Sade virkistää

 Siitä olemme kaikki samaa mieltä.

Ihanaa!

Myös Ransun ilme on muikea.

Ransu viihtyy keinutuolissaan nauttimassa viileänkosteasta säästä.

Nyt on sopivan norjalaista.

Eilisestä lähtien ei tosin ole voinut pitää tyynyä keinutuolissa, sillä se lentää kaarella matkaan. Mutta laitan sen taas takaisin huomenna tai ylihuomenna, kun tuuli vähän rauhoittuu.

Myös Mustin mielestä sade on ihan virkistävää ja sateiden välissä voi ottaa päikkärit heinikossa. 

Ihan ihmeellistä, kuinka vasta parina päivänä saadut muutaman millin sateet viherryttävät nurmea. Olin lakannut leikkaamasta sitä, jolloin siitä kyllä alkaa nousta kaikkea muuta. Mutta nyt nousee ihan nurmiheinääkin.

Vähän aikaa sitten näytti näin keltaiselta.

Nyt 'Violetta' -purppuratulikukat sinnittelevät tuulessa. Näiden kanssa pitää olla nopea, sillä kukat ovat auki vain aamupäivisin. Kostean sään myötä kyllä vähän pidempäänkin, se näyttää vaikuttavan kukkien kestoon.

Neljä päivää sitten otin tuotekuvia nettikauppaani Elsan lempituoliin – tältä näytti nurmikko talon yläpuolella. Nyt siinäkin on jo vähän enemmän vihreää siellä täällä. Tämä pöytämalli on tulossa myyntiin.

Kuivastakin nurmikosta nousee silti kaikenlaista! Tämä on saaren omaa ketoneilikkakantaa.

Sitten alkoivat sateet. Pörriäiset hakeutuvat 'Green Wizard' -mustapäivänhatun kukan alle sateensuojaan.

Ei sitä meille vieläkään ole määrättömästi kertynyt. Yön jäljiltä mittarissa oli 3 mm ja pari päivää sitten tuli vajaat 5 mm, tosin mittarini päälle oli kallistunut köynnöskuusama, joka ehkä vaikutti lukemaan. Tänään on tullut muutama kuuro. Tuulee kovasti ja kuurojen välissä paistaa aurinko, mutta ihanaa on, että lisää sateita on vielä tulossa. Tuulen kuivattavasta vaikutuksesta ei tarvitse kerrankin murehtia.

Sateiden välissä tyypit käyvät ruokailemassa. Mainio monitoimikukka!

Osa kasveista saattaa olla menetetty. Istutin syksyllä tähän jalomesiangervon, ei ollut ensimmäinen kerta kuten ei sekään, että kävi näin. Katsoin kyllä, että paikka ei ole kuivimmasta päästä. 

Pari viikkoa sitten havahduin siihen, että tätäkin pitäisi kastella, mutta taimi näytti jo tältä. Punalehtiset ovat pihakäenkaalia.

Olen nyt kastellut jonkin verran ja sateita on saatu, mutta eloa ei vielä ainakaan näy. Kokemukseni on kylläkin se, että kun näin käy, se kuoli jo. Näiden erikoisempien mesiangervojen kanssa ei valitettavasti joustoa tunnu olevan.

Kiurunkannus 'Craigton Bluen' kanssa kävi hilkulla. Yhtenä päivänä tajusin, että senkin piti kasvaa tuossa, vaan ei jotenkin näkynyt... kitkin eteen kasvaneen rikkaruohon ja sen takaa paljastui ruskea kasvi. Voi ei! Ja tämä on minulle tosi tärkeä, olen jopa käynyt siinä yksityispihassa Skotlannissa, josta lajike on lähtöisin.

Onneksi muutamassa versossa oli vielä eloa. 

Olin istuttanut tämän kuistin eteen, sillä siinä on varjoa, vaikkakaan ei riittävästi kosteutta – mutta siinä se on jatkuvasti näkösällä, jotta muistan kastella.

Voi sentään. Pikkuruinen alppiruusu 'Azurika' on pahasti kuivunut. Joskus toukokuussa muistin tätä vielä kastellakin ja tarkkailin nuppuja, tulisiko kukkia. Sitten kasvi vain häipyi muistista, kunnes huomasin tämän melko ruskean kräkän. 

Harmitti. Tästä samalta kasvupaikalta on kuollut kaksi siilivalkokuusta kuivuuteen, yksi toisensa perään. Sitten luovutin niiden kanssa ja hankin tämän. Alimmissa oksissa oli kuitenkin vielä vähän vehreän oloisia lehtiä. 

Nyt, kastelun ja etenkin sateiden myötä, osa lehdistä on noussut taas! Ihanaa! Osa oksankärjistä on varmaan kuivunut, mutta pääasia, että kasvi on elossa.

Kuvasta voi hyvin nähdä, kuinka vähän raunioyrtti ja akileija piittavat kuivuudesta – niiden lehdet ovat pysyneet noin vehreinä koko kuivuuskauden ajan.

Kuivuuden harmillisia seurauksia on kukkanuppujen ja sadon kuivuminen. Mustaseljoissa oli ihan hyvin nuppuja, mutta lähes kaikki kuivuivat. Sain niistä seljankukkamehua noin puoli litraa. Lehdetkin ovat pienikokoiset ja surkeat, vaikka kuvassa se ei oikein näy. Pitäisi olla normaali mustaselja vieressä, jotta kokoero näkyisi.

Heh, tuossa kuvassa näkyy, että kuivuneesta nurmikosta, jota ei ole pariin viikkoon leikattu, nousee myös hevonhierakoita. Noiden korkeiden kasvien takia nurmikkoa on ollut pakko silloin tällöin silti leikata.

Marhanliljan kukat toimivat myös hyvinä sateenvarjoina puutarhan pienille ahertajille. Tämä ihanan värinen on 'Early Bird', mutta tänä vuonna se ei ollut juuri sen aikaisempi kuin muutkaan, ehkä avasi ensimmäisen kukkansa ensin.

Näistä olisikin tarkoitus tehdä oma juttu, sillä Päivänpesän Katja kysyi näiden kukinnasta. Mutta tässä tällainen maistiainen.

Ihanaa, että keskelle rutikuivaa kesää saatiin kunnon sadejakso. Tämä on puutarhurin toiveiden täyttymys.

Mukavia sadepäiviä!

Jalomesiangervo Filipendula 'Kahome'

Ketoneilikka Dianthus deltoides

Kiurunkannus Corydalis

Marhanlilja Lilium Martagon-Ryhmä

Mustapäivänhattu Rudbeckia occidentalis

Mustaselja Sambucus nigra

Pihakäenkaali Oxalis fontana 'Rufa'

Purppuratulikukka Verbascum phoeniceum