The weekend was spent in St Petersburg with a dear friend who was celebrating her birthday.
Kullan kimallusta lokakuun tihkussa, loputonta liikenteen pauhua, matruska-nukkeja ja matkamuistoja kadunkulmien kioskeissa, välillä lämmittävää seljankaa kahvilassa.
Pietarissa on kauniita kissoja, tämä komea kolli oli yliopiston alueella eli ei liene Talvipalatsin kuuluisaa henkilökuntaa. Tämä oli oikea flirttailijapoika.
.JPEG)
.jpg)
Hienoja kuvia! Ihanan utuista ja harmaata ja samaan aikaan pöyhkeää, kiehtovan näköistä. Mäkin haluan joskus tuollaiselle matkalle... Jo tuon hienon flirttailijapojan takia!
ReplyDeletePietari on varmaan kaunis kaupunki, jo pelkästään historiansa takia...tai kaunis ja kaunis, riippuu mistä katsoo, mutta paljon nähtävää on varmaan,olen käynyt kerran joskus vuonna nakkisota.
ReplyDeleteTuo kisuli on sen näköinen, että olisi lähtenyt mielellään kuvaajan matkaan.
Suosittelen lämpimästi! Itse kävin viimeksi noin vuonna 1976 (olikohan se suunnilleen sen Suuren Nakkisodan aikaa). Ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä, käsittämätöntä kimallusta ja kulttuuria, koleutta mutta silti lämpöä.
ReplyDeleteSuomen historia kietoutuu niin tiiviisti Pietariin, että se on minusta must-kohde suomalaiselle Tukholman ja ehkä Tallinnankin ohella.
Kuvaajan piti pitää kädet tiukasti kamerassa ettei vahingossa tullut laittaneeksi kollipoikaa laukkuun.
Venäjän pojilla on flirtti verissä... :-)
ReplyDeleteMe vähän ystävättäreni kanssa mietittiin kun kukaan mies ei kyllä flirttaillut sitten yhtään. Toisaalta, meillä oli järkevät matalakantaiset kengät ja laittamattomat tukat korville vedettyjen myssyjen alla. Itse asiassa meitä luultiin todella monesti paikallisiksi.
ReplyDeleteKollipojat sen sijaan... toisin kuin ihmispojat, he zoomaavat pintaa syvemmälle ja vaistoavat heti missä on flirttailulle otollinen kohde.
OHO, en odottanut matkakuvia näin nopeasti. Oletpa tehokas!! IHANIA kuvia, kuten myös ne kuvat jotka kertovat Ransun syksystä. Olet mahtava valokuvaaja!!!
ReplyDeleteT. R&T
Hienoja kuvia olet ottanut, taas. Oli ilmeisesti mainio matka! Nauratti tuo kommenttisi siitä, että teitä luultiin paikallisiksi, koska teillä oli järkevät kengät, hiukset laittamatta ja myssyt korvilla. Eikös nykypietarilaisilla leideillä ole vaan korkokengät, tukka hyvin ja kello näkyvissä?
ReplyDeleteMinä en ole oikein löytänyt kipinää Pietarin-matkailuun, vaikka niin moni sitä kehuu. Ehkä sen kaksijakoisuus uskomattomaan kimallukseen ja uskomattomaan kurjuuteen ei ole vielä löytänyt sisäistä matkailijaani.
En tiedä luultiinko meitä paikallisiksi myssyjen ja kenkien takia... lähinnä paikallista mummotyyliä, sanoisin. Kun lähes kaikilla naimaikäisillä (eli alle 65-vuotiailla) oli turkit, upeat kuontalot ja piikkikorot.
ReplyDeleteNo sitten käsitin väärin tai luin jotenkin huonosti tekstisi. Sorry! :-)
ReplyDeleteTuonne minäkin voisin lähteä, varmasti kaunista katseltavaa löytyy!
ReplyDeleteKuten tuo söpöläinen kissa ;)
Minä en kirjoittanut niin selkäästi, Intopii, olisi pitänyt olla: SILTI meitä luultiin paikallisiksi ;-)
ReplyDeleteMatka oli ehkä siksikin niin kiva, kun oli loistavaa seuraa mutta ei ennakko-odotuksia. Muistin lähinnä lapsuuden Leningradin-matkalta tylsyyden ja harmauden. Niinpä ystävälliset ihmiset ynnä muu ylittivät odotukset; onnistunut resepti joka kerta.
Hienoa! Tämä reissu (laiva + Pietari) on ollut mielessä jo pitkään. Siis ainakin siitä kun näitä laivareissuja tässä taannoin taas alettiin tehdä. Täytyypä laittaa uudelleen harkintaan keväämmällä, kun laiva + mahdollinen syysmyrsky ei oikein viehätä tätä Mammaa.
ReplyDeleteNyt meri oli todella rauhallinen, ja laiva myös ainakin tällä kertaa. Ei ollut ruotsinlaivoilla tyypillisesti remuavia teinilaumoja eikä oikein örveltäviä suomalaisiakaan, tosin emme käyneet tsekkaamassa diskoa.
ReplyDelete