloppua! ♥
.
Hannajaleijona; Erinomainen idea! :-D Mutta viiniä en kyllä ala niille tarjoamaan!
ReplyDeleteSuojavyöhyke toimii, jos se on tarpeeksi tiheä ja korkea niin että eivät pääse läpi. En usko, että ne vain pysyisivät siellä pihan reunamilla syömässä niille tarkoitettuja kasveja (ja sittenhän ne kasvit eivät kai pysyisikään hengissä). Peurat harmittavasti hyppäävät lähes kahden metrin korkuisen aidan yli, joten kaunis matala säleaita ei toimi.
Sylvi; Aita tosiaan auttaisi, mutta kun sen pitää olla niin korkea. Kuunliljat ovat täälläkin niiden herkkua, lyhyet tapit vain jäävät kauniista lehdistä jäljelle.
"Oh deer" todellakin... :( Ilmeisesti ne eivät syö kuin rakkaudella kasvatettuja kasveja. Kyllä eläimet tietää... Yhtenä syksynä kylvin ulos ruukkuihin kylmäkäsittelyä varten siemeniä ja harakanpirulaiset jossain puussa kyttäsivät touhujani. 5min päästä kun sisälle asti pääsin niin parvi harakoita tonki kaikki ne ruukut tyhjiksi. Se niistä punamarjakanukoista...
ReplyDeleteVoi ei mikä menetys! Hitsin harakat. Eikä ne siemenet varmaan edes olleet kiiltäviä :-D Pitäisi tietää ennalta, mikä tuholainen aikoo hyökätä minkäkin kasvin, taimen tai kylvöksen kimppuun niin sen osaisi suojata oikeasta suunnasta.
ReplyDeleteVoi harmi:( Meilläkin liljoista vain yksi pääsee kukkimaan kun muista on syöty nuput. Myös pensashanhikit on kaluttu. Myös hirvet aiheuttavat suurta tuhoa syömällä istutetut koivikot.
ReplyDeleteMukavaa illan jatkoa:)
Joo, näihin tunnelmiin: mukavaa illanjatkoa :-D On ne hitsin harmittavia tuholaisia, no kaikki tuholaiset ovat, mutta kun nuo suuret otukset tekevät niin perusteellista tuhoa niin nopeasti! Eivätkä tosiaan arkaile ihmistä. Minulla syötiin vain yhden liljan nuppu, mutta naapurilla lähes kaikki. Höh. Onneksi sinulla se yksi kuitenkin kukkii!
ReplyDeleteNo oh deer todellakin...Ovatpa varsinaisia kiusankappaleita.Ikävää puutarhurille,kun nuput päätyvät peuran mahaan ja pitkään odotettu kukinta jää näkemättä:( Varmaankin puutarhasi on niille -niinkuin sanoit- hedelmäsalaatti,oikea herkkujen herkku.
ReplyDeleteJuu, Se on todellakin ärsyttävää. Kyllä kestän pienemmän perunasadon ihan hyvin, mutta esimerkiksi 'Black Beauty' -liljan ainokainen varsi ja sen myötä koko kukinta. Seuraavaa saa odottaa vuoden, äääh!
ReplyDeleteSun pitää tehdä vanhoista heinäseipäistä aita, se on suht silmää kestävä. :D Tai sitten viritellä joku lanka kelloineen eli kun peura osuu korkealla kiertävään lankaan se rämisyttää kelloa (pelottaiskohan se?!). Jos ei muuta niin viiden metrin vallihauta. ;P
ReplyDeleteNo voihan peura sentään. Meidän saksalaiset vieraat, joita tänä kesänä on piisannut kahteenkin otteeseen, haluavat aina mennä ilta(yö)hämärissä ulos pellon laitaan kuikuilemaan, josko näkyisi peuroja ja erityisesti hirviä. Hirvet tuntuu olevan saksalaisille jollain lailla lähes pyhiä. Mulla on niihin paljon käytännöllisempi asenne, pataan vaan porisemaan, kyllä niitä taas jostain sikiää uusia. Onko teillä metsästysporukkaa Avensorissa?
ReplyDeleteMutta sitten mulla olisi varsin käytännöllinen kysymys, kun olet tehnyt ikkunaprojektia. Mulla on täällä tuvan pokat työn alla ja nyt ihmettelen, mistä mahtaisi löytyä lasileikkuri, sellainen joka toimii? Osaatko neuvoa? Mun lasileikkuri hajosi heti ensi yrittämällä, lasi sen sijaan pysyi ehjänä.
Käytiin kalkkikaivoksilla, todella kiva paikka! Sen sijaan kylän raitille ei päästy, kun yhteysaluslaituri on pikkuveneelle aika hankala rantautua. Tai siis lähinnä lapset ei pääse kapuamaan niin korkeaa laituria ylös. Mulla sormet syyhyää, haluaisin ostaa sen puutarhakirjasi ja lisäksi nämä vanhat taloprojektit on aina kutkuttavan kiinnostavia, kun on itselläkin sellainen menossa. No ehkä me jossain vaiheessa päästään sinne saakka.
tv Leena
Sea; Juu... heinäseipäät olisikin hienoja, niiden(kin) vika on se, miten ne tänne saareen saisi, ja mistä. Mulla on kyllä osaan pihasta pensasaitaprojekti, mutta sehän on hidas. Kyllä se(kin) joku päivä valmistuu ja kasvaa...
ReplyDeleteTietysti tavalliset tolpat ja niiden varaan viritetyt narut tarpeeksi korkealle saakka toimisi. On vain ollut niin paljon muutakin puuhaa!
Leena; Kyllä niitä metsästetään joka talvi, mutta kaatolupia ei tietenkään heltiä koko kannan vahvuudelta. Jos kaikki saaren peurat ja kauriit saataisiinkin kaadettua, jäitä pitkin tulee aina uusia lisää: peurat ovat varmaan loppumaton luonnonvara.
Jaa, nyt en osaa sanoa, itse olen ostanut leikkurini rautakaupasta ja lasitarvikkeiden erikoisliikkeestä ja molemmat toimivat.
Kyllä te varmasti joku kerta tännekin ehditte!
Voi sentään! Ja minä olen ollut vain innoissani, kun meilläkin on pihapiirissä peuroja - ja niitä ihanoita pupuja......
ReplyDeleteYmmärrän peuroja. Nälkä kun on, niin jopa chili maistuu. I know. Syön joskus intialaistakin. Mutta tyhmää, että kukatkin maistuvat - tykkään kukista. Mutta kai teilläpäin asuu sitten aika trendikkäitä peuroja, koska kukat on sellainen ruokatrendi! Kallekin syö apiloita!
ReplyDeleteOsaatko sanoa sun lasileikkurin valmistajan nimeä? Ostin omani Turun Anikaiselta ja kuvittelin, että se olisi ollut jonkun väärti. Ja mitä vielä, vesilintua sillä sietää heittää.
ReplyDeletetv Leena
Jaana; Kyllä ne minustakin ovat aivan ihania, kun niihin törmää metsässä. Jos olisi sellainen piha, missä kasvaisi vain sellaisia kasveja, joita ne eivät syö, olisi suhtautumiseni varmaan toinen. Mutta kun ne syövät melkein kaikkea. Edellisestä listastani unohtuivat daaliat ja syysleimut, niidenkin varsien latvat eli juuri kukkanuput syödään.
ReplyDeleteSulo; Vai trendikkäitä peuroja :-D ja että pidät intialaisesta! :-DDD
Leena; Kävin vintillä tarkistamassa lasiveitseni nimen, olen nimittäin säilyttänyt sen paketin. Siinä lukee Glasschneider Silberschnitt, tehty Saksassa!
Käväisin viikolla Kirkkonummella; Peurat ilahduttivat meitä käväisemällä pihassa. Syysleimujen ja palavien rakkauksien kukat ja kehittyvät nuput maistuivat! Hätiin ehdittiin onneksi ennen kuin tuho oli totaalinen :)
ReplyDeleteKahtena iltana seurasin ikkunasta, kun peura seisoi lammessa ja söi hyvällä halulla lumpeita. Toisaalta pieni perkaaminen oli tässä kohtaa ihan hyvästä..
Voihan ei! No se on hyvä, että jotain jäikin. Itse toivoisin kovasti jonakin vuonna näkeväni jo muutama vuosi sitten istutettujen syysleimujen kukkivankin.
ReplyDeleteÄlä kysy vaikeita, mä asun kerrostalossa keskellä sisämaata, ei mulla ole hajuakaan miten saada heinäseipäitä saaristoon. ;D Hyvä se kato täältä on neuvoa. ;P Mjoo, jostain rannikolta ja sitten pakulla/lavalla? Tai sitten vaan lisää pensasaitaa. :)
ReplyDeleteLuulen, että keskityn nyt siihen pensasaitaan :-D Senkin kasvua auttaisi, että istuttaisi niiden viiden puskan jatkeeksi muutama kymmenen lisää!
ReplyDeleteSun pitäisi ehdotella kaikille tämmösille tuholaiskarkotevalmistajille, jos saisit ilmaiseksi kokeilla heidän tuotteitaan. Sulla on kuitenkin niin luettu blogi, että sana kiirisi kauas, kun löytyisi peuroja karkottava keksintö ;) tuli sun postaus mieleen tänään, kun kävin Kauppilassa ja näin näitä: http://www.kauppila.fi/product_info.php?cPath=8&products_id=25830
ReplyDeleteLoistoidea, Kukkahattuneiti! Peurankarkotussponsorit tulisivat tosi tarpeeseen :-)
ReplyDelete