Uusi japaninvaahterani on Acer shirosawanum 'Aureum'. En ole varma, kutsutaanko sitä japaninvaahteraksi, sillä Viljelykasvien nimistössä sitä ei ole vielä lainkaan. Katsotaan onko koko kasviakaan keväällä enää...
'Osakazukista' viisastuneena istutin 'Aureumin' suoraan kukkapenkkiin edes olettamatta, että siitä saattaisi tulla sellainen pieni puu mitä ensimmäiseltä japaninvaahteraltani hulluissa unelmissani odotin. Se on pysynyt pienenä polvenkorkuisena pensaana jo neljä vuotta.
I really like red. As a little girl I didn't – I preferred "boys' colour" blue. The japanese maple 'Osakazuki' provides the most fantastic red autumn colour. In our climate it is only a little shrub but quite a spectacular one.
Japaninvaahtera – Acer palmatum
.JPEG)
.jpg)
Teillä on vielä paljon lehtiä puissa. Ihan erinäköistä maisemaa kuin meillä.
ReplyDeleteMukavaa marraskuuta!
Olen ihastellut hedelmäpuiden ja syreenien värikkäitä lehtiä, mutta varmaan ne aika pian irtoavat jos tulee myrsky. Tästä värikkyydestä saa niin paljon voimaa!
ReplyDeleteTuossa viimeisessä kuvassa on näkymä, jostai voisi ottaa kuvan syksyllä ruska-aikaan (niin kuin tämä kuva), talvella, kun maa on lumen peitossa, keväällä, kun alkaa vihertää, ja kesällä, kun luonto on jo rehevää. Joka vuodenaikana erilainen näkymä.
ReplyDeleteIhastuttavia värejä ja maisemia... ja ihana halloweeniörkkiäinen "avointenovien lintuhäkissä" köllöttelemässä!
ReplyDeleteMinulla kun ei ole pihaa, niin olen hakenut lasitetulle parvekkeelleni vaahteranlehtiä ja hevoskastanjan pompuloita syyskasvien lomaan koristeeksi. Ruuben on syyskasvien kohdalla konservatiivinen ja toivoo että pysyteltäisiin kellokanervissa eikä hankittaisi mitään muita outouksia... kellokanervat kuulema maistuvat parhaimmalle!
Ihana on syksyn värikkyys teillä vielä.
ReplyDeleteKyllä syksystäkin nauttii.
Tuosta kylänäkymästä olenkin kai joskus julkaissut kuvia eri vuodenaikoina tässä blogissa, mutta senhän voisi tehdä uudestaan... Aika usein huomaan, että valo on niin kaunis tai näkymä erityisen kaunis (no koskapa se ei sitä olisi), ja otan kuvan jos kamera on käsillä!
ReplyDeleteSyksystä voi tosiaankin nauttia, vielä viimeiset valoisan hetket ja värit ennen pimeyttä... ja tammikuussa alkaa pikku hiljaa valostua taas, siihen ei ole niin kauhean pitkä aika enää, ja ruskan värit sekä lauha sää kurovat ankeaa aikaa koko ajan vain lyhyemmäksi!
Vai maistuvat kellokanervat kissalle :-D
Kauniita värejä ja vielä näin marraskuussa ( tuleeko sanasta morte...kuollut...näyttää vähemmän sellaiselta vielä...)
ReplyDeleteIhan näkymä varmasti läpi vuoden!
t.Leena ja Pojat
Kyllä se tunnustaa täytyy, että syksykin osaa olla kaunis - vaikken syksyn suuriin ihailijoihin kuulukaan noin niinkuin vuodenaikana:]
ReplyDeleteKyllä ulkona ON vielä värikästä. Sitä ei vain aina tajua, kun aamulla paahtaa vauhti päällä töihin ja illalla on takaisin tullessa jo vähän hämärää. Ja viikonloput menevät sumussa, kirjaimellisesti. Ehtisiköhän sitä tulevana viikonloppuna kameran kampeen kiinni täälläkin?
ReplyDeleteMukavia syyspäiviä saareen ja paljon lämpöä vaahteroillesi!
Kyllä sana marras käsittääkseni tarkoittaa kuollutta, vaikka epäilen, että sana ei ehkä ole latinaan perustuva... Varma en kylläkään asiasta ole!
ReplyDeleteKuolleelta ei tosiaan näytä. Minäkään en pidä syksystä enkä alkutalvesta, niinpä fiilistelen näissä vahvoissa väreissä niin paljon kuin voin.
Tartu Intopii ihmeessä kameraan, tai vaikka et tarttuisikaan, niin siihen talikkoon ja nauti edelleen jatkuvasta syksystä pihallasi. Katsoin juuri kympin uutisten sään ja lauha vain jatkuu etelässä!
ReplyDeleteMeiillä katosi kaikki lehdet, vain alppikärhön vihreys jäi jäljelle. Tosin mun japaninvaahteraa en ole katsonut sitten viikonlopun, jos se oliskin yhtä upea kuin sun. Olipa pettymys lukea että jää minikokoon, vrasin sille kunnon pensaan paikan!
ReplyDeleteNiin, se on minulla minikokoinen mutta se ei ole sanottu, että sinulla käy samoin! Taitavat vain olla niin arkoja, että oksien kärjet paleltuvat herkästi.
ReplyDeleteKatso ihmeessä vaahteraasi, se saattaa olla upea ylläri.
Onpas upeita kuvia! Juuri tänä aamuna oli niin masentavan harmaata ja sumuista, että tällaiset kuvat tuovat superhyvän mielen!
ReplyDeleteKauniita ja virkistäviä kuvia väreineen, kiitos :) Täällä on ollut niin sumuista, ettei useimpina päivinä näy naapuritalojakaan. Satunnaisista valon pilkahduksista saa onneksi sitten sitäkin paremman mielen :)
ReplyDeleteVai sumuista! Tänne laskeutui sumu yöksi, mutta nyt on taas maisema paikoillaan, vaikka on pilvistä.
ReplyDeleteToivottavasti omat kotitalonne sentään löytyvät sumun keskeltä ;-)
Voi Saila... taas niin kaunista! Toistan itseäni, kun taas sanon, että sulla on ihana elämä, mutku se - on!
ReplyDeleteKaunista... Tosi paljon lehtiä vielä puissa. Täällä on jo kaikki muut pudottaneet lehtensä paitsi tammi ja lehmus. Tammen lehdet ovat ihan ruskeat ja kuivat, mutta lehmuksen lehdet ovat sellaiset kellanvihreät. Näemmä tuleentuu kovin myöhään.
ReplyDeleteKiitos Zepa ja Tiina! Täällä saarella ei lehmuksia näy. Myöhään lehtensä pitävissä puissa on suuri arvo juuri nyt.
ReplyDeleteTänä vuonna onkin todella hyvä ruska vuosi meilläkin, vielä on paljon keltaista ja oranssia. Ja tykkään tosi paljon kun on näin lämmintä:)
ReplyDeleteTämä on harvinaisen ihana syksy. Saaristossa on meren syyslämpimyyden takia yleensä muulloinkin lauhat syksyt, mutta silti. Tämä on erityislauha! Ihana istutus- ja puutarhatyösyksy, sekä ruskanihailusyksy.
ReplyDeleteKauniita kuvia, kyllä se punanen jotenki piristää kokonaisuutta, kun sopivasti osaa ripotella. Kuuluu mun lempiväreihin näissä pihajutuissa. :)
ReplyDeleteKauniilta ja värikkäältä näyttää syksy sinunkin saaressasi<3. Tarkistin tuossa muutama päivä sitten ostamani Allers Trädgård-lehden,jossa oli juttua japanin- ym vaahteroista.Sen mukaan tuo 'Aureum' on "solfjäderslönn som heter gyllenlönn på svenska." :) Alkuperältään sekin on Japanista ja sillä on monia samoja ominaisuuksia,mutta se kasvaa varsinaisia japaninvaahteroita isommaksi,sanoo lehti.Mä tilasin keväällä Kauppilalta dissectum- eli harsojapaninvaahteran.istutin sen ruukkuun ja laitan talveksi kellariin.
ReplyDeleteTunnelmallisia marraskuun hetkiä sinulle ja poitsuille:)
Punainen on pop :-)
ReplyDeleteVoi kiitos Tiina vaahteran tiedoista! Nyt toivon, ettei se kasvakaan ainakaan paljoa tuota japaninvaahteraa suuremmaksi ;-) Vaikka kyllä siihen (pienen) pieni puukin mahtuu siihen kukkapenkkiin minne sen pistin...
Tunnelmallista marraskuuta!