Toissapäivän teemaväri oli punainen. Päivän päätteeksi olin niin poikki, etten jaksanut edes vaihtaa linssiä kameraan – tämä kuva on otettu zoomlinssillä, jota ei saa tarkennettua niin lähelle kuin omaan sääreen. Pointti näkyy kyllä. Lienen murhannut jonkun...?
Venevajan päätyseinässä en yltänyt ihan ylös asti ja maali loppui ennen päädyn vasenta laitaa, mutta siinä olikin vanha maali, vaikkakin vähän eri sävyinen. Tämä uusi maali on Uulan keittomaalia, sävy italianpunainen. Ikkunanpuitteet ja nurkat ovat vielä maalaamatta valkoisiksi. Maalipensseli oli kiinnitettynä pitkään harjanvarteen.
En ottanut kameraa operaatioon mukaan, sillä en halunnut siitäkin punaläikikästä.
I got the boat house painted! With red ochre paint. Thankfully it's quite easily washable with water, even on a glass fibre boat surface, I hope. I did not want to photo shoot the painting standing in a boat -operation for I did not want to end up with a red camera too.
Venevaja sai uuden paalutuksen puolitoista vuotta sitten ja uuden ulkoseinän saman vuoden keväällä. Uudet vanhat ikkunat hankin Billnäsin rakennusapteekin varaosapankista.
Another wintery seaside image.
Puutarhassakin on nyt punaista. Kyllä, tuo sama tiilikasa on edelleen tuossa.
.JPEG)
.jpg)
Hienon värinen venevaja! :)
ReplyDeleteOnpa kaunis venevaja!
ReplyDeleteTalvikuvien katseleminen keskellä kesää tekee aina sen hassun tunteen, että "selvisinkö minä tuostakin talvesta".
Huh mikä jalka, onneksi oli maalia. Upea venevaja, taas pystyin aistimaan venevajan ympäröivän tuoksun sekä tunnelman. Mikä siinä on että mä olin silloin 10-15v, kun vietin eniten aikaa saaristossa, vieläkin tulee muistot noin voimakkaasti esiin.
ReplyDeleteSaila, mikä kiire sulle niillä tiilillä on, touhuat muutenkin kuin höyryjuna. Muista makoilla riippukeinussa välillä.
Luulin, että jalkasi on pahasti loukkaantunut, jäänyt jonkun alle. Hieno siitä venevajasta tulikin!
ReplyDeleteYlkkä hieno venevajasta tulikin! Voi voi noita talvikuvia, kauniiltahan maisema näyttää, mutta... onneksi on kesä!
ReplyDeleteT. Laihian pitkävarpahinen ;D
Juuri oikean värinen venevaja, tuollahan voisi vaikka pitää pirskeet:)
ReplyDeleteVoi ei, miten ihania kuvia ja miten ihanista asioista kerrot!
ReplyDeleteIhana kesä, ihana talvi.
Hieno tuli venevajasta!
ReplyDeleteMe täällä jo molemmat huolestutttiin sun jalasta,
mies totesi, että nyt on Saila kaatunu kivikossa. Hän on alkanut vierailla myös palstallasi. Taitaa olla sen verran sopivasti tekemisenmeininkiä täällä.
Jokos sulla on paatti, kun on venevajakin? :) Hieno siitä tuli.
ReplyDeleteVenevaja tuo kyllä niiiin lapsuuden kesät Savon umpikorvessa mieleen. Paikalle pääsi ainoastaan veneellä ja veneellä oli tietysti oma vaja, maalaamaton ja säissä kauniiksi harmaantunut. Harmi että se purettiin joskus pois, muistan vieläkin miltä se tuoksui ja veden liplatuksen vajan sisällä.
ReplyDeleteJa talvikuvista, voi apua, tuoko on taas edessä?
Minä jo meinasin, että onkos nyt joku vienyt voiton vuoden 2011 Kesäjalka-kisassa :D Olen itse aika johtavassa asemassa kisassa, on meinaan niin mustelmilla, hyttysenpuremilla ja naarmuilla pikkuvarpaasta reiteen :D mutta huh, maaliahan se olikin ;)
ReplyDeleteHuomenta kaikille!
ReplyDeleteSirpa ja Kollo; Kiitos! Niin minustakin. Italianpunainen on kai se perinteisin punamultasävy, ja kirkkaan punaisena sopii juuri suomalaisen saaren rantaan (minun mielestäni, joku luontoihminen saattaa olla eri mieltä).
Susanna; Niin on :-) Mietin, tuleeko siitä liian karkki kun on monta ruutuikkunaa, mutta kun tuolla seinällä on verkkovaja jossa voi oleskella!
Talvi on sellaista aikaa, että kun kaikki on unessa niin pitäisi itsekin vetäytyä talvilevolle eikä puurtaa hangessa.
Maiju; Ehkä se on sellainen ikä jolloin asiat jäävät mieleen? Saaristossa ja rannikoilla on omat erityispiirteensä, ihan omanlaisensa tunnelma.
Auli; Ei sentään ;-) Kiitos!
Maria, Laihian pitkävarpahisena myös tunnettu :-D Kiitos, ja sinäpä sen sanoit: onneksi on kesä!!! Saavat olla varpaatkin esillä ;-)
Inkivääri; Juu, pidin tuossa venevajan ulkolaidan verkkovarastossa (jossa on lattia) pienet avajaiset viime kesänä, mutta elokuiset rapukestit lyhtyineen ja pitkine pöytineen on vielä pitämättä!
Sirkku; Voi kiitos sanoistasi!
Rva Pioni; Jahas, tämä on sopivan miehekäskin blogi? Sepä mukavaa!
Tiina; No on se ystävän paatti ikuisuuslainassa, jota en enää kehtaa palauttaa. Se(kin) pitäisi korjata, sillä pohjan paikka on vähän irronnut ja vene vuotaa. Mutta hyvä vene se on, ei uponnut maalatessa!
Katja; Venevajoja on Suomessa monia ja monenlaisia! Olisi mielenkiintoista nähdä eri venevajatyylejä. Seurasaaressa Helsingissä on joku hieno kirkkovene rannalle rakennetussa vanhanmallisessa vajassaan. Täällä päin venevajat ovat aina vedessä niin kuin teidänkin vaja, usein osana laituria ja punaiseksi maalattuja.
Venevajan sisällä on tosiaankin ihana liplatus ja vihertävä tunnelma!
Talvi, juu... voi apua. Toivottavasti ei tällä kertaa noin paljon lunta!
Kukkahattuneiti; Vai kesäjalkakisa? :-D
Reipas olet! Olen kyllä iloinen, etti kamera ollut tuolla reissulla mukana. Olisi saattanut jopa molskahtaa ja mitens meidän lukijoiden olisi silloin käynyt? Vaikka sinulla kyllä lienee paljon kuvia varastossakin :) Ihanan näköistä - oli talvi tai kesä!
ReplyDeleteNIIN, (jaha, Ransu taas laittanut isot kirjaimet päälle) lähes kaikki lapsuuden kesät veneessä viettäneenä olen tosiaan oppinut miettimään, mitä kannattaa ottaa veneeseen ja mitä ei. Kamerat, puhelimet, korut - kaikki turha ja uppoava jää rannalle, paitsi pidemmällä veneretkellä puhelin voi olla tarpeellinen. Mutta tuossa ei kylläkään olisi tarvinnut kuin sukeltaa puolentoista metrin syvyyteen hakemaan pudonnutta kameraa ;-)
ReplyDeletePunainen venevaja on minulle yhtä kuin saariston ilme. Hieno!
ReplyDeleteKiitos Leena K! Niinhän se taitaa olla, ne kuuluvat asiaan, tai keltamullattujakin näkee ainakin täälläpäin, mutta harvemmin.Oven vielä tervaan mustaksi, sekin on perinteinen tyyli.
ReplyDeleteAsianmukainen kasvojenkohotus vajalle, ei voi kuin kehua aidosti. Pelästyin itsekin, että jalkasi on raadeltu jonkun elukan (!) toimesta, onneksi vain perinteinen punamulta kyseessä :)
ReplyDeleteKiitos Hortensia! Kaikkein tärkeintä oli kuitenkin saada venevaja paalutettua ennen kuin se olisi romahtanut, niin poikki ruostuneet olivat sitä kannattelevat pultit, eikä paalutkaan kovin syvässä olleet. Nyt sen pitäisi pysyä pystyssä! Ja nättikin siitä tuli :-)
ReplyDelete