Monday 4 July 2011

Hellan kesäkuulumisia

Kesä edistyy huimaa vauhtia. Pelargoni kukkii aina vain, mutta lehtoakilejia on jo suvunjatkamispuuhissa. Tästä se saa mielellään kylvää siementaimia pitkin puolivarjon penkkiä kohti pihavaahteraa ja sen alustan varjokasveja. Tai saa nyt nähdä mihin asettuvat.

Muurin teko edistyy. Leivinuuni on jo saanut uuden arinan ja sen seinän, joka jouduttiin purkamaan, kun hirsiä vaihdettiin. Nyt Uuni-Anne muuraa vasemmanpuoleista ulos tulevaa kielekettä, johon tulee kaareva yläreuna, tuon oikealla olevan muurin yläkulman pariksi.

The kitchen stove project is proceeding slowly but surely. I've been continuing to repair iron parts, Anne doing the brickwork.

Seuraavaksi on vuorossa hella ja siihen tuleva uuni. Olen hionut ja liesimustannut hellalevyn sekä hellan reunaan tulevan kulmaraudan, joka oli pahasti ruosteessa vuotaneen katon takia. Tulevassa hellassa tulevat näkymään kuluttavan elämän jäljet, pois niitä ei saa ellei hio osia melkein puhki.

Leivinuunin luukku on saanut kaverikseen navetasta löytyneet uuninluukut. Hioin ja kunnostin nekin, sillä niistä tulee hellanuunin luukut.

Uunista ei tule paistouunia, vaan tuvan ja ruuan lämpimänäpitouuni, joka voidaan myös täyttää irtotiilillä, jotka varaavat lämpöä. Luukut tulevat suunnilleen tuohon kohtaan missä ne kuvassa ovat.

Eli en sitten valmista ruokaa hellan uunissa, mutta väliäkö tuolla kun on leivinuunikin, ja näin kauniit luukut tuvassa!

25 comments :

  1. Kauniita luukkuja olet kätköistäsi löytänyt! Minä tykkään kovasti!

    ReplyDelete
  2. Aikamoisia aarteita täältä välillä löytyykin. Ja ihanaa, että tarvikkeita löytyy omasta takaa. Anne kävi ensin Paraisilla Curation varaosapankissa, mutta sieltä ei löytynyt tarpeeksi ehjiä hellan ja uunin rautaosia. Sitten muistin nähneeni navetassa jotakin, ja nyt tulee niin kaunis uuni että oksat pois :-) Ja myös parempi, paksumpi hellalevykin löytyi. Mihin sitä enää varaosapankkeja tarvitsee.

    ReplyDelete
  3. Sulla on siis oma varaosapankki navetassa! Hienoa, ettei noin upeita aarteita ole hävitetty!

    ReplyDelete
  4. Vautsivau, mitkä luukut! Projekti näyttää edistyvän mukavaa vauhtia.

    ReplyDelete
  5. Ihanaa tosiaan ettei ole heitetty pois. Olisi kiva tietää, missä luukut ovat olleet. Ehkä siinä rakennuksessa, joka on ollut nykyisen ketoni paikalla. Siitä nousee maasta kaakeloidun hellan palasia.
    Projekti edistyy sopivaa vauhtia, sillä ehdin kunnostaa noita osia valmiiksi, vaikka olin juhannuksena flunssassa :-)

    ReplyDelete
  6. Onpa upeat uuninluukut! Ja niin hyvässä kunnossa. Tuo puolikas leivinuunisi näyttää niin hassulta, miten se voikaan pysyä pystyssä!

    ReplyDelete
  7. Vähänks hieno! Kuvittelen jo sieluni silmin sinut virittelemässä hellaan aamukahvitulia. Humiseva lämpö leviää tupaan.

    ReplyDelete
  8. Olivat nekin ruosteessa, mutta kauniiksi ne sai. Noiden koukeroiden painaumien hiominen oli kyllä pientä tuskaa (vai johtuiko hiki helteestä).
    Muurin alaosa oli purettuna hurjan näköinen, mutta ei sen takaosaa onneksi tarvinnut noin paljon purkaa. Nyt on tuokin aukko jo täytetty, huomenna Anne pystynee aloittamaan hellaosuuden!
    Todella, tuosta tulee maailman kaunein hella, josta varmaan saa maailman parhaat aamukahvit :-)

    ReplyDelete
  9. Kiitos ruusunkasvatusvinkeistä! Se pellavalilja on todella kaunis, täytyy pitää mielessä.Hurjalta näyttää sinun tuparemontti, että pientä pintaremonttia:) Vai onkos se Ransu oikein Lofooteilta kotoisin?! Sinne kun pääsis, edes käymään.Saaristokierros tehdään elokuun alussa ja nyt pitää selvittää, mitä kaikkea nähtävyyttä siellä on,yhden kirjankin jo lainasin:)Meillä meinas olla ihan kissatappelu viime yönä, ei voi uskoa millaista ääntä voi kissat pitää, mutta kun avasin oven, lähti vieras toffeen värinen kissa oitis matkoihin.Tepa jäi silti oven pieleen ulos vahtiin.

    ReplyDelete
  10. Eipä kestä Taina, toivon että vinkeistä oli jotain hyötyä.
    Ransu on norjalainen metsäkissa, ehkä joku sen esi-isä on Lofooteilta... näin ainakin kuvittelen, sillä Ransun lempisää on kolea tihkusateinen keli.
    Täällä saaristossa on paljon kaikkea ihanaa, siis koko saaristo on ihana jo sinänsä. Yritän aina suositella, että poiketkaa ihmeessä rengastieltä, vaikka jollakin yhteysaluksella jonnekin pienemmille saarille, tai edes jotakin pikkutietä vähän syrjemmälle. Niin sitten näkee paljon enemmän kuin vain sen yhden päätien.
    Kissoista lähtee hurja ääni, vaikka olisivat metrien päässä toisistaan. Niillä on teatraalinen meininki!

    ReplyDelete
  11. Kyllä saatkin komean uunin! Nuo isot uuninluukut tuovat tuohon aivan oman leimansa ja se, että ollaan käytetty kekseliäisyyttä, on aina iso plussa!

    ReplyDelete
  12. Kiitos Maria :-) Minäkin olen hurjan tyytyväinen tilalta löytyneen tavaran uusiokäyttöön ja tulen katsomaan uunia varmasti usein ja ihailevasti, myös mielissäni siitä, että luukut, jotka ovat jossain tässä lähistöllä todennäköisesti palvelleet pääsivät taas arvoiseensa käyttöön.

    ReplyDelete
  13. Hellan jestas, miten kauniin uuni/hellan saat! On niin hienoa, että pystyt entistämään vanhaa taloasi, ja että vielä löydät siihen sopivia aarteita omalta kiinteistöltäsi. Olen hurjan onnellinen sekä sinun että talojesi puolesta. Hyvä, Saila!

    ReplyDelete
  14. Minäkin katsoin samaa kuin Susanna eli tuota puolikasta hellaa, että miten se tuossa edes pysyy pystyssä! :)

    ReplyDelete
  15. Kyllä on tarkoituskin poiketa ainakin jonnekin ja 2 yötä ollaan saaristossa, toinen Iniössä ja toinen Nauvossa. Lyhyt aikahan se on, mutta tyhjää parempi. Kun ei ole enmpi lomaa (miehellä). Turussa täytyy myös yöpyä, onhan se nyt ihan kultturipääkaupunki.Länsirannikko on minulle vierasta,Kaskisissa olen käynyt ja tykkäsin siitäkin, meri on ihana<3 Ja Ransu<3

    ReplyDelete
  16. Huomenta kaikille!
    Intopii; Hellanjestas :-D Hyvä että olet onnellinen, niin minäkin - varsin tyytyväinen. Tuvan muurista tulee upea.

    Marika; Pystyssäpysyminen johtuu siitä, että leivinuunin kattona on holvi. Holvirakenne on maailman kestävimpiä rakenteita.

    Taina; No mutta hyvältä kuulostaa kaksi yötä. Sitä tarkoitin, että olisi sääli hurauttaa rengastie yhdessä päivässä - todella sääli. Tervetuloa tutustumaan uuteen seutuun! Meri on ihana, on mahtavaa olla sen ympäröimä. Ja Ransu on ihana, sanomattakin selvää :-)

    ReplyDelete
  17. Tosi kauniin koristeelliset uuninluukut ja ajatella,että ihan omasta varaosapankista löysit moiset aarteet!puuhella on kyllä loistokeksintö,meilläkin se on ahkerassa käytössä.Viileinä kesäiltoinakin on mukava pistää tulet hellaan ja lämmintä tulee äkkiä.oma lukunsa on tietty täällä meilläpäin aina juhannusjuuston keitto,sitä kun pitää keittää hiljakseen vähintään viisi tuntia ja jos sattuu hellesää aatonaatoksi,lämpöä piisaa talossa pitkään:)
    Ihania kesäpäiviä sinne saaristoon:)

    ReplyDelete
  18. Tiina, juhannusjuustosta en ollut kuullutkaan, kiitos siitä tiedosta! Ehkä joskus etsin reseptin ja yritän tehdä sitä itse :-)
    Ajatella tosiaan, mitä aarteita olisi hävitetty, jos joku olisi joskus tyhjentänyt vintit, saunan ylisen ja navetan ja heittänyt "rojun" pois. Nyt viimeksi löysin saunan ylisiltä peltipurkillisen vanhoja lyijysiä verkonpainoja. Minusta nekin ovat aarteita. Keksin niillekin vielä jotakin käyttöä!

    ReplyDelete
  19. Sinulla on siellä oikea aarrenavetta, ihanoita luukkuja ja olet ne tosi hienoksi laittanut. Ja elämänjäljet, niitähän tehdään nykyään tarkoituksella ellei niitä ole luonnostaan, pääsit siis siitä työstä, ajatteles mikä säästö;)

    ReplyDelete
  20. Oi mitä kuvia ja juttuja: hellanjestasta ja luukkuja ja vanhaa seinää ja ties mitä. Ihana katsoa ja lukea näitä, on kuin lukisi ihanaa seikkailukirjaa. Sellaista vanhanajan hyvää, tunnelmallista kirjaa! :)

    Terveisiä Ransulle ja Mustille!

    ReplyDelete
  21. Inkivääri; Tuota en ollutkaan tullut ajatelleeksi! Minun ei tarvitse moukaroida tavaroihin kuhmuja ja raaputtaa naarmuja, kun ne on ennestään! :-D

    Jenni; Sepä mukava kommentti, että tätä lukiessa pääset vanhanajan seikkailuun. (Jos tämä olisi Viisikko, niin luolat ja eväät puuttuvat - eikun onhan entisillä kalkkilouhoksilla luola! No sitten puuttuu enää papukaija).
    Kyllä tämä kiinnostava seikkailu onkin tämä restaurointi, vaikka välillä olen ihmetellyt mihin olen ryhtynyt. Pääosin tämä on erittäin antoisaa. Ja välillä myös (lihaksia) kehittävää - siirsin juuri noin tuhat kiloa laastia, ensin laiturilta autoon ja sitten autosta pihalle tai liiteriin.
    Musti löytyi sieltä liiteristä pitämästä sadetta, haukotteli makeasti ja tarjosi niskaa rapsuteltavaksi. Ransu metsästää mielellään tihkusäällä, sillä silloin myyrät ovat kai mehukkaimmillaan. Se toi juuri myyrän eteiseen ja rouskutteli sen ylen tyytyväisenä!

    ReplyDelete
  22. No, on kyllä upeat luukut ja uunista tulee myös mahtava!

    ReplyDelete
  23. Muurista tulee todella kaunis. Sitten joskus ensi vuonna, kun saa lattialankut takaisin paikoilleen ja muurin rapattua, sen näkee vasta oikein kunnolla. Nyt se nousee kovin korkealle kun lattia puuttuu.

    ReplyDelete
  24. Onko tuo leivinuunin luukku Högforssin? Karkkilassa on upea valimomuseo (siis se paikka jossa Högforsin valurautaa on tehty), siis jos sattuu sinnepäin eksymään joskus. Leivinuunistasi tulee upea, vaikka hauskaltapa se näyttää nytkin.

    ReplyDelete
  25. Niin, nyt siinä on sellaista raunioromantiikkaa ;-) Leivinuunin luukku on Högforsin, ja osassa peltejäkin on Högforsin leima. Nuo kakluuninluukut ovat BMW:n (tehty Porissa, ei Saksassa ;-))

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!