Siinä se on, ihan tikkaiden juurella. Kuningassaniainen eli
Osmunda regalis. Sen takana on pikkusydän, mikä vähän hämää, sillä siinä on samantapaiset lehdet. Etualalla on päivänliljaa. Paikka on saunannurkan notkelma, missä on aina kosteaa.
Tilasin kuningassaniaisen juurakon keväällä Englannista, mutta sen jälkeen olen nähnyt sen taimia parissa täkäläisessä taimimyymälässä: ainakin Plantagenilla ja viimeksi Muhevaisella. Olen iloisesti yllättynyt, sillä aiemmin luulin, että kasvista voi vain haaveilla Suomessa.
I planted a royal fern this summer. Hoping it will thrive! I love this plant.
Below are some images of it by the pond at Arley Hall and the place in my own garden where The Fern now lives.
Ihastuin kuningassaniaiseen nähdessäni sen Englannissa. Tässä sitä kasvaa Arley Hallin puutarhassa Manchesterin lähellä. Kuningassaniainen on tuo voimakkaasti ylöspäin miehenkorkuiseksi kasvava saniainen lammen vasemmassa reunassa. Se kaipaa kosteaa maata.
Kirjoitettuani artikkelin saniaistarhasta Oma Piha -lehteen vuosi sitten minuun otti yhteyttä eräs saniaisharrastaja. Hän kertoi, että kuningassaniainen menestyy meilläkin. Voi ihanuutta!
Toivon tosiaan, että menestyy. Ainakin tässä on erinomainen, musta, kostea ja muheva maa. Kuningassaniainen ei kai kaipaa suoranaista vettä, mutta maa ei saa kuivua. Tässä, saunan pohjoisnurkalla ja tontin kosteimmassa kohdassa, maa on keskikesälläkin kosteaa.
Ransu-huligaani meni heti kuopimaan vasta kylvämiäni kehäkukkaistutuksia parvekekoreissa. Ne toipuivat ja kukkivat nyt mukavasti.
Kehäkukkia koreissaan ei oikein erota, mutta tässä näkyy muita loppukesän sulostuttajia: punapietaryrtti 'Duro' ja saman värinen rantakukka 'Robert', niiden välissä lähes keltalehtisiä palmusaroja ja kallionauhus, saunan kauimmaisella nurkalla kanadanpiiskuja. Tämä kelta-pinkki yhdistelmä on syntynyt vähän vahingossa, sillä olen vain valinnut paikalle siihen kasvuvaatimuksiltaan sopivia kasveja ja monenlaisia lehtimuotoja. Ihana yllätys.
Kesäkuussa värimaailma oli aivan toinen, kun valkoiset koiranputket kukkivat ja kukkapenkissä oli vallalla sininen: lehtoakileija, kaunokurjenmiekka, siperiankurjenmiekka 'Wealden Butterfly' ja kauimmaisena saunan toisella nurkalla lehtosinilatva.
Kallionauhus – Ligularia dentata
Kanadanpiisku – Solidago canadensis
Kaunokurjenmiekka – Iris setosa (minun kasvini on Ruissalosta hankittu var. canadensis)
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Lehtosinilatva – Polemonium caeruleum
Palmusara – Carex muskingumensis
Punapietarytti, punapäivänkakkara – Tanacetum coccineum
Rantakukka – Lythrum salicaria
Siperiankurjenmiekka – Iris sibirica
.JPEG)
.jpg)
Siinä on kyllä hyvä esimerkki kahdesta eri kukkapenkistä samalla pläntillä. Värit muuttavat istutuksen ihan erilaiseksi!
ReplyDeleteSun valitsema otsikko tälle postaukselle oli kyllä tosi kiinnostava. En yhtään tiennyt mistään kuningassaniaisesta, joten pohdin kovasti, mikä osmunda mahtaa olla :-) Onnea ja menestystä kuninkaallesi!
Hurmaavia kulkureittejä pihallasi ja rosoisia notkollaan olevia juttuja kuin meillä :))) (Minä luin nyt suurennuslasilla tuon työhön liittyvän asian, vaikka sen jo tiesinkin;) Hyvää viikonloppua, pidä rentoutunutta sohvatyynyä hyvänä;)
ReplyDeleteEipä samaksi penkiksi tunnistaiisi, jos ei sauna näkyisi kuvassa. Ihania kuvia Englannista, tuollainen saniainen olisi aivan upea juurikin aika lailla tuollaisessa ympäristössä, jossa oleet sen kuvannut. Nyt vaan äkkiä kosteikkoa puuhaamaan meille ;)
ReplyDeleteIhan tuo Kuningas, ihan nimensä veroinen. Tahtoo!
ReplyDeleteKivat nuo kuvat, missä samassa kohdassa on eri värisävyt, eri fiilikset. Tykkään!
Se onkin mielenkiintoista, että pystyisi saamaan sellaisen pihan jossa kukkii keväällä, kesällä ja myöhään syksyyn. Kaunista on Saaripalstalla!
ReplyDeleteKiitos kommenteista!
ReplyDeletePienellä pihalla on aina vaikeampi saada koko kesän kukkivaa aikaan, kun tilaa on vähemmän - kukin kasvi tarvitsee jonkin verran tilaa. Kuningassaniainen on tosiaankin nimensä veroinen, ja jotenkin esihistoriallinen, niin kuin moni muukin saniainen. Toivon, että se ei kaipaa tuon enempää kosteikkoa, googletuksen mukaan tuon pitäisi riittää. Sauna varjostaa sitä niin ettei se ole yhtä paahteessa kuin tuon pitkän penkin muut kasvit. Ja kun vesi jäätyy talvella meillä, niin ehkä se ei edes pitäisi jääklöntissä seisomisesta. Keväällä tuossa on kyllä hyvinkin märkää. Raportoin sitten miten kävi.
Minäkin toivon että kuningassaniaisesi menestyy. Upea puutarha siellä Saaripalstalla. Joillakuilla sitä intohimoa ja taitoa sekä tahtoa riittää. Huligaaneista lannistumatta;)
ReplyDeleteMunkin pitää tehdä maallikon tunnustus: oli pakko heti klikata juttu auki, koska piti selvittää, mikä ihme on osmunda, en edes tiennyt, onko se kasvi.
ReplyDeleteVoi kesäkuvat. Katselin sellaisia itsekin eilen, kun etsin erästä kuvaa koneelta ja meinasin alkaa itkeä, kun oli niin... kesäistä. Vaikka nautin tästä syksystäkin, mutta. No, hain juuri iiiison kasan kukkasipuleita postista ja kun ne saa maahan, voi alkaa odotattaa jo kevättä, talvi kai menee siinä huomaamatta välissä.
Minulla on kuningassaniainen nyt talvehtinyt kaksi talvea, kasvaa muhevassa mutta ei kosteassa maassa, samassa viihtyvät helleborukset. Olen peitellyt sen talveksi tammenlehdillä, mutta nythän on ollutkin harvinaisen lumisia talvia, joten mun suojaukset on olleet hiukan turhia. Sitä vaan ei koskaan tiedä millainen talvi tulee:)
ReplyDeleteKiitos kommenteista!
ReplyDeleteHuligaaneista ei pidä lannistua. Ransulla oli varmasti mielessä jokin apuna olemisyritys ;-)
Ei varmaan melkein kukaan tiedäkään, mikä Osmunda on, mutta kun siitä tuli niin kiva otsikko... Toivon minäkin, etä talvi menee huomaamatta! Suorastaan niin, että se olisi viikossa ohi. Tai pari viikkoa sentään, että saan kaikki sipulit maahan.
Leena, olipa kiinnostava tietää että sinulla on kuningassaniainen. Toivon, että minun paikkani sille ei ole liian talvikostea. Kosteaa paikkaa (etelämpänä) vaativat eivät kuitenkaan välttämättä kestä sitä jäätymistä.
Ja todella, kun ei voi yhtään tietää, mitä talvelta odottaa. Viime kahden talven perusteella ei talvenkestävyydestäkään voi mennä sanomaan yhtään mitään.
Juu, sitten kun tulee eka sellainen etelän tyypillinen lumeton pakkastalvi, nin vasta näkee kestävätkö vai ei. Onneksi toivon että se on nyt ehtinyt kasvattaa juuria jo syvälle, että jos tulisikin paha talvi, niin silti nousisi. Itse asiassa mulla on niitä kaksi, toinen tilattu Hostaworldiltä muistaakseni, ja heti samana vuonna löysin sen myös Muhevaisen syysalennusmyynnistä ja pakkohan se oli ostaa:) Molemmat olivat alussa aika pieniä, eikä ne vielä läheskään tuollaisia ole kuin sun Englannin kuvassa, mutta selvästi jo kasvaneita. Joskus sitten, ehkä, jos oikein unelmoi...
ReplyDeleteSe onkin ihana unelma, että niistä kasvaisi tuollaisia kuin Englannissa!
ReplyDeleteAi niin, omani tilasin sellaisesta kuin Rare plants. Tämä on vaarallinen osoite, ei ehkä olisi pitänyt kertoa ;-) Mulle on sieltä tulossa syyskuorma myös!
ReplyDeleteSaaripalstan piha on vaan niin unelma <3<3
ReplyDeleteVitsit miten kiva kivireunus! Kivet ovat hienoja, ei auta.
ReplyDeleteJoo! Tuo on joku vanha tienpengerrys, tai ehkä rakennuksen perustuksia. Tuli käyttöön ihan vain kaivamalla esiin maan uumenista, jonne se oli jäänyt piiloon päälle kasvaneiden nokkosten alle. Samalla sain tehtyä tuohon sen alapuolelle kostean maan kukkapenkin.
ReplyDelete