Vihdoin alkaa ensimmäinen David Austin -ruusuni kukkia. Tämä on 'L.D. Braithwaite', joka näyttää häkellyttävän paljon joltakin teeristeymältä, kun sen kukat avautuvat.
Ystäväni, joka kasvattaa ruusuja, ei anna paljonkaan toivoa Austin-ruusujen talvenkestävyydelle. Minulla on kaksi viime vuonna istutettua kokeilussa, toinen on keltakukkainen 'The Pilgrim'. Nämä kaksi ovat selvinneet hyvin viime talvesta, mutta se olikin runsasluminen. Istutin ruusut syvään, juurenniska noin 20 cm:n syvyyteen.
I have two English roses in my English Garden (but of course!). They do not necessarily survive our winters, especially here in the archipelago where snow can be scarce. Hence I planted them nearly a foot deeper than they were in the container. The first winter went well but there was a good snow cover.
Ruusu on vielä matala ja näyttää hassulta korkealle kohoavien mustasipuleiden keskellä. Yksi 'Apricot Beauty' -sormustinkukka kukkii jo tänä vuonna, muut vasta kasvattavat lehtiruusukkeitaan. Tämä kukkapenkki on muotopuutarhassani ja istutettu vasta viime syksynä. Maa on vielä kovin paljas. Olen viskellyt katteeksi raivaamieni vaahteroiden lehtiä, mutta ne eivät paljon peitä kuivuttuaan.
Viime vuoden keväällä istutetussa kukkapenkissä on sen sijaan tiivis tunnelma. Valkoiset sormustinkukat kukkivat yhä vain runsaammin, jotkut muodostavat lisää kukkavanoja entisten sivuille. Niiden seuraksi alkaa neilikkaruusu 'Pink Grootendorst' availla hurmaavia pikku kukkiaan.
Lopulta 'L.D. Braithwaite' avautui juuri sellaiseksi kuin Austin-ruusujen kuuluu: vanhanajan kerrannaiseksi pallukaksi, jossa on oikea ruusun tuoksu. Onneksi. En tiedä miksi, mutta en pidä teehybridiruusujen kukista lainkaan. Mikä helpotus siis!
Tuoksuvaa viikonloppua!
Mustasipuli – Allium nigrum
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-ryhmä
Sormustinkukka – Digitalis purpurea
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
Komeapa pullukka ruususi totta totisesti onkin ja salkoruususi näyttävät suorastaan mahtavan elinvoimaisilta =)
ReplyDeleteOnpa siinä ruusua kerrakseen. Todella kaunis väri, ja tuo muoto on kyllä kuin rimpsualushame useine kerroksineen.
ReplyDeleteMinulla on joku ruusuvamma: innostun niistä tosi, tosi vähän puutarhakasveina. Maljakossa niitä saisi olla ihan jatkuvasti, mutta puutarharuusuja pihallamme edustavat vain juhannus- ja suviruusut. Jalompia versioita en osaa tänne kuvitella. Eivät kai oikein sovi talon ja tontin tyyliin. Tai sitten minun tyyliini.
Niin, ruusujakin on monenlaisia. Minusta suurin osa teehybrideistä on ihan järkyttäviä: enimmän osan vuodesta ne sojottavat pystyssä muutamana kuivana tikkuna, joihin sitten tulee muutama kukka ja pari hassua lehteä eikä niissä välttämättä ole edes tuoksua, kauniista muodosta puhumattakaan. Eli vähän niinkuin tuo L.D. Braithwaite nyt... Onhan tuo aneemisen näköinen matala pieni tupsu tuolla pihalla, mutta toivottavasti tuosta tuuheutuu. Kukinta-ajan ainakin pitäisi olla näillä pitkä.
ReplyDeleteMinusta ruusut pitää ehdottomasti yhdistää perennoihin, pelkät ruusut vasta aneemisuuden huippu ovatkin (paitsi joku terve pensasruusu, kuten juhannusruusu). Mutta tottahan englantilaisvaikutteisessa muotopuutarhassani TÄYTYY olla vanhanajan ruusuja (tai moderneja vanhanajan tyylisiä)!
Jori varmaan tarkoitti sormustinkukkia, mutta salkoruusujakin pitää muistaa hankkia (tai siis kylvää) - kiitos muistutuksesta!
Mustasipuli teki minut uteliaaksi. En ole siihen ennen törmännyt. Minä odottelen salkoruusujen kukintaa, nuput ovat jo muhkeita.
ReplyDeleteVoi että, salkoruusut ovat niin ihania. Haaveilen niissäkin sellaisista pullukoista kerrannaisista pallukoista!
ReplyDeleteMustasipulia on pihallani jo parissakin kukkapenkissä, ensin tilasin sitä muutama vuosi sitten Ruotsista ja viime vuonna taisi löytyä ihan lähitaimimyymälästä.
Ihania ruusuja ja sormustinkukkia! Minäkin pidän pallomaisista vanhanajan ruusuista ja minulla aukesi mustasipulit ensimmäistä kertaa. Ne ovat vielä vailla seuraa. Sormustinkukka tuli ystävän asterin seurassa. :)
ReplyDeleteRansukin taitaa pitää Muumeista, suloinen tyynyliina.
Huomenta Tuire! Muumeista pitävät varmaan kaikki :-)
ReplyDeleteVanhanajan kasveissa, kuten ruusuissa ja sormustinkukissa on sitä jotakin. Jännittävät mustasipulit ja muut täydentävät niitä mukavasti. Mukavaa sunnuntaita!
Minäki istutin vaihteeksi ruusuja perennapenkkiin, en ole ennemin onnistunut niiden kasvatuksessa. Syykin taitaa olla ainakin osittain siinä, että olen istuttanut ne liian pintaan.Nyt jään miettimään, kaivanko viimeksi istuttamani ruusun vielä ylös ja kaivan kuoppaa lisää. Valkoiset sormustinkukat puuttuvatkin täysin, ne oikeastaan sopisivat ihan täydellisesti ukonhatun seuraksi.
ReplyDeleteRuusujen nimiä en tiedä, paitsi nyt viimeksi ostetut. Meillä on kuitenkin jotakin ihan vanhaa vaaleanpunaista tuoksuvaa ruusua, joka on vähän "heikossa hapessa", koska se on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan huonoon paikkaan (mieheni ja edesmenneeen appiukon toimesta)sen ruusun lajike olis kyllä kiva saada tietää, osaisitkohan auttaa? Kuumeisesti mietin, mihin ruusun siirtaisin, jotta saisin sen entisaikojen kukoistukseen.
ReplyDeleteEhkä istuttamasi ruusun voisi vielä laittaa syvempään, tai kasaa lisää multaa sen tyvelle ennen talven tuloa. Tai laita turvetta, sekin suojaa pakkaselta.
ReplyDeleteVanhan ruusun tunnistaminen voi olla vaikeaa. Niitä on niin paljon! Osaa ei enää ole kaupallisessa viljelyssäkään. Vanha ruusu varmaankin kaipaa valoisaa, aurinkoista kasvupaikkaa. Moni vanha voi pärjätä laihassakin maassa, minulla kasvaa jo hävinneen talon hiekkaperustuksissa jotakin vanhaa vaaleanpunaista ja tuoksuvaa, ehkä samantyyppinen ruusu kuin sinun. Se on siinä kuivalla paikalla työntänyt juuret syvään ja saa riittävästi valoa. Varminta on kuitenkin kaivaa ruusuille aina kunnon kuoppa ja täyttää se sitten rikkaruohottomalla puutarhamullalla.
Onnea ruusuviljelyksiin!
Kauniita ruusuja, varsinkin tuo tummanpunainen. Jaahas, löytyi taas kasvi joka on pakko saada, nimittäin tuo sinun aprikoosinvärinen digitaliksesi! Kukkapenkkisi ovat aina niin mielettömiä elämyksiä, nams ja muiskis.
ReplyDelete:-D Kiitos! Sormustinkukkia on helppo kasvattaa siemenestä, voi vaikka laittaa siemeniä vain muutamaan kukkaruukkuun, jos kasvatustilaa ei paljoa löydy. Ruukut talvehtivat ulkona ja keväällä voi suurentuneet lehtiruusukkeet jo istuttaa kukkapenkkeihin. Niiden pitäisi sitten tehdä siementaimia tuleville vuosille ihan itse, toivottavasti, vähän sinne sun tänne.
ReplyDelete