Ransun vakiopaikka on työpöydälläni hiirikäteen tai hiireen nojaten. Se tekee työnteosta vähän hankalaa!
Ai miten niin "hankalaa"? Hyvinhän tää sujuu.
En suinkaan häiritse. Mä meditoin.
Ja levitoin. Kato, pysyy ilmassa.
Hummummm... hurrummmm...
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Taikatemppuja! Ilmassa leijuva Ransu ♥ Upeaa :) Tiedän kyllä tuon tunteen...Äsken niitä oli tässä kaksi, kunnes toinen kyllästyi ja Helmi jäi pörisemään. Aika lähellä virtanappulaa....
ReplyDeletePuhuuko hän siis kissaa?
ReplyDeleteKurkkaapa onko liian kaikenkirjavaa?
Toisaalta Ransu varmasti edistää työntekoa, kun se aiheuttaa hyvää mieltä ja siten on kivempi työskennellä, mutta toisaalta... ;)
ReplyDeleteMikä kurnuttaja <3 Ja osaa vielä tollasia taikatemppujakin! Meidän Verneristä on tullu oikee mörkö. Hän ei enää kehrää eikä puske. Ennen hän alko kehräämään jo pelkästä puheesta, nyt ei mitään. Ehkä hänen pitää vetää kovislinjaa, ettei Helmi luule hänen olevan mammanpoika...
ReplyDeleteEhkä sun pitää ostaa Ransulle oma tietokone, ihan vain lämmittämään ja pitämään Ransu sitten sen koneen lämmössä?
ReplyDeleteVoi hyvänen aika tuota lekottelua ja haukotusta. Tuollaista haukotuskuvaa en minä saa kuin vahingossa... Aika levitoivan uhkarohkeesti tuo Ransu makaa puolittain pöydällä ja puolittain ilmassa. Jos sitten putoaa, on aika noloa... Mut ei kai Ransu putoa, kun levitoi - ja ehkä tuulettaa tassuja.
ReplyDeleteRansu on sellainen monipuolinen taikakissa :-)
ReplyDeleteIlman muuta kissan vieressä on mukava työskennellä, mutta myös vähän riskaabelia ja ahdastakin. Mutta kuten äitini paras ystävätär tapasi sanoa, elämä ilman riskejä on tylsää!
Samaa tuumaa ehkä Ransu pöydän reunalla keikkuessaan.
Vernerillä on ehkä identiteetin uudelleenmuodostus käynnissä?
Ransu on hurrjan tyylikäs työpisteen lämmittäjä ja stressinvähentäjä <3 Jäähtyneeseen hiirikäteenhän voi aiheutua vaikka millaisia toimintahäiriöitä, joten lämmitys on selvä terveyspalvelu. Pörrötyksiä komealle ja taitavalle tohtori Ransulle <3
ReplyDeleteVoi miten ihana hän on...nippanappa pysyy pöydällä :) Ei kyllä voi paljoa työnteko kiinnostaakaan kun on tuollainen söpöläinen vieressä hurisemassa!
ReplyDeleteIhana työkaveri sinulla!
ReplyDeleteKeskittyminen on kieltämättä joskus hankalaa, kun Ransu ei ole sellainen kissa joka olisi kohteliaasti omissa oloissaan, vaan se vaatii huomiota.
ReplyDeleteMutta ei voi valittaa, ranteenlämmitys toimii.
Hahaa, meillä kissan lisäksi haasteita aiheuttaa huomiota kaipaava koira, joka kaivautuu kuonollaan kainaloon tai painaa päänsä rintaa vasten ja aloittaa silmiin napittamisen teemalla "Rapsuta mua" :)
ReplyDeleteVoin kuvitella! Eläimet eivät yhtään ajattele, onko nyt sopiva hetki kerjätä huomiota. Ja on se aika ihanaakin.
ReplyDeleteHaha, hyvät levitaatiot!
ReplyDeleteJostain syystä meilläkin lempipaikkoja on hiirimatto tai näppiksen päällys sekä mun sylini, kun läppäri on polvien varassa. Siihen näppärästi mahtuu 1-2 kissaa, väliäkö sillä että en näe näyttöä ollenkaan ;)
Mallikas poseeraus :)<3
ReplyDeleteIhana!!!!
ReplyDeleteSe on kumma, kun aina on ängettävä juuri siihen väliin missä katse on, oli siinä sitten työ tai sanomalehti.
ReplyDeleteKissan mielestä sillä ei varmaan todellakaan ole väliä jos näyttö ei näy, kun näkyy pääasia eli hän itse :-D
Ransu on sellainen keikari, ettei siihen voi olla kiinnittämättä huomiota ja nauramatta.
Hihihihih! Just tuolleen mekin joogataan!
ReplyDeleteJooga pitää nuorena ja vetreänä!
ReplyDeleteRANSU
Hiirikäsi! Oon löytänyt saman kiehtovan kohteen. Mutta meidän ihminen on julmuri, se siirtää joko mut tai kirjoitushommat kauemmas. Sä olet onnekas kun sua ymmärretään!
ReplyDeleteHiirikäsi on kissan paras kaveri, siis jos eläviä myyriä ei lasketa.
ReplyDeleteRANSU
Ei tulisi mitään kirjoittamisesta jos tuollainen hurmaava karvakasa hyrräisi siinä vieressä :)
ReplyDeleteNo ei hirveästi tulekaan :-D Pussailutauko on joka viides minuutti!
ReplyDeleteRansu <3<3
ReplyDelete