Monday 25 May 2015

Toukokuun kalenteripantteri

Viime viikot eivät ole olleet parhaat mahdolliset Mustille, kun ensin korva raadeltiin ja sitten se sai ilmeisesti pureman häntäänsä. Musti suhtautuu tapahtuneisiin silti isäntäpantterimaisella tyyneydellä.
Kummassakin tapauksessa on vihollinen ollut saarella asuva leikkaamaton kolli, jota vastaan Musti on yrittänyt puolustaa tonttiamme. Häntäpurema oli kahdesta tapahtuneesta vaarallisempi, sillä en ensin havainnut koko haavaa, sitten en tajunnut laittaa kauluria estääkseni Mustia nuolemasta haavaansa ennen kuin vasta monen päivän kuluttua.

Haava ei ottanut parantuakseen ja lähdimme kaupunkiin. Tämä on Mustin ilme autossa. Kärsivä pantteri. Pelastakaa minut!
Tällä kertaa se ei sentään joutunut matkustamaan kopassa, sillä sinne se ei olisi mukavasti mahtunut kaulurin kanssa. Musti otti tilanteesta kaiken irti makoilemalla ensin pari tuntia lampaanhajuisten (ja paskaisten) raakavillasäkkien päällä, sitten lopputunnit sylissäni.

Olin leikannut karvoja pois haavan ympäriltä saadakseni sitä paremmin hoidettua Betadinella. Eläinlääkäri muuten totesi Mustin olevan ihan sopivan painoinen (vaikka sen vatsanahka roikkuukin) ((täyttäähän Musti näinä päivinä jo yhdeksän vuotta, se ei ole enää ihan nuori pantteri)).

Eläinlääkäri totesi myös, että hyvin menee, jatketaan hoitoa samaan malliin, mutta määräsi lisäksi antibioottikuurin. Puremahaava, mikä tämä ilmeisesti oli, on hyvin pieni mutta syvä ja siksi tulehtuu kuulemma lähes aina. Kuvassa sitä ei oikein erota, mutta se on kohdassa, jossa on vähiten karvoja – pieni sydämenmuotoinen leikattu kohta. Siitä ylävasemmalla oleva ruskehtava pilkku ei ollut haava, vaan kuivahtanut Betadinen murunen kiinni karvoissa.

Eläinlääkäritäti oli kunnon täti ja tarjosi Mustille paljon lohdutusta ja kehuja. Musti on siitä ihana kissa, että se (useimpien isäntämiesten tapaan) kerjää huomiota, hoivaa ja hellyyttä ollessaan kipeä. Olen hyvin iloinen tästä ominaisuudesta.

Rapsutukset kelpaavat – etenkin kaulurin alta!

Tänään on kauluri jätetty kokonaan pois, sillä olen voinut tarkkailla Mustia ja se ei ole enää pyrkinyt nuolemaan haavaa. Haavan hoitoon olen laittanut vielä hunajapitoista Vetramil-voidetta, jota saimme lääkäriltä. Hunajan entsyymit ovat antibakteerisia ja puhdistavat haavaa.
Pantteri nauttii. Ensipesun kaulurin pois ottamisen jälkeen se tuli suorittamaan syliini, oikein nautiskellen ja pitkään. Eikä keskittynyt hännän juuren pesuun ollenkaan.

Entä se toinen? Kyllä sekin täällä on. Yritin raivata keittiön pöydälle tilaa tehdäkseni töitä.

Ookoo, mamma, oon valmiina!

54 comments :

  1. Voi, Musti, paranemista ja rapsutuksia....ja toiselle sympatiarapsutuksia ja huomiota myös! ja mammalle voimia... :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Voit uskoa, että olo on huojentunut, kun häntä alkaa olla parantunut.

      Delete
  2. Voi Mustia, paranemista! Ransu on vähän sen näköinen, että huomiota sillekin!

    ReplyDelete
  3. Olisittepa nähteet sen toisen kollin! Vai mitä, Musti?

    ReplyDelete
  4. Voi Musti ♥ Voi Ransu :D Ootte te ihanat pojat!

    ReplyDelete
  5. Mustille pikaista paranemista!

    Ja molemmille kissoille rapsutukset. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Ja nyt selvisi (voidepullon selosteesta), että on sillä hunajalla oikeasti haavaa/puremaa hoitavia ominaisuuksia!

      Delete
  6. Mukava että helevetin tötteröstä on päästy. Piru, että tullaan pureksimaan toista. Komeita poikia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Harmi, että Mustiin tuli ulkoisia vaurioita, mutta pääasia, että se on tervehtynyt!

      Delete
  7. Voi Musti-mussukkaa, ihan kauhea kauluri! Hunaja on tosiaan antibioottinen ja silti luonnontuote, kiitos mehiläisille! Onneksi pahalaisen kynsi ei raadellut enempää, toivottavasti toipuminen edistyy hyvin. Kuinkas Ransu, puolustaako sekin reviiriään yhtä innokkaasti vai onko se Musti-pantterin heiniä paremminkin?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransu ei puolusta reviiriä yhtään ja hyvä niin, on pienemmässä vaarassa sentään se! Ransun tehtävä on (omasta mielestään) suojella meitä inhoilta koirilta, se vahtii, että kukaan koira ei pääse ovesta sisään. Näkisitpä miten se seisoo keskellä oviaukkoa, murisee ja tassu viuhuu jos joku yrittää! Naapurin koirat ei enää uskalla tulla lähellekään talon kuistia edes.

      Delete
  8. Pikaista paranemista isäntäpantterille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Nyt sängystä kuuluu kuorsausta - kaikki on taas hyvin :-)

      Delete
  9. Mä olen vähän järkyttynyt tästä teidän saaren meiningistä, kun mun mielestä kaikkien kissojen - Vippen siis - tulisi olla omilla huudeillaan eikä tolla lailla haastaa riitaa toisten mestoilla. Mutta sehän ei ole Vippen vika, vaan sen ihmisten kun eivät toista ole leikanneet.

    Mustille isot rapsut tältä tädiltä ja sitten sille pitää sanoa, että se on hurjan komea taisteluhaavoineen kaikkineen ja vähänkö ihanaa, että se häntäkin on paranemaan päin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, ikäväähän tämä on. Eikä Vippe sitä ilkeyksissään tee, ei eläimet ajattele sellaisia, viettien, vaistojen ja hormonien perässä ne juoksee :-(
      Musti on tosi komea aina vaan ja kiittää kuorsaamalla rintakehänsä pohjasta!

      Delete
  10. Mustille roppakaupalla virtuaalitsemppejä ja ylätassuja ja pusutteluja <3 Onneksi on noin urheana ja viihtyy oman mamman kanssa. Kiva juttu, että työtehtävä (oletan että manulin rapsuttelu se oli) on valmiina kiltisti työpöydällä. Automatisoitu suorastaan, wow!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Musti kiittää! Onneksi se on myös mallipotilas.
      Ilman muuta työ oli manulin rapsuttelu!

      Delete
  11. Harmillista, mutta onneksi Musti on saanut hyvää hoitoa ja osaa ottaa sen vastaan ja nauttia huomiosta. Ransukin näköjään odottaa huomiovuoroaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi kaikki alkaa olla hyvin. On tässä aika monta huolen painamaa hetkeä ollut.

      Delete
  12. Voi pikkunen Musti- kulta!
    Potilaanakin ihana!
    Vetramiliä voi laittaa omiinkin nirhamiin ( tiätysti) ja toimii.
    Mustille pikaista paranemista ja pikkuveljelle terkkuja myöskin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta! Tuota eläinlääkärilläkin sanottiin ja kokeilin sitä heti eilen kesäkengän tekemään hankaumaan.
      Pojat kiittää terkuista!

      Delete
  13. Olet hyvä talonvahti Musti! Ne naapuruston kissat ovat sitten tosi.. ällöjä! Minäkin olen saanut sen kokea viime kesänä kaulahaavana (http://tassulinna.blogspot.fi/2014/08/ikava-vierailija.html) Ota Musti kaikki ilo irti hellästä hoidosta ja huomiosta! - Max

    ReplyDelete
  14. Voi pantteria! Pikaista paranemista Mustille

    ReplyDelete
  15. Voi pientä sankaria kaulurinsa kanssa! Pikaista paranemista!

    ReplyDelete
  16. Oi voi pikku pantteria, mitä on saanut kokea! Ei ole aina helppoa isäntämiehen eläm. Hyvä, että haavat on paranemaan päin ja mallipotilas nauttii huomiosta. Rapsutuksia kummallekin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, Musti näyttää olevan täysin toipunut! Kymmenen päivää siinä kesti.

      Delete
  17. Musti raukka, toipumisia ja silityksiä.

    ReplyDelete
  18. Musti, voi sun kanssa :-/ Onneksi sulla on hyvä huolto siellä, ja antipojootit takaa "turvan".

    Hitsi, nyt se naapuri saa painua leikkauttamaan kollinsa!

    Ransulle kans pusut, mut nyt tällä kertaa erityisesti Mustille, potilaalle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi Musti tulee lähes aina sisälle muristen, kun näkee Vipen. Mutta ei aina. Täytyy alkaa pitää yllä käytäntöä, että Musti ei pääse ulos yksin. Vaikka ei sekään aina auta, että minä olen pihalla, korvatapaus sattui kun olin ihan lähellä. Musti on jo toipunut :-)

      Delete
  19. Musti parka, vaikka mistä sitä tietää vaikka nauttisikin nujakoinnista. Meijän Putte on kans ihan ruvella, mut se johtuu punkeista. Oon kiskonut siitä vuorokauden sisällä 5 punkkia, tiiä sit montako se on itte nyhtänyt irti...

    ReplyDelete
  20. Pikasta paranemista ja paljon rapsutuksia Pantterille! Kurjia sellaiset kulkijat, jotka purevat :(

    Ransulle myös rapsutuksia. Niitähän tuossa odotetaan, ihan selvästi :D

    ReplyDelete
  21. Onneksi Mustin on saanut hoitoa ja on jo paranemassa. Lapsuudenkodissani meidän kissa sai toiselta kollilta köniin oikein kunnolla ja sen hännän päällä oli kokonainen kuoppa, joka tulehtui ja märki ja vaikka mitä. Sen hoitaminen vaati pari lääkärikäyntiä ja runsaasti kärsivällisyyttä. Silloin ei ollut tuollaisia kaulureita, vaan ompelimme kissalle liivin, jotta se ei pääsisi nuolemaan haavaansa. Arvaa vain, kuinka moneen kertaa liivi jouduttiin pienentämään ja pukemaan katille päälle, kun se aina onnistui pääsemään sieltä ulos.
    Maaseudulla ei edelleenkään ymmärretä leikata kissoja, mikä on harmi. Niistä tulisi säyseämpiä ja olisivat paremmin turvassa niin itseltään kuin muiltakin kissoilta (ja ties miltä elukoilta).
    Ransu on sen verran siniverinen, että antaa vissiin Mustin hoitaa puolustushommat.
    Tuplarapsutukset Mustille ja myös Ransulle, ettei tule mustasukkaiseksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hui kauheeta, sehän minuakin pelotti, että tulehtuu ja märkii tai tulee kuolio tms. Hyvin meni, lopulta, vaikka kamalaa huolta oli välillä. Tänään pojat jo riehuivat yhdessä, Musti kun sähisi Ransulle viimeiset pari viikkoa.
      Molemmat pojat kiittävät huomiosta!

      Delete
  22. Onneksi Musti on parantumaan päin, tuollaiset ovat ikäviä tapauksia että hyökätään kimppuun omalla pihalla:(

    ReplyDelete
  23. Voi pantteria! <3 Onneksi hän on hyvässä hoidossa :) Meillä lähti Verneriltä viimeinkin pallit viikko sitten. Katsotaan josko jäisi nuo pitkät reissut ja kotona miehelle kukkoilu unholaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vai Veeneli kukkoili miehelle :-D Joo, toivottavasti se ei enää lähde pitkille reissuille! On noista aina niin kauhea huoli.

      Delete
  24. Voi sentään minkä ikävän Mustille tehnyt tuo toinen kolli. Onhan se nyt ihan selvää, että Musti pitää oman tontin rajoista huolta. Onneksi on alkanut parantua hyvin ja toipuminen jatkukoon yhtä hyvin jatkossakin. Nyt sitten aimo annoksia rakkautta ja rapsutuksia:) Me lähetellään myötätuntoterkkuja viiden karvakaverin kera

    ReplyDelete
    Replies
    1. Musti kiittää! Ja voi jo todella hyvin, tänään kisaili jo Ransun kanssa ja leikki yksinäänkin pallolla. Nyt kuorsaa taas selällään sängyssä isäntänä :-D

      Delete
  25. Ykkösfanilta Mustille lämpöiset terveiset! Ihanaa kuulla, että se on toipunut. Näköjään sitä pitää aina välillä hankkia lisää bakteerikantaa erilaisia pöpöjä vastaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Bakteerikannasta muistutitkin sopivasti, että mun täytyy muistaa lisätä biobakkia (maitohappobakteereja) taas Mustin iltaruokaan. Kun noilla antibiooteilla on se paha taipumus, että vievät hyvätkin bakteerit mennessään.

      Delete
  26. Voi Mustia, joutunut puolustuskannalle. "Taistelut jättävät jälkensä" Ikäviä tällaiset kohdalle sattuvat "irtokaverit". Toivotan Mustille hyvää kesää ja pikaista paranemista sekä uutta intoa kirmailla saaren mailla. Oli jälleen niin hersyvän sympaattisesti kirjoitettu osio, että pakkohan kissaihmisen olis siihen vastata : ))
    Sirpa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Mustin puolesta ja myös kivoista sanoistasi!

      Delete
  27. Onneksi Musti voi jo paremmin. Tappelut ovat kurjia, kissan hammas menee syvälle vaikka puremajälki on pieni ja osumat tulehtuvat helposti. Meidänkin mustapantteri täyttää juhannuksen tienoilla yhdeksän.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On todella suuri helpotus nyt, kun Mustin haava on parantunut ja häntä ennallaan (paitsi karvat eivät ole vielä kasvaneet takaisin, mutta se on sivuseikka). Yhdeksänvuotiaat pantterit on parhaita!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!