Mukana suunnillen kaikki värit, joita sormustinkukista löytyy.
Se kasvoi aiemmin aivan liian kuivalla paikalla ja kitui vuodesta toiseen, onneksi pysyi hengissä. Viime syksynä peura parturoi sen ennen kuin olin laittanut sille verkkoa suojaksi. Mutta jospa se pikku hiljaa kasvaisi. Kukkia siinä nyt ainakin oli!
Pitääkin ottaa tavaksi hankkia aprikoosisten siemenpussi aina, kun vastaan tulee, ja viskellä siemenet tänne, jotta sekin väri pysyy menossa mukana, muuten se varmasti taantuu muutamassa vuodessa pois.
Vuosien varrella olen kylvänyt valkoisia, aprikoosisia ja valkoisia tummapilkkuisia lajikkeita, mutta en silti osannut arvata, että siementaimissa voisi olla näin mahtava värikimara erilaisia geenejä. Myös Lindan lähettämien siementen perimässä voi mahdollisesti olla aprikoosigeeniä, vaikka viime kukintakerralla kaikki kukat olivatkin tummia. Tai sitten osa niistä kukkii vasta nyt.
Osa on aivan hailean vaaleanpunaisia.
'Wladyslawaa' on tässä ruusutarhan osassa kaksi kappaletta. Heinä on koristekastikka 'Overdam'. Pidän sen vaaleasta pystystä olemuksesta pionien vierellä, lisäksi kukinnoissa on niin sopivaa vaaleaa punerrusta.
Ruusutarhassa ei ole mitään värirajoituksia, mikä on virkistävää. Harmaakäenkukat peittävät maata hyvin, vaaleanpunaiset pioniunikotkin kylväytyvät kaikkialle. Oranssikukkainen ruusu Lady of Shalott loistaa oikealla, tummanvioletti on loistokurjenmiekka 'Double Standard'.
Lady of Shalott ja pioniunikko.
Ihana "köynnösruusu" Giardina vielä kerran. Köynnösruusu lainausmerkeissä siksi, että tämä on vasta 30 cm:n korkuinen.
Päivän kuva 'Alchymist' -köynnösruususta. Saatat joutua katsomaan tästä päivän kuvia aika paljon. Muotopuutarhassa kasvaa lisäksi toinen samanlainen!
Täydellisen muotoinen kukka on aivan maanrajassa. Mutta nupuista päätellen: eiköhän niitä avaudu lisää korkeammallekin.
Alhaalla meinaa kukkia myös 'Niobe' -kärhö. Se kasvaa ansiokkaasti, sillä istutin sen aivan heleäorjanruusun alle, piikkejä uhmaten. Ne tarjoavat varmaan hyviä kiinnittymiskohtia kärhölle.
Mutta tuolla maanrajassa ne molemmat nyt kukkivat! Otin kuvan aivan ruusupergolan vierestä, johon olen nyt laittanut penkin entisestä saunasta. Ehkä siinä tulee joku päivä istuttuakin. Olen maalaamassa sitä kauniimman väriseksi pellavaöljymaalilla, sillä siinä oli hilseilevä, kellertävä lakkaus.
Pergolan alla kasvaa toinen 'Double Standard'.
Yritän ottaa kuvia mahtavan värisestä 'Charles de Mills' -ranskanruususta, tässä iltakuvassa sävy onnistui. Se on tuollainen erittäin kaunis tumma ruusunpunainen.
Yhteen kasvittomaan paikkaan istutin uuden hankinnan, hailean vaaleanpunakukkaisen tähkäpähkämön 'Summer Sweets'. Olen vasta tänä vuonna alkanut toimia niin, että istuttaessani taimia vesimyyrien vaivaamiin paikkoihin vuoraan istutuskuopat jyrsijäverkolla. Olisi pitänyt tehdä niin jo kauan sitten, niin olisi varmaan säästynyt aika monta taimea, rahaa, vaivaa ja mielipahaa.
Siirsin tänne Rohanista sinne väärän värisen sini-valkoisen kerrannaisen lehtoakileijan, sekin itsekseen tullut siementaimi. Ihania nämä kasvit, jotka yllättävät!
Ruusutarha jatkuu preeriana ison rohtosalviapuskan tällä puolella, niinpä olen istuttanut ruusutarhan tälle nurkalle enemmän preeriamaisia kasveja, kuten koristeheiniä.
Ketoruusuruoho on asettunut ruusutarhaan, mistä olen erittäin iloinen. Vasemmalla on kultakärsämö, sekin kukkii kohtapuoliin.
Istutin tänne myös maarianverijuuren, jota kasvaa täällä tienposkessa. Se on sen verran kaunis ja harvinainen, että halusin siitä taimia, niinpä kasvatin tämän ihan purkissa kuin hienommankin koristekasvin. Se on tuo keltakukkainen.
Preerialla kasvaa jo rohtopunahattu, joka tosin ei ole vielä kukkinut, nyt siinä on ensimmäiset nuput. Keväällä tuli vastaan tällainen taimi. Echinacea simulata. Hyvin samanlainen kuin rohtopunahattu, mutta pitihän se hankkia. Se meni ruusutarhaan.
Tuon salvian onnistuneesta viime kesän siirrosta olen niin iloinen! Se on niin iso, etten ollut varma, kuinka kävisi. Silloinkin oli niin tuhottoman kuivaa.
Yhtenä päivänä näin siinä matarakiitäjän, tuli kiire hakemaan kameraa.
Kun olin lapsi, perheeni purjehti monet kesät täällä saaristossa. Tutkin saarten kasvillisuutta kirjan kanssa ja talvella piirsin itselleni istutussuunnitelmia, joita voisi toteuttaa isoon ruukkuun. Kuvitelmieni minipuutarhassa oli maarianverijuurta ja myös verikurjenpolvea, joilla oli molemmilla kovin dramaattiset nimet sen lisäksi, että olivat erikoisempia lounaissaariston kalkinsuosijakasveja.
Ja nyt asun saarella, jossa kumpaakin kasvaa luonnostaan!
Olen nyt uskaltanut hankkia punahattuja, kun peurat eivät enää käy pihallani näin kesällä. Syksyllä ne kyllä tulevat vaikka verkkoaidan läpi, mutta silloin punahatut ovat jo kukkansa kai kukkineet. Aiemmin nämä syötiin niin tapeille, että mielipaha oli liian suuri taimien hankkimiseen.
'Wladyslawa' ja harmaakäenkukka.
Vaikka tästä kuvasta ei uskoisi, on ruusutarhassa aukkopaikkoja. Sieltä löytyy onkaloita ja on länttejä, joissa ei kasva mitään, kun vesimyyrät ovat syöneet kasvien juuret. Paha juttu ruusuja ajatellen, mutta ei voi kuin toivoa parasta. Yllättävän hyviltä ne näyttävät, vaikka kasvaisivat varmasti paremmin ilman vesimyyriä.
Siankärsämökin tuossa näköjään kasvaa, kutsumattomana kyllä, mutta tuohonhan se sopii kuin nakutettu. Toisin sanoen vapaaehtoistyöntekijä. Siitä on talven aikana hävinnyt pallo-ohdake, varmaan myyrän napaan.
Tänä aamuna satoi! Otin kuvia, kun sade oli lähes loppunut. Ihastelen tätä sävyjen kimaraa. Vaaleissa on sekä viileän sävyisiä että persikkaisia.
Ruusutarhassa kasvaa kaksi kirjavalehtistä 'Thunder and Lightning' -etelänruusuruohoa. Keväällä vain tämä yksi nousi ja pelkäsin myyrien syöneen toisen, mutta lopulta sekin alkoi tehdä versoa.
Kirjoapteekkarinruusu eli ranskanruusu 'Rosa Mundi'.
Tähkäpähkämön nimi on näköjään muuttunut. Taimilapussa on tietenkin ikivanha nimi Stachys monieri, mitä se ei ole enää moneen vuoteen ollut, vaan S. pradica. Mutta nyt tähkäpähkämö on siirtynyt Stachys-suvusta Betonicaksi, mikä on oikeastaan pähkämöiden vanhempi sukunimi ennen kuin niistä tuli Stachys.
Yritä nyt pysyä tässä kärryillä sitten!
Kaksi viime syksynä istutettua 'Peppard Gold' -marhanliljaa kukkii kumpikin pienesti. Vihdoinkin sain oikeaa lajiketta. Mietin, jaksanko kaivaa nämä kukkimisen jälkeen ylös ja vuorata istutuskuopat jyrsijäverkolla. Kannattaisi kyllä, kun sipulit joutui tilaamaan ulkomailta asti.
'Syke' on tarhakurtturuusu ja samaa ansiokasta kotimaista ruusuperhettä kuin mm. 'Sointu' ja 'Sävel'. Tällä on niistä kauneimman muotoiset, pallomaiset kukat, lisäksi kasvutapa on matalahko. Tämän vain myyrä söi tyveltä poikki alkutaipaleella, onneksi omajuurinen puska teki uudet samanlaiset versot. Vähitellen tämäkin kasvaa oikeisiin mittoihinsa.
Lady of Shalott sateessa <3
Ruusutarhassa kasvaa myös kameliajasmike, josta olisi tarkoitus tulla iso puska heleäorjanruusun kylkeen. Ehkä myyristä johtuu, että se ei vain kasva, mutta ehkä se joskus ottaa kasvuspurtin. Jasmikkeet ja ruusut kun ovat täydellinen yhdistelmä.
Loppuun vielä kuva täydellisestä 'Charles de Mills' -ranskanruususta heleäorjanruusun runkojen takaa. Sen parhaat kukat ovat nyt avautuneet tänne päin, mutta saihan niistä kuvan näinkin. Väri toistui sateisena aamuna tismalleen oikeanlaisena.
Yöllä heräsin, kun lännessä salamoi. Katsoin makuuhuoneen ikkunasta komeaa ukkosta Kumlingen suunnalla. Meille se ei tullut, mutta aamulla satoi sentään 3 mm. Se ei ole paljon, mutta kun tasan kahden kuukauden sademäärä on yhteensä alle 10 mm, alkaa olla tästäkin määrästä kiitollinen.
Parasta on, että uusia matalapaineita eli uusia sateen mahdollisuuksia on lähipäiville tulossa!
Onneksi olkoon, olet suorittanut ruusutarha-maratoonin loppuun saakka!
Etelänruusuruoho Knautia macedonica
Harmaakäenkukka Lychnis coronaria
Heleäorjanruusu Rosa vosagiaca
Kameliajasmike Philadelphus × virginalis
Ketoruusuruoho Knautia arvensis
Kiinanpioni Paeonia lactiflora
Komeakotakuusama Weigela florida
Koristekastikka Calamagrostis × acutiflora
Kultakärsämö Achillea filipendulina
Kärhö Clematis
Lehtoakileija Aquilegia vulgaris
Loistokurjenmiekka Iris Sibirica-Ryhmä
Maarianverijuuri Agrimonia eupatoria
Marhanlilja Lilium Martagon-Ryhmä
Matarakiitäjä Hyles gallii
Pioniunikko Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Ranskanruusu Rosa Gallica-Ryhmä
Rohtopunahattu Echinacea pallida
Rohtosalvia Salvia officinalis
Rohtosormustinkukka Digitalis purpurea
Siankärsämö Achillea millefolium
Tarhakurtturuusu Rosa Rugosa-Ryhmä
Tähkäpähkämö Betonica hirsuta
.JPG)
.jpg)
.JPEG)
Nämä maratonit ovat helppoja, innokkaana vai odottaa seuraavaa kuvaa teksteineen :). Minun sormustinkukkani ovat vanhaa perua yhdestä siemenpussista, mutta tosi vähän nykyään noussut niitä sävyjä, joita kaipaisin enemmän. Kerroit todennäköisen syyn asiaan. Yksi iki-ihana valkoinen nousi, mutta vain yksi. Ehkä pitäisi kylvää uudelleen toiseen paikkaan. 'Wladyslawa’ on suloinen ja sopii tuonne hyvin. Ruususi ovat myös niin kauniita.
ReplyDeleteSinä taidat olla huippukunnossa, kun maratoonit vetäiset tuosta vain ;-)
DeleteOlisi varmaan ihan kannattavaa hankkia joku ihanan värinen sormustinkukka-siemenpussi suunnilleen joka vuosi, jotta saa toivottuja värejä enemmän. Minulla on tapana nyhtää punakukkaisia pois joko heti, kun tulevat kukkaan, jotta eivät tuota geenejään pölytykseen, tai sitten kukinnan ihan loppuvaiheessa ennen kuin ehtivät siementää - riippuen paikasta. Tuossa ruusutarhassa kaikki värit yhdessä ovat ihan mahti-ihanasti sekaisin. Toivoisin, että joka vuosi näyttäisi tältä.
Apua, harmaakäenkukka! Jos en tietäisi Sinua puutarha-ammattilaiseksi, niin epäilisin, että keksit vain kaikenlaisia kukkia :-D Siis aivan uskomattoman laaja valikoima kasveja Sinulla on! Jokaisessa tekstissä joku aivan uusi tuttavuus esiteltynä. Kiitos, kun sivistät väestöä!
ReplyDeleteHeh! Yksi tuttu ei kerran millään meinannut uskoa, että on kasvi nimeltä taikinamarja - oli ihan varma, että vedin nimen hatusta.
DeleteMahtavaa, että ruusuruohot ovat vihdoinkin asettuneet taloksi. Minulla taisi kolmas yritys tuottaa tulosta ja siementaimia. Kukkivatko marhanliljat yleisesti vaatimattomammin kuin varjoliljat? Se kokemus on omasta puutarhasta, tosin marhanliljat ovat tuoreita tulokkaita ja kotiutumiseen voi mennä vuosia. Täällä kuola valuu 'Alchymist' ruusun kuvan kohdalla, piti palata siihen pari kertaa.
ReplyDeleteSinullakin oli vaikeuksia saada ketoruusuruoho viihtymään. Kummallista, kun jossain päin Suomea se kasvaa ihan nurmikollakin kuin rikkaruoho. Minun piti käydä hakemassa taimi Kainuusta asti, kunnes tuli niin hyvä ja elinvoimainen, että se asettui taloksi.
DeleteMarhanliljat eivät ole sen vaatimattomampia kuin varjoliljatkaan, oikeastaan kokemukseni on päinvastainen: sitten, kun ovat asettuneet, ne tuottavat enemmän varsia, joissa on runsaampi kukinta. Toisaalta en ole istuttanut tavallisia varjoliljoja niin hyville paikoille, joten se ehkä vaikuttaa. Niissä on vain yksittäisiä kukkavarsia, kun marhanliljoissa voi olla viisi todella kookasta kukkavartta. Mutta hitaita ne tosiaan ovat, kuten arvelet: pari vuotta menee tai enemmänkin ennen kuin alkavat olla näyttäviä.
Oi mitkä ihanat ruusut. Alchymist' on todella upea ja sormustinkukat ovat suorastaan valloittaneet puutarhasi.
ReplyDelete'Alchymist' oli haussa vuosia, kunnes sen löysin - ja kun löysin seuraavan kerran, ostin silloinkin, varmuuskopioksi :-D
DeleteOi on sinulla kyllä mahtava puutarha, niin paljon kukkaloistoa ja katsottavaa! Ja ihana tuo muisto lapsuudesta, sieltä asti on suunnitelmia rustattu♥
ReplyDeleteKasveja on tullut tutkittua pienestä pitäen :-D
DeleteKuvat ovat täynnä kukkien runsautta. Äkkipäätään katsoen ei voisi kuvitellakaan, että siellä on satanut niin vähän. Ruusujakin toinen toistaan upeampia. Minusta sormustinkukat ovat kuin bonuskasveja. Tulevat omia aikojaan ja sopivat lähes kaikkien kaveriksi pieneenkin rakoon.
ReplyDeleteAustin-ruususi aiheuttavat "tuon-minä-haluan" -reaktion. Kerään parhaillaan paahteisen/aurinkoisen paikan kasvien listaa. Ruusut pärjäävät kokemukseni mukaan aika hyvin kuivinakin kesinä. Olisikohan Austin-ruusuista täydennykseksi pariin aukkopaikkaan?
Oikeastaan olen ihmetellytkin sormustinkukkien kuivuudenkestoa. Niillä on kuitenkin aika isot lehdet, mutta eivät ne näytä hirveästi näivettyvän. No, maanpinnalla kasvaessaan ei toki näe, lurpottavatko ne :-D Kuivuus näkyy joissakin kasveissa aina enemmän. Kellukat kituvat, esimerkiksi.
DeleteRuusut eivät kidu, kunhan ovat ehtineet kasvattaa juuria. Ne eivät edes lurpota helpolla! Lehtiä kyllä ruskettuu ja nuppuja kuivuu, mutta on hirveän vaikea tietää, onko se kuivuus vai joku ötökkä.
Austinit voisivat olla hyvä lisä aurinkoisen penkin aukkopaikkoihin. Niiden kasvutapa on tosin arvaamaton. Joskus ne ovat vain matalia, joskus matalaan kasvustoon tulee yksi tai kaksi korkeampaa versoa, joskus varret vain ovat liian hentoja kookkaille kukille ja ne painuvat alas - mutta jos sen suostuu sietämään, saisi niistä ihania kukkia ihailtavaksi, parhaassa tapauksessa vielä syksyynkin. Mutta niihin tosiaan liittyy epävarmuuksia niin talvenkeston kuin kasvutavankin suhteen. Oikkujenkin vuoksi ne ovat vähän kuin kuningattaria.
Upeita kuvia ja hienoja sormustinkukkia eri väreissä. Aika paljon sinulla on sormustinkukkia. Austin-ruusut ovat kyllä kivoja ja niitä minullakin on nyt kaksi. Tämä blogi on kyllä hyvä innoittaja Austin-ruusujen hankintaan.
ReplyDeleteSormustinkukkia on ihan "homona", heh. Paitsi ettei muotopuutarhassa ole yhtäkään, ei edes lehtiruusuketta, vaikka siellä niitä oli ensin! Mutta suunnittelen siementen ripottelua sinne tänne. Lapsuuden huvilapuutarhassa niitä nousi vähän kaikkialta, jopa heinikosta ja kallionkoloista.
DeleteMukava kuulla, että olet sanut täältä kimmokkeen, toivottavasti olet ruusuihisi tyytyväinen.
Kiitos, oli helppo maratonin näin katselijalle. Paljon kaikkea ihanaa!
ReplyDelete- Pirkko ja pojat
Hyvä juttu, ettet läkähtynyt. Muista nestetankkaus! ;-) Tämä kukka-aika on niin mahtavaa. Nyt nautitaan, kesä on lyhyt.
DeleteMukava maratoni ja kaunis kulkea! Austinit ja erityisesti Alchymist joutavat minun puolestani esiintymään jokaisessa postauksessasi, niin ovat upeita! Kylvin pari vuotta sitten valkoisen sormustinkukan siemeniä mökkipuutarhaan ja mitä vielä, kaiken punakirjavaa sieltä nousi. Mutta kummallisesti ne sopivat monen seuraksi. Marhanliljat voisivat minusta saada suojelusta, eivät kuulu vesimyyrien ruokalautaselle! Voi, kun osan tästä vedenpaisumuksesta voisi siirtää sinun saartasi kastelemaan!
ReplyDeleteVoi ei, onko siellä vedenpaisumus! Toivottavasti selviät ja puutarhasi myös.
DeleteMukava kuulla, että katsot jatkossakin mielelläsi kuvia noista ruusuista - otin tänään taas lisää kuvia ;-)
Onpa outoa, ettei valkoisen sormustinkukan siemenistä tullut ollenkaan valkoisia! Minulla on sentään tullut aina sitä, mitä siemenpussissa mainitaan. Mutta nyt oli varmaan joukkoon eksynyt vapaapölytteisiä tai viereisen laarin siemeniä.
Sormustinkukka sopii kyllä ihan kaikkeen.
Kiitos tsempistä, yritän kukinnan jälkeen kaivaa marhanliljoille verkkoa maahan.
Ompa tuo Lady of Shalott kauniin värinen! Tykkään myös sormustinkukista.
ReplyDeleteAnopille on ostettu kaunis kukallinen pöytäliina palvelutaloon huoneensa pöydälle. Siinä sitten istuttiin ja osoiteltiin sormilla, että mitä kukkia liinassa näkyy. Sormustinkukka taisi olla upein. Monta muutakin löydettiin. Olipa kiva idea printtauksesta liinan valmistajalta.
Sormustinkukat ovat tavattoman ihania ja tuovat kukkapenkkiin todella paljon runsautta ja kukkavärejä, kun niitä on näin paljon kuin tänä vuonna.
DeleteIhana pöytäliina, joka on kuin puutarha tai kukkaniitty!
Saako jonkun diplomin, jos pääsi loppuun asti läkähtymättä? :D
ReplyDeleteOlipa ihana tarina lapsuudestasi. Mielessäni näin pikku-Sailan, joka hemulimaiseen tapaan kierteli suurennuslasin kanssa iso kasvikirja kainalossa tutkimassa kasveja. Ja mikä parasta, nyt pääset toteuttamaan suunnitelmiasi ja tutkimaan kasveja ihan omassa puutarhassasi.
Sormustinkukat ovat kauniita mutta luulen, että minulla menisi hermo niiden seikkailemista seuratessa ja varsinkin silloin, jos yrittäisi saada jonkun tietyn sävyn säilytettyä mutta peruspinkki tunkisi aina tielle. Vähän sama akileijojen kanssa. Sitten kun on viisikymmentä tavista nyhtänyt, saattaa tulla joku säilyttämisen arvoinen kukka. Tuo löytämäsi vaaleansinivalkoinen on oikein söpö. Muodostaa hempeän parin tuon hailean vaaleanpunaisen kanssa.
Mukavaa ja toivottavasti yhtä sateista viikkoa mitä täällä on ollut melkein joka viikko koko tähänastisen kesän ajan.
Kyllä ehdottomasti diplomi allekirjoitetaan ja ojennetaan!
DeleteHeh, suurennuslasia ei kyllä ollut, mutta se kirja oli kyllä iso ja painava.
Tällaisella isommalla pihalla nuo leviävät kasvit ovat ihan tervetulleita, vaikkakaan eivät kaikkialle. On silti ihanaa, että jotkut kasvit lähtevät vapaaehtoisesti kansoittamaan maata.
Toivon, että kaikki sateet keskittyvät nyt tänne eikä sinne! Hyvin on tullut, mutta lisää mahtuu.