Maa on kauniisti vihreä ja kellanruskea. Syksyn ihanista pehmeistä väreistä saa vielä nauttia. Muotopuutarhan puksipuiden vihreän sävy on lähes epätodellinen, samoin sormustinkukkien lehtiruusukkeiden talvea uhmaava viherrys.
The garden is still rather green and there are some flowers.
Loistokevätesikko vähän nyrpistyi viikon takaisesta kylmästä kaudesta, mutta ei se sitä lannistanut. Tämän kuvia olette nyt saaneet katsoa kyllästymiseen saakka, anteeksi vain! Mutta kun se on niin piristävä. Tämä on (ehkä) vuoden viimeinen kuva tästä esikosta.
Piparjuurten komeat lehtitupsut latistuivat viime viikonlopun pakkasessa.
Joku vielä aikoo aloittaa kukinnan: kerrannaiskukkainen valkoinen syysmyrkkylilja eli alastonimpi. Kuvan lämmin tummanruskea ja raikas valkoinen tuovat mieleen kookospähkinän.
Vanha pihasyreenipuska pitää tiukasti kiinni viimeisistä vihreistä lehdistään. Mikähän on saanut tämän yhden oksan päättämään, ettei vielä ole syksy.
Loistokevätesikko – Primula Polyantha-ryhmä
Pihasyreeni – Syringa vulgaris
Syysmyrkkylilja – Colchicum autumnale
Luonnolla on pasmat pahasti sekaisin. Täällä tulee vettä kuin aisaa. Ja autosta päätti toinen pyyhkijä kuolla kupsahtaa kesken hommien. Meni raukka ihan elottomaksi. Oli kai sitä mieltä, että tämän vuoden vesipisarat on nyt pyyhitty. Onneks se oli pelkääjän puolella, muuten olis voinu tulla jännitysmatka :P Kyllä mä kaipaan jo valkoista lumipeitettä kehiin. Kasitien jatkuva kohinakin hiljenee, kun lumi toimii äänenvaimentimena.
ReplyDeleteNo mutta onneksi meni apukuskin paikalta!
ReplyDeleteLumi vaimentaa mukavasti äänet, ja tuo valoa, mutta silti... marraskuu on minusta syyskuukausi! Talvea on niin p*...n monta kuukautta, että jos se nyt jo alkaa niin ei sitä kestä erkkikään (mutta kuka on erkki?)
Hassu syreeni, vaikka kivaltahan näyttää tuo vihreä tähän aikaan vuodesta.
ReplyDeleteEipä kyllä voisi pihamaiseman perusteella uskoa, että kolmen päivän päästä on joulukuu. Paitsi täällä lounaisrannikolla kyllä voi aika hyvin uskoakin, pari viime vuotta olivat poikkeuksia.....
ReplyDeleteTäällä sataa vettä taivaan täydeltä ja lämmintä on 7 astetta,veimme silti runkoruusun, japaninvaahterat, syrikät ja muut talviunille Mansikkapaikkaan. Ei kyllä lämpötilan puolesta olisi vieläkään tarvinnut viedä, mutta kun oli se paku tänään lainassa.
Minulla on Snövit-ruusuja isossa saviruukussa ja vein nekin samaan varastoon. Niissä ovat lehdet vielä täysin vihreät ja oksat täynnä isoja nuppuja, alkaakohan kukkia vielä valoisassa varastossa!?
Tuo sinun esikkosi lienee jotain nonstop-lajiketta.....
Pioni; Eikös olekin piristävä väri? Oikea sellainen limenvihreä, tai keväänvihreä, niin hassulta määritteeltä kuin se juuri nyt kuulostaakin.
ReplyDeleteRisusydämen Marja; Niin, nonstop- tai endless spring -esikko :-D
Minustakin tämä on ihan normaalia, parin poikkeuksellisen vuoden takia on syntynyt kuvitelma siitä että lumen pitäisi tulla jo marraskuussa. NO EI PIDÄ!
Ehkä voisit kipaista joku päivä varastoon katsomaan Snövitin kukintaa... <3 aika ihanaa. Minullakin neilikkaruusu kukkii vielä ja lehdet ihan vihreänä.
Erkki on todellinen äijien äijä! Erkki kestää yleensä lähestulkoon mitä vain, mutta jos on asia, jota ei erkkikään kestä niin se on jo aika paha se :P
ReplyDeleteHyvä oksa! Tsemppiä vaan :)
ReplyDeleteSinulla on silmää kauneudelle ja yksityiskohdille.
ReplyDeleteHauskoja ja ihania kuvia.
ReplyDeleteTuo puu on todella ihana, kaikkine ihanine koristeineen.
Ja juu, hassua kyllä kun vihreätä vielä tähän aikaan vuodesta näkyy. Ihanaa adventti sunnuntaita!
Hauska syreeni... se selvästi juhlistaa lämmintä syksyä ; )
ReplyDeleteOlen ihaillut ja ihmetellyt, miten järkyn isoja lehtimättäitä sormustinkukat tekevät nyt tänä syksynä.
Oikeastaan toivon lämpimien kelien jatkuvan, niin kerrankin näkisi jouluruusujen kukkivan joulukuussa. Meillä niissä on vasta valkeat nuput...
Mukavaa adventtisunnuntaita !
Ihanaa kun jaksat kuvata loistokevätesikkoa! Minä katselin päivällä 'Ville de Lyon' -kärhöä - siitä on ihan pakko ottaa vielä kuva joulukuun puolella. Pari nuppua puskee vieläkin kukkaa.
ReplyDeleteVettä roimii kattoon sellaisella vauhdilla, että rännin alla pikapesuun jätetyt mustajuuret puhdistuvat ihan itsekseen.
Onpa syreeni sinnikäs, pitää lehdistään sitkeästi kiinni. Minä tein tänään kävelyreissulla myös luontohavaintoja, mm. pajunkissat ovat puhjenneet valkeiksi palleroiksi.
ReplyDeleteKyllä tuo kevätesikkosikin on varsinainen sinnittelijä. Sitä varmaan tulevina vuosina saat muistella, kun ilmastonmuutoksesta huolimatta tämä syksy kai on aika poikkeuksellinen.
ReplyDeleteMyös minä täällä katselin pihaani "syysasussaan" tänään ja mietin, että mahtaneeko peittyä koko talvena valkoiseen? Ihan ihme juttu, että plussaa on vaikka kuinka paljon ja rännit rohisee vesisateesta. (Jos tämän päivän vedet olisivat tulleet lumena, olisin saattanut jonkun ärräpään päästellä kolatessani sitä kasoiksi...) Tavallaan minullakaan ei ole ikävä varsinaista talvea, mutta kyllähän lumi toisi niin paljon valoa lisää. Ja joulutunnelmaa. Tänään viriteltiin pihapihtaan ulkovalot. (On se soma...)
ReplyDeleteKiitos kommenteista!
ReplyDeleteTiina; Voi kiitos! NYT tiedän kuka on Erkki :-D
Naukulan Mamma; Välitetään toivotus! Minäkin tsemppaan oksaa.
Irene; Kiitos :-)
Taika; Kiitos! Vihreä on energiaa tuova väri. Nautin tästä vihreydestä todella paljon.
Sari W; Sormustinkukat ovat aiempinakin vuosina olleen ihan vihreät pakkasiin saakka mutta nyt ne vain kasvavat ja kasvavat, ihania kukkia tiedossa siis. Kävin tarkistamassa jouluruusuni, mutta niissä ei näkynyt nuppuja. Minulla ei olekaan vaaleajouluruusuja, vaan pelkkiä tarhamalleja.
Leena K; Voi miten ihana kärhö <3 Ai niin, pitäisikö siirtää pihakivelle unohdetut piparjuuret rännin alle ;-)
Päivi; Kyllä nyt on pullistuneita silmuja vähän siellä sun täällä, minäkin olen jokusen pajukissan nähnyt.
Paula; Hmm, minusta viime syksy aikaisine lumineen oli poikkeuksellisempi kuin tämä, mutta en tiedä. Kyllähän tieteilijät sanovat, että nyt on normaalia lauhempaa.
Intopii; Onhan tässä - huokaus - vielä kovin monta talvikuukautta edessä, itse asiassa ne kaikki ovat vielä edessä... Kyllä kai helmikuussa on aina lunta. Juuri tuota minäkin olen viime päivät miettinyt: ONNEKSI tämä kaikki ei ole satanut lumena! Harkitsisin vakavasti Karibialle muuttoa, jos joka vuosi olisi kuin edellistalvi. Valot on parhautta, ja onneksi niitä on! Kauniita ovat katsella, sumupäivinäkin.
Juu, en minäkään talvea mitenkään O D O T A, mutta kun jotenkin tuntuisi luonnollisemmalta, että se jo alkaisi näkyä ja tuntua. Ja marraskuu O N syksyn kuukausi, sitä minäkin aina kaikille sanon.
ReplyDeleteSilti tuntuu tuo ulkona tähän aikaan oleva vihreys ja kukkiva kärhö, nuppua tekevä ruusu sekä ulkona ruukussa kukoistava leijonankita hieman oudolta... Jos ovat vielä viikon päästä elossa, pitää varmaan ottaa jo kuvakin niistä.
Niin, tähän on monta tapaa suhtautua ja poikkeukselliset olot varmaan herättävät ristiriitaisia tunteita. Minusta nämä kukkivat kasvit tuovat hirveän paljon toivoa, kun muuten marraskuu on aika toivotonta aikaa.
ReplyDeleteUpeita syyskuvia!!!
ReplyDeleteKyllä nyt onkin upea syksy. Ja jos tämä kosteus joku yö jäätyy, niin on upea kuurakin.
ReplyDeleteHauska tuo vihreä oksantupsukka. Meillä tänään eka kuura-aamu, kaunista on!
ReplyDeleteHei! Kurkistin Korpooseen. Tuli siitä mieleen, että kun olin Ruotsissa töissä Sokeain yhdistyksen virkistyskeskuksessa, siellä oli töissä Greta, maailman paras ja kiukkuisin kokki. Silloin tällöin hän matkusti kotiinsa Korpooseen ja kehui sitä maailman parhaaksi paikaksi. Hän sanoi myös, että siellä puhutaan aidointa ruotsinkieltä, riksvenska on vain murteita täysi.
ReplyDeleteHei vain!
ReplyDeleteKai kaikkien mielestä omalla kotiseudulla puhutaan kaikkein oikeimmin ;-)
Onhan suomenruotsikin murteita täysi. Vai oli kiukkuinen kokki :-D