Monday, 18 May 2015

Rohanissa

Rohan-puutarhassani on niin paljon viime syksynä istutettua, että se ei näytä vielä juuri miltään. Taustan sekapensasaita on vasta kasvussa ja kukkapenkkien reunojen happomarja-pensasaidat puuttuvat tyystin, sillä ensimmäinen pistokaslisäyskokeilu epäonnistui. Nyt on toiset pistokkaat yrityksessä, jospa se näin keväällä onnistuisi. Viimeksi tein täysin ohjeiden mukaan, nyt sävelsin – koskaan ei voi olla varma, mikä keino onnistuu!
Siirsin muotopuutarhaan syntyneitä punakoiranputken siementaimia tänne tumma-vaaleaan Rohaniin, sillä tänne ne oli alun perin tarkoitettukin. Ja niin vain taustalla nouseva punakoiranputki 'Ravenswingin' varsi kohottaa jopa karmaisevan shokkipinkin virheostos-hyasintin kauniiksi. Silti, saatan kaivaa nämä pois ja siirtää esimerkiksi pastellisempaan muotopuutarhaan, ehkä ne siellä sulautuvat joukkoon. Tämä pettymyslajike on 'Pink Pearl', kaukana helmestä, rumimpia värejä mitä tiedän. Ääh.
Vaahteran oksat yrittävät estää peuroja, kaurita ja jäniksiä popsimasta joka ikistä hyasinttia.

Kallisarvoisemmat hyasintit onkin suojattu verkolla. Nämä ihanat tumman purppuraiset ovat 'Woodstockeja'- Mukana nousee myös liljaa ja tulppaaneja, nekin kaikki syötäisiin ilman verkkoa.

Äskeisten lähellä, verkolla suojatun näsiän alla, kasvaa kivan tummakukkaista hopeatäpläpeippiä, jonka ostin kukkivana Uudenkaupungin kukkamessuilta viime vuonna. Kukkivana ostamisesta on se hyöty, että pääsin valitsemaan tummimman, mitä myyjältä löytyi. Se sointuu mahtavasti 'Woodstockeihin'.

Tätä olen etsinyt ja nyt se löytyi! Hernepensaskujanteen Jorilta saamani ritarinkannuksen siementaimi! Sain näitä useita, mutta koska olen ritarinkannuskirouksen alla, kaikki muut paitsi tämä kuolivat. Vaikuttaa myös siltä, että punaisen villin penkin 'Astolat' on hävinnyt. Vuosien mittaan varmaan 90 % ritarinkannuksistani on epäonnistunut. No, onneksi on nyt tämä.
Koska ritarinkannuksetkin syödään, on tämä nyt verkotettu upeiden 'Exotic Emperor' -tulppaanien kanssa samaan häkkiin.

Tässä 'Exotic Emperorit', tai kaksi niistä, muut onkin lähestulkoon syöty. Tämä tuli tilaajalahjana Viherpeukaloilta, kun tein sinne tilauksen syksyllä.
Shokkipinkkien rumilusten lisäksi kuvassa näkyy karmea värivirhe: salamatkustajana kukkivat 'Tahiti'-narsissit. Keltainen on kiva väri, mutta ei kuulu Rohaniin ollenkaan. 'Tahiti' on kovin salamatkustukseen taipuvaista tyyppiä, sillä se tuli mukanani lapsuudenkotini pihalta, kun otin metsätyräkin taimen sieltä mukaani. Ja nyt se sitkeästi siirtyi tähän villistä punaisesta penkistä, vaikka sitä kasvaa kyllä sielläkin. Jos joku haluaa sitkeän ja hauskan kerrottukukkaisen narsissivinkin, suosittelen 'Tahitia'!
Joka puolella sojottavat heinät olivat laakeriheiden talvisuojana ja levittelin ne penkkiin, kun purin suojuksen. Se talvehti hyvin olkiin ja vanhaan pikku mattoon käärittynä, mutta kukkanuput ja lehdet syötiin heti kun otin suojan pois. Onneksi joku uusi lehti on puhjennut varren alaosaan, joten se on hengissä kuitenkin.

Vaikka fenkoli ei ole talvenkestävä, istutin tämän tummalehtisen 'Rubrumin' silti Rohaniin, sillä tämä on kaunis ilmava kasvi ja värin puolesta täydellinen. Jospa se vaikka tekisi siementaimia.
Taustalla muuten näkyy kukkivia vaskivarjohiippoja ja vasemmassa reunassa kerrankin syömiseltä säästynyt haisujouluruusu. Oikealla on tummakurjenpolvi 'Samoborin' tummakirjavia lehtiä. Tämä reheväkasvuisempi pää onkin istutettu jo toissa syksynä, mitä nyt joitakin myöhempiä lisäyksiä kuten  tuo fenkoli.

Vaskivarjohiippa 'Orangekönigin'. Tällä lajikkeella ja kasvin perusmuodolla en näe mitään eroa, ihan saman sävyiset kukat, tai sitten kumpikin satsi pihallani onkin joko samaa perusmuotoa tai lajiketta.

Poikki purtu Fritillaria elwesii oli sylkäisty sivuun. Onneksi sain idean poimia sen maasta ja kokeilla, josko sen ihana kukka avautuisi maljakossa (vaasina on maasta joskus löytynyt mustepullo, ihmeen kaupalla hengissä, kun talo, johon se kuului, on ensin päältä purettu ja sitten minä survoin lapiota maahan vailla mitään arkeologin varovaisuutta).
Fritillaria tuli kukkaan, ihmeellinen violetti-vihreä ilmestys! Näitä taitaa nousta Rohanissa ainakin yksi toinenkin, joten toivon, että voin ikuistaa sen sitten kukkivana ulkosalla.

Viime syksynä Rohaniin istuttamani koristekirsikka 'Royal Burgundy' ei vielä kuki, mutta hieman etäämmällä kirsikkaluumu 'Nigra' on aloittanut kukinnan. Kirsikkajuhla on alkanut!

Istutin eilen kolme uutta perennaa Rohaniin: tummakukkaisen pihaesikon, lähes mustanpuhuvan. Mikä väri! Sen vieressä on jättikarhunputki, jo ties kuinka mones yritys. Ne syödään aina, joten nämä kaksi pääsivät lähekkäin saman kaksimetrisen verkon sisään. Jospa se riittäisi...! Jättikarhunputki on hurmaava tummanpunakukkainen sarjakukkaiskasvi, ei niitä haitallisia vieraslajeja, jotka ovat jättiputkia. Tämä on kaksivuotinen, joten syömisen tulemisen jälkeen emokasvi ei enää ole noussut maasta seuraavana vuonna. Siemenkasvatuskin meni mönkään. Nyt yritän siis järein asein uudemman kerran.
Pihaesikko pääsi verkon sisään siksi, että sitäkin syödään, ainoana esikoista. Harmillista, sillä pidän juuri näistä erityisesti. Ehkä nuo herkullisen nahkeat lehdet houkuttavat.
Kolmas uutuus on kaksivärinen siperian- tai loistokurjenmiekka 'Contrast in Styles'. Kukkien väri on valko-purppura. Kuin Rohaniini luotu.

Musti lähettää terveiset kaikille ystävilleen. Häntä alkaa olla kunnossa, mutta ulkoilen silti Mustin kanssa yhdessä, jopa keskiyön pihakierrokset. Onneksi Musti on niin kiltti ja huomaavainen, ja toivottavasti myös varovainen, että sille riittää 20 minuutin pihakierros ja sitten mennään yhdessä nukkumaan. On se niin Musti ♥


Fenkoli – Foeniculum vulgare
Haisujouluruusu – Helleborus foetidus
Hopeatäpläpeippi – Lamium maculatum
Hyasintti – Hyacinthus orientalis
Jättikarhunputki – Angelica gigas
Kirsikkaluumu – Prunus cerasifera
Laakeriheisi – Viburnum tinus
Loistokurjenmiekka – Iris Sibirica-Ryhmä
Pihaesikko – Primula pubescens
Punakoiranputki – Anthriscus sylvestris, tummalehtiset lajikkeet kuten 'Ravenswing'
Ritarinkannus – Delphinium
Siperiankurjenmiekka – Iris sibirica
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Vaskivarjohiippa – Epimedium warleyense

50 comments :

  1. Oot sä kyllä huomaavainen Musti kun ilman valjaita tuut niin pian sisälle. Emäntäsi varmaan tykkää yöjuoksuista kanssasi! - Pepsi

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mamma rakastaa juosta mun kanssa ympäri puutarhaa! Se sanoo kans Kur, kur.
      MUSTI

      Delete
  2. mulla on sama vika noiden Ritarinkannusten kanssa.Eri syystä ehkä. Ei viihy meillä :(

    ReplyDelete
    Replies
    1. En tajua, miten jotkut sanovat sen olevan ylihelppo! Mulle jokainen hengissä oleva ritari on lottovoitto, niin varmasti sullekin.

      Delete
  3. Hih, nuo verkkoinstallaatiot :) Miksiköhän harmaa pullapitkopoika ei auta veljeä territorion puolustamisessa, ei se ole tyttöjen hommaa... Piis änd loov.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei naurata nuo verkot! Ei!
      Harmaalla ei ole reviirinpuolustusviettiä, kun se on vaan renkipoika isäntäpantterin leivissä. Joskus harvoin se on asettunut yhteiseen rintamaan isännän kanssa, mutta silloin olen tosiaan ollut helisemässä - siinä ei kädet riitä. Jättäisivät puolustuksen vaan mamman vastuulle...

      Delete
  4. No ei le kivaa tuokaan, että kaikki syödään, jos ei ole sekään , että kukaan ei harvenna. Minä "kärsin" tuosta toisesta vaihtoehdosta. Meillä toi Orange Königin on selkeästi eri värinen kuin rubrum. Rubrum on namin punainen ja Königin oranssa. Eivät ole vielä auki, joten en voi kuvata. Voi Musti ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. E. x rubrum onkin eri laji! Nämä Orangeköniginit ovat E. x warleyenseä.
      En voi ymmärtää, miten joku saattaa haluta harvennusta :-D Mulla kun kukkii 20 tulppaania kahdestasadasta varresta, joista siis 180 (suunnilleen) on purtu poikki.

      Delete
  5. Voihan noita sinun syötyjä kasvejasi. Onneksi peurat eivät syö kissoja. Siinä on sentään lohtua kerrakseen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No todellakin! Kasvit ovat vaan kasveja, korvattavissa ja useimmat jopa jäävät henkiin. Tulppaanien ja hyasinttien lehdet yhteyttävät ravintoa ensi vuodeksi. Ja mamman pojat taas... korvaamattomia, kuten tiedät.

      Delete
  6. Kauniita kasveja ja tunnelmia Rohanissa. Tumma esikko on tosi herkku! Ihana varmaan tuo royal burgundy. Odottelen jo kuola valuen kuvia :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Esikko on huikea, siinä on niin vähän punaista että se tosiaan on melkein musta! Pyyhe oli sattumalta tuossa, ja ajattelin, että tasaväristä (tai varsinkin -valoista) taustaa vasten väri ehkä erottuu parhaiten.
      En ole yhtään varma, kukkiiko Burgundy vielä ensimmäisenä vuotenaan, istutin sen vasta syksyllä. Lehdistä ainakin tulee kuvaa, puhjetessaan pitäisi olla kuparia ja sitten tummua ihan tummiksi.

      Delete
  7. Pink Pearl on ihana!! Mutta minä taasen tykkään pinkistä vaikka onhan tuo kevääseen aika shokkiväri. Mulla on pistokaslisäyksessä syreeniä, ruusuja, purppuratuomi ja metsälehmus, kaikki toistaiseksi hengissä, katsotaan nyt onnistuuko, ekaa kertaa kokeilen. Tummakukkainen esikko on kaunis, tykkää noista hillityistä enemmän kuin niistä shokkivärisistä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Noo... on se sopivassa ympäristössä ja silloin kun sitä on odottanut. Jotenkin tykkään enemmän toisen sävyisistä vaaleanpunaisista, murretuista tai hopeanhohtoisista esimerkiksi.
      En ole varma, onnistuuko purppuratuomen lisääminen pistokkaasta, minulla ei ole onnistunut ja sitten kuulin, että ne on oikeastaan vartettu tavallisen tuomen juuriin. Kai purppuratuomi kuitenkin osaisi kasvattaa juuret itsekin? Mene ja tiedä. Onnea yrityksiin! On hienoa, jos pystyy tuottamaan lempikasveja lisää.

      Delete
    2. Purppuratuomen kanssa ei haittaa jos ei onnistu, puu teki oksaa liian alhaalle joten se piti leikata pois, tökkösin viime viikolla oksan maahan kokeeksi. Katsotaan mikä tuomi kasvaa :D

      Delete
  8. Taitaa olla sama karma tuon ritarinkannuksen kanssa, yksi jäi ja sitten tuli lisäksi vielä reppuruiskumies, muistutti seljaa, pah! Ei tuo Pink Pearl ihan kauhean värinen ole...mulla on kai joku vaaleanpunainen kausi, haluaisin vaaleanpunaisen kielon ja ukonhatun Taimimoisiolta...sain jo vaaleanpunaisen kylmänkukan... Tahitit ovat ihanan leviäväisiä ja innokkaasti kukkivia kestäviä narskuja, niitä voi kaikille suositella! Tosin värivirhe penkissä täytyy korjata, se iskee pahasti silmään. Tuo Woodstock on ihana ja tuo tumma esikko, odottelen niin niitä Uudenkaupungin herkkupöytiä ensi lauantaina! Harmi noita yöllisiä kulkijoita jotka syövät kaikki mennessään! Oletko ajatellun koiran, siis ison koiran hankintaa?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Seljaa? No joo, ehkä todella vähän :-D Reppuruiskumies kuulostaa vaaralliselta otukselta!
      Olen miettinyt, että koira olisi hyvä, mutta mihin sen sitten laittaisin, kun olen joskus yli viikonkin kaupungissa? Ja jos ottaisin koiran, Ransu pakkaisi reppunsa ja muuttaisi kotoa, sitä riskiä en voi ottaa. Ransu vain vihaa koiria, piste. Mikään siedätys ei ole onnistunut, mitään lientymistä asian suhteen ei ole tapahtunut. Ja oikeasti, en halua isoa koiraa pieneen kerrostaloasuntoon, jossa välillä olen!

      Delete
  9. Täytyy kyllä todeta, että sulla on todella varma ja pettämätön värisilmä! Noissa tummissa ja purppuraisissa sävyissä on niin hienostunut tunnelma ja toden totta, tuollaiset räiskyvät pinkit näyttävät niiden rinnalla täysin mauttomilta :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos kauniista sanoistasi! Luulen, että jokainen näkee värit vähän eri tavalla. Huomasin tänään, että muotopuutarhassa alkavat kukkia yhdet järkkypinkit leimut, sinnehän lähistölle nuo pinksut järkkyhyasintit sopivat kuin nenä päähän.

      Delete
  10. Oi miten kauniita sävyjä ja yhdistelmiä! Kauniita kasveja. Tykkään kovasti myös mustaheidestä, joka pärjäillyt hyvin meillä. Voisi sopia tuohon joukkoon myös. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, mulla onkin yksi tummalehtinen heisiangervo, sellaista varmaan tarkoitit? On vielä nuori ja pieni, mutta kyllä se siitä suurenee ja kasvaa sellaiseksi, että peura ei pääse yli :-)

      Delete
    2. Tarkoitinkin mustaseljaa. Menin näköjään sekaisin, hups. Sillä on kauniit sirot lehdet ja on kivasti komistunut etupihalla. :) Varmasti kaunis tuo tumma heisiangervo myös. Aurinkoisia puutarhahetkiä!

      Delete
    3. Hei, hauskaa, on tuolla jo sellainenkin, ostin molemmat puskat viime syksyllä loppualesta taimistolta! Mustaseljan tummalehtiset lajikkeet on hyvin kauniita.

      Delete
  11. Musta on niin ihana lukea tätä sun blogia, kun joka postauksessa tulee aina mulle ihan uusia kasvituttavuuksia eteen. Tuollaisesta vaskivarjohiipasta en ole ennen kuullutkaan, saati sitten nähnyt kuvaa.
    Tää kasvien maailma on niin mahtavaa, koskaan ei saa kyllä kyllikseen. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Älä muuta sano, voi melkeinpä todeta, että koko ajan ihastuu kasveihin vain aiempaa enemmän.

      Delete
  12. Tummakukkainen esikko on upea. Tuota täytyy alkaa metsästää. Hyasinteista en ole aiemmin innostunut, mutta satuin perjantaina ostamaan muutaman ruukkuistutukseen ja nyt ihastuin sinun tumman purppuraisiin yksilöihin. Puutarhablogien maailma avartaa omaa näkemystä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo esikko löytyi espoolaisesta Taimia/Puutarhanikkarit-myymälästä, mutta siellä oli monen värisiä. Kyllä maku kehittyy tai muuttuu koko ajan!

      Delete
  13. Oijoi, tuota verkon alla pilkottavaa tumman purppuraista hyasinttia<3

    Minä nyt just väsyin suojaamaan tulppaanejani jäniksiltä, enkä laita niille enää yöksi suojia (isoja muoviruukkuja, joissa reiät pohjassa). On satanut kiitettävästi, joten keräämme myös kotiloita kiitettävästi;)

    Mustihan on fiksu kuin koira<3 Ihanaa, että hän on kunnossa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Woodstock on käsittämättömän upea hyasintti, suosittelen sitä lämpimästi!
      Musti on nimensä lisäksi muutenkin vähän koiramainen. Se pitää koirista, se seuraa kuin koira, tulee kutsusta (useimmiten) jne. :-) Kiitos sanoistasi!

      Delete
  14. On harmi, että joudut piilottamaan noita upeita kasveja verkon alle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No se joo, en hirveästi asiaa ajattele, kun siitä tulee vain niin vihaiseksi :-D Verkkojen kanssa oppii elämään, kuten kaiken epämääräisen kuten monta vuotta seisovat rakennustelineet talon seinällä ja sen tyyppiset asiat. Toivottavasti pensasaitani joku päivä valmistuu.

      Delete
  15. 'Ravenswing' ja 'Pink Pearl' on minusta hieno yhdistelmä. Mutta 'Tahiti' ehkä ottaa vähän silmään. Purppuran väri sopii hyvi tuohon penkkiin. Hopeatäpläpeippi on kiinnostavan värinen lehtineen ja kukintoineen. Varjohiipat ovat upeita!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, tuota Ravenswingiä vasten pinkki hyasintti onkin ok, Tahiti taas ei, olemme ihan samaa mieltä! On jännä, miten minusta esimerkiksi purppura sopii tosi hyvin tummalehtisiin kasveihin, mutta violetti (syreeninkukan tyyppinen) taas ei yhtään. Voi olla, että joku näkee nekin ihan eri tavalla.

      Delete
  16. Sulla on vaikka mitä ihanaa! Voi tuota Mustia...

    ReplyDelete
  17. Kas, kauneus jatkuu tähänkin postaukseen. Oih ja voih, vankilassa, raukat. 'Ravenswing' on edelleen yksi mun suurista tappioistani - siemenet katosivat ennen kuin ehtivät maahan. Lähden näkemään niistä unta... Hyvää yötä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oih ja voih, nyt Ravenswingini näyttävät kukkivan ensimmäistä kertaa (silloin kun hankin ne, olivat kukassa, emotaimet hävisivät mutta niiden elämä jatkuu muutamissa siementaimissa onneksi), saat multa sitten myöhemmin siemeniä siis! Ja laitan ne ehkä jättikokoiseen neonkeltaiseen pussiin, jossa lukee kissankokoisin kirjaimin mitä pussissa on?

      Delete
  18. Katselin ja luin tämän ja edellisen postauksen ja oikein tunnen, kuinka kukistasi virtaa taas jotakin serotoniinin tapaista hyvänoloneliksiiriä suoniini ja aivoihini. Voi että tuo Woodstock-hyasintit ovat kauniita, samoin tummakukkainen esikko. Minulla taitaa tämä puutarhanhoito olla vähän ronskia, värillä ei ole niin väliä, kunhan rehottaa ja kukkii. Joten Pink Pearl -hyasintitkin ovat minusta todella nättejä, enemmän ne minusta sopivat puutarhaan, kuin sellaiset vaaleat jouluhyasintit. Tosin itsekin olin pettynyt omien hyasinttieni väreihin ja sävyihin. Olin tilannut keltaista ja kahta erisävyistä liilaa/violettia. Liiloilla/violeteilla piti kuvien mukaan olla sen verran suuri väri- ja sävyero, että kuvittelin niiden sopivan kauniisti keltaisten kanssa. Sitten lopputulos on, että keltaiset ovat liian hailakoita, ja kaikki liilat ovat suunnilleen samanvärisiä. Nyt täytyy panna piste, tai jatkan seuraavan tunnin ajan, kun sinulla on niin paljon samoja kasveja kuin minulla on tai on ollut tai olen tilannut.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Varmaan suurin osa ihmisistä laittaa vaan kukkia yleensä, mutta minusta on niin kivaa suunnitella pihalle teemoja.
      Voi ei, mitä pettymyksiä, mutta usein pussin kuvassa kukat ovat aika eri värisiä kuin oikeasti.

      Delete
  19. Ensin pitää huokasta..kaikkea kivaa ja kaunista.
    Kyllä on harmi kun niitä peuroja sielläkin ravaa syömässä ihanuudet.
    Vai onko se peura?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä on valkohäntäpeuroja, metsäkauriita ja jäniksiä, kaikki ne käyvät vierailemassa pihalla, mutta useimmin kuitenkin peurat (näkyy sorkanjäljistä ja lantakasoista).

      Delete
  20. Musti ♥ Rohan ♥ Musta esikko ♥ Fenkolikin, jota olen joskus metsästänyt on niin ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo fenkoli on tosi ihana, nyt se löytyi Plantagenista! Olen joskus aiemminkin istuttanut tuollaisen, tai kasvatinkohan siemenestä, mutta eihän se edes kukkinut, että olisi saanut siemeniä. Tämä kyllä lähti nyt aika reippaaseen kasvuun.

      Delete
  21. Joskus säveltäminen tuo tullessaan sen onnistumisen;toivottavasti nytkin :)

    ReplyDelete
  22. Niin ihanat kuvat taas. on sinulla iso harmi nuo puput ja peurat jotka ahkerasti vierailee kasvustoissa.
    Minulla taas ritarinkannus leviää niin, että viimekeväänäkin ison määrän kaivoin pois kun en tykkää että liikaa leviävät. Alunperin ovat itse siemenestä kasvatettuja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sepä hassua, yhdessä paikassa ritarit kituuttavat ja häviävät, toisessa rehottavat. Olisi kiva tietää, miksi.

      Delete
  23. Paljon kaunista taas kukassa! Harmi, kun joutuvat kasvamaan verkon sisällä välttyäkseen syömiseltä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, on harmi, mutta pääasia, että kasvit säilyvät hengissä.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!