Muutaman siemenperunan keväällä saadessani olin jo istuttanut perunamaan täyteen, niinpä laitoin nämä kasvattamaan uutta siemenperunaa vanhaan puulaatikkoon jonka vuorasin muovilla.
Kiinteitä ja ihan hyviä olivat nyt lumessa nostettaessa, keräsin tarkkaan kaikki pienenpienetkin niin voin ensi keväänä istuttaa ne oikeaan perunamaahan kasvamaan satoa ja saan taas enemmän siemenperunaakin. Kiitos Carita ja Kaj-Ingmar!
These are heritage spuds I'd completely forgotten about. They were fine even under snow cover. Now I have some to plant next spring. These are locally called "White German" - not an official variety.
Jee! Tuolta tulee pikkuveli! Haastanpa sen leikkiin.
.JPEG)
.jpg)
Jaa, että perunan nostossa sitä siellä ollaan, hyvä kun sait ylös kaikki. Hauska kuva.
ReplyDeleteMusti taitaa tykätä enemmän talvesta kuin Ransu...
Väinö on ihan hulluna lumeen ja hyvä niin, ei tartte pestä niin usein kun se ottaa lumikylpyjä...;=) en ole turhan ranttu tuon puhtauden kanssa, en jaksa aina jynssätä koiraa, talvella lumikylpyjä ja kesällä uimaan...siinä se.
Mukavaa perjatai-iltaa sinne teille.
Kiitos samoin Tuija! Onkin kätevää kun voi antaa koiralle lumipesuja. Ei kai eläinten kanssa voi ollakaan mikään erikoishygieenikko ;-)
ReplyDeleteMusti vaikuttaa suhtautuvan lumeen kuin Unnan tätikissa Lyyti. Lyyti on muina aikoina ulkoilusta vähemmän innostunut, mutta lumikeleillä mylskää hangessa aivan mahdottomana. Tirppoja tiiraileva Vappu tuumaa vieressä "Hullu", kun Lyyti kaivelee tunneleita hankiin ja jahtaa (mielikuvitus)myyriä. Vapulle on myös kolattava tie tirppapaikalle siinä missä Lyyti etenee lumipenkassa loikkien :D
ReplyDeleteRansun olemuksesta tosiaan paistaa tietty vastenmielisyys!
ReplyDeleteOnpas hassut tätikissat! Eläimiä joskus luulee yksinkertaisemmiksi kunnes hankkii niitä itse ja huomaa olleensa väärässä. Meillä oli undulaatteja kun olin pieni. Siskon kanssa puhuimme, kuinka olimme kuvitelleet että ne olisivat kaikki jotenkin samanlaisia. Mutta nekin olivat kaikki ihan omia persooniaan.
ReplyDeleteSusanna; on käymässä ilmiselväksi, kun Ransun kolmas talvi pyörähtää käyntiin, että ei se edelleenkään ole talvikissa paksusta turkista huolimatta. Se on talvisin sohvakissa ja seuraa ulos kun menen sinne mutta ei juuri muuten.
Oletpas sinä todellakin Reipas! Musti ja Ransu sentään menevät ulos! Naukulassa tätä ihmettä ei ole vielä lumentulon jälkeen nähty, ulkotarhaan pyydetään ikkunasta kuten aikaisemminkin, mutta kun sen avaa niin ilme on epäuskoinen. Viime talvena ulkoilu kelpasi kyllä!
ReplyDeleteAi, Naukulan tytöt pyytävät ikkunan auki KESÄÄN. Sitten kun avaat ikkunan: "ei me tällasta tilattu!" :-D
ReplyDeleteJuuri näin. Ikuinen kesä ulkotarhassa - laitetaan joulupukin lahjalistalle :) Toisaalta alkusyksystä hiiret liikkuvat enemmän. Hmmm....
ReplyDeleteJoka tapauksessa sellainen sesonki lahjalistalle, jolloin hiiriä ja lämpöä riittää! Vaikka, kyllä Ransu ja Musti on löytäneet myyriä ja hiiriä vielä nytkin mutta vähemmän tietysti kuin kesällä.
ReplyDeleteMahtava Musti! (vaikka ymmärrän kyllä Ransua hyvin, olen enemmän hänen kuin Mustin linjoilla) Kai teet joulukortin jostain Mustin lumikuvasta? Tai fanikortteja? Fanijulisteen? Jos Musti ei olisi niin vaatimaton luonne, hän voisi ryhtyä hyvin mallintöihin.
ReplyDeleteMusti on varmaan ihan liian ujo poika ryhtyäkseen malliksi, mutta voinhan kysyä...
ReplyDeleteEn tiedä noista joulukorteista, toistaiseksi olen olettanut ettei ketään kiinnosta saada joulukorttia minun kissoista (vrt. lapsijoulukortit).
Tonttulakki varmaan pukisi Mustia! Ja niin, fanijuliste... joku oven korkuinen, laitetaanko tilaukseen? ;-)
Joo, tilaan fanijulisteen meidän joka oveen. :)
ReplyDeleteEn mäkään niistä lapsukaiskorteista perusta, mutta Musti-kortti ois hieno! Meillä ei kyllä harrasteta myöskään kissakortteja, vain kissakalenteri ollaan tehty vaarille synttärilahjaksi ja tehdään varmaan taas, tahtoi hän sitä tai ei. ;)
Voi, mitä aarteita!! (Siis minä olen niitä, jotka innostuvat tässä noista perunoista, ei kissoista...) Kyllä sinun kelpaa noita vaalia. Olen vaikuttunut.
ReplyDeleteKyllä, vaikka minun mielstä siis nuo kaikki on aarteita varsinkin kissat! Olin tosi innoissani kun sattumalta olin auttamassa perunoiden istuttamisessa ystävieni luona ja istutettiin myös tätä, he kertoivat saaneensa aikoinaan ystäviltään ja heiltä riitti minullekin siemeneksi. Mahtava juttu. Mietin ottaa yhteyttä tässä asiassa MTT:n geenitutkijoihin, hehän tutkivat juuri näitä vanhoja kantoja.
ReplyDeleteKissajoulukortit <3 ;) ! Naukulasta niitä lähtee kaikille ystäville ja sukulaisille, halusivat tai eivät. Vain yksi täti (80+) on kertonut niistä pitävänsä :)
ReplyDeleteHeh, teikäläisellä on rajaton itseluottamus - tai rajaton luottamus Naukulan tyttöjen charmiin ;-) Tuosta voisin ottaa oppia. Mitäs sitä anteeksi pyytelemään... lähettäähän kaikki muutkin kuvia skideistään, oli ne sitten kuolanaamaisia tai ei.
ReplyDelete