Täytyy sanoa, että näkymät ovat parhaasta päästä. Naapurin komea talo ja oma muotopuutarhani, molempia on kiva katsella. Samalla voi tervehtiä ohikulkijoita. Vaahtera langettaa varjon puolestapäivästä eteenpäin muutamaksi tunniksi, siis juuri parhaimpaan siesta-aikaan.
This is the view from my hammock. Apart from my dirty sock, the scenery could not get much better. The same applies for the weather!
Ensimmäiset akileijat kukkivat muotopuutarhassa, pian kukkia avautuu siellä täällä pitkin puutarhaa. Tämä on kääpiöjapaninakileija.
Lehtoakileija on tullut salamatkustajana lapsuudenkodistani. Tällainen tumma yksilö oli kylväytynyt siellä suureen ruukkuun, jossa kasvoi pagodikärhön siementaimia. Istutin sen puutarhaani ja nyt niitä on monta! Ja monen väristä myös, sillä olen sittemmin saanut, varastanut, kasvattanut ja ostanut myös vaaleanpunaisia ja valkoisia lehtoakileijoja.
Kävin vähän kävelyllä kylällä kuvaamassa syreenejä, jotka kukkivat todella runsaina tänä vuonna. Paluumatkalla ikuistin oman pihani syreenejä ja uuden riipputuolin.
Ennätin laittaa tämän paikoilleen vasta tänään. Tarkoituksena oli ripustaa tuoli ensin venevajaan, mutta en talonmaalauksesta nuutuneena jaksanut lähteä sinne asti, vaan pistin tämän pihamäntyyn. Aika ihana! Tuoli tuli testaukseen
Riippumattojen maailmasta.
Riipputuolistakin aukeaa näkymä muotopuutarhaan, tästä sitä voi katsella kokonaisuudessaan.
Tuolissa on sellainen kiinnitys, että sillä voi myös kääntyä! Aika jännää, tällaista ominaisuutta ei riippumatossa olekaan. Nyt näkyy rintamamiestalon lisäksi vanhempi talo sekä vastamaalattu Jopo, jonka alusmaalasin ruostesuojamaalilla vasta eilen... ei kun lähes neljä vuotta sitten! Oli jo ehkä aikakin tarttua maalisutiin.
Lokoisaa uutta viikkoa!
Kääpiöjapaninakileija – Aquilegia flabellata var. pumila
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
.JPEG)
.jpg)
Ihana riipputuoli. Voi, voi kun ois paikka, mihin sellaisen laittais.
ReplyDeleteOnpa tosiaan ihanat näkymät. Riippumatto on ollut pitkään meilläkin mielessä hankkia, mutta aina se on jäänyt tekemättä. Nyt täytyy kyllä aktivoitua!
ReplyDeleteAmalia; No voi sun! Riippumattopaikka on hyvä olla. Tällainen tuoli tarvitsee onneksi vain yhden tukevan oksan.
ReplyDeletePilvi; Kannattaa! Käyn riippumatossani joka päivä vähän mietiskelemässä, joskus vain kaksi minuuttia, mutta sekin on ihanaa (ja sitten taas keksii jotain mitä pitää olla tekemässä! Kuten tiedät, vanhat tilat on aika työläitä :-D)
Ihanat näkymät ja suloinen jopo :) Mukavannäköinen riipputuoli! Olisi kyllä kieltämättä mahtavaa riippua missä vaan jos vaan olisi tarpeeksi vahvoja oksia :D ja tarpeeksi matalalla, eli alle 10m korkeudessa! Ettei ihan männynlatvaan tarvitsisi kiivetä...
ReplyDeleteJoo! Jopo oli valitettavasti jo päällemaalattu ja rumasti kulunut, joten ei auttanut muu kuin maalata itse vielä kerran päälle. Täytyy sanoa, että pelkkä yksinkertainen ruostesuojamaali on pysynyt tosi hyvin neljä vuotta :-D
ReplyDeleteVoi apua, sulla onkin vähän haasteellisempi tontti puineen. Onneksi sulla on ihania paviljonkeja missä fiilistellä, ruohonleikkurin kanssa tai ilman ;-) Seuraavaksi iskä voisi rakentaa puumajan?
Ihanan tunnelmallisia kuvia! Kyllä tuolla kelpaa köllötellä riippukeinussa <3
ReplyDeleteIhanaa kesää ja tuo riippumatto olisi mainio mietiskelypaikka.
ReplyDeleteOikein ihanaa viikkoa!
Kivan näköinen riipputuoli ja ihanat näkymät siitä! Varjossa olisi ihana istuskella näillä keleillä. Harmi vaan kun se onnistuu vain pari minuuttia kerrallaan, sitten paikalle tulee niin paljon hyttysiä, että on parasta lähteä taas liikkeelle...
ReplyDeleteUpea kesäjopo! Tuoksuvatko syreenisi paljon? Meillä tuoksu on suorastaan huumaava.
ReplyDeleteKaisa ja Mummeli; Kiitos! Riippumatto on hyvä, ei siinä tarvitse tuntikausia laiskotella ellei halua.
ReplyDeleteSaraheinä; Hyttyset ovat todellinen riesa! Ne ovat verenhimoisia ja niitä on tuhottomasti!
Myrsky ja Minna; Tuntuu, että koko kylä tuoksuu, varsinkin illalla myöhään kun ovi oli auki, tuoksu tuli sisään, vaikka syreeni ei edes kasva lähellä ovea.
Nyt sitten kuvia tänne kun kiikut riipputuolissa. Miten ihmeessä siihen muuten mennään?! Luulen, että minä humpsahtaisin kyllä ympäri!
ReplyDeleteTjaa, täytynee pyytää jokakuta naapuria (kenellä on puhtaat kädet!) ottamaan kuva... Tuohon vain lasketaan takamus, tuolin selkäpuoli onkin korkeampi, ei siitä voi humpsahtaa. Siinä voi mukavasti nojailla taaksepäin, ihan kuin keinutuolissa olisi.
ReplyDeleteOoh, tuo riippumatto, ihanuus:)
ReplyDeleteKohta töihin (kuumaan toimistoon) lähtevänä ei voi muuta kuin kadehtia. Upeat näkymät!
ReplyDeleteTsemppiä kaikille toimistoissa nääntyville! Itsekin istuin tässä sisällä toimistotöissä pari tuntia, mutta nyt kutsuvat ulkohommat ja tilausten pakkaamisenkin voi onneksi ulkoistaa kuistille :-)
ReplyDeleteIhania kuvia taas! Meillä puuhataan kaksipuoleisen kiikun ostoa. En oikein luota, että puut kestäisivät painoani riippumatossa :P
ReplyDeleteTähän riipputuoliinkin on vähän arveluttavaa asettua, kun männynoksa natisee yllä... no ainakaan ei putoa korkealta :-)
ReplyDeleteKaksipuolinen kiikku on ihanan nostalginen!
Kiva idea katsella puutarhaa riippumatostas ja -tuolista käsin. Miksi sitä onkin niin kangistunut vanhoihin "kuvausasentoihin"? Mukavuudenhalua kenties" Meillä oli monta vuotta ruostemaalilla kohennettu ruohonleikkuri, jota kutsuimme Hopeanuoleksi. Toimi hyvin ja pitkään, pintamaalauksen puutteesta huolimatta.
ReplyDeleteKun olin asettunut rippumattoon keväällä, keksin, että tämä on niin ihana kuvakulma, että tämä täytyy ikuistaa. Piti sitten hakea kamera, ja eilen taas sama juttu. Samoihin kuvakulmiin kangistuminen on totinen tauti, täälläkin aina kuvataan samat kukat samoista kuvakulmista, kuten hauskasti itsesi kuvauksessa blogissasi sanot.
ReplyDeleteIhania kesätunnelmia, varsinkin viimeinen kuva on hieno!
ReplyDeleteAkileija on siitä kiitollinen, että se leviää paikasta toiseen (ainakin vielä tykkään siitä ominaisuudesta).
Uusia kuvakulmia on aina hyvä saada! Jopo ja uusi riippumatto ovat tällainen kaksikko :)
ReplyDeleteSuloisen värinen tuo Joposi:)
ReplyDeleteJa riipputuoli sopii väreiltään niin hyvin syreeniisi.
Kiva Jopo, silläkö menet kylän raittia ?
ReplyDeleteHieno riippukeinu, tuleeko pojat mukaan istuskelemaan ? Kuivuuko se nopeasti sateen jälkeen...vai pitääkö se pelastaa sateen alta ?
Voi miten söpöjä japaninakileijoja.
Vinkkaa mulle mitä sieltä kasvitieteellisestä puutarhasta erityisesti kannattaa bongata ! Siis Ruissalosta.
Mikä maalausprojekti nyt on menossa ?
Onpa hienot näkymät riippukeinusta. Pysyt varmaan myös kärryillä Korppoon asioista?
ReplyDeleteIhanat näkymät ja herkullisen värinen riipputuoli! Mä taisin heittää tuon sähköpostin roskiin, kun ajattelin, ettei meillä ole paikkaa riipputuolille -matosta puhumattakaan. Nyt ehkä saattaiskin kohta olla.... ;)
ReplyDeleteAnnaS; Akileijalle ei voi olla vihainen siitä, että se hakeutuu ties minne, kun se on niin suloinen. Mahdolliset väärässä paikassa kasvavat siementaimet on helppo nyhtää pois tai siirtää muualle, jotta saa sitä siementämään yhä uusiin paikkoihin pihalla :-)
ReplyDeleteMamma N; Jopo ja riipputuoli sointuvat yhteen hyvin!
Pioni; Maalasin sen samalla miranolilla kuin sadevesitynnyritkin talon kulmilla.
Leena ja Pojat; Pojat eivät vielä ole tulleet riipputuoliin, vaikka riippukeinuun ne ovat molemmat hypänneet päälleni tähystämään pihan tapahtumia vähän korkeammalta.
Totta kai tuolla Jopolla hoituvat roskien viennit ja postin haut rannasta sekä kyläilyreissut :-)
Ei ole vielä satanut, ai niin ehkä huomenaamulla sataakin... no sitten sen näkee, lähteekö kankaasta värit vai ei. Taisi sen mukana jokin ohjelappukin tulla, mutta ehdin jo käyttää sen saunan sytykkeenä.
Kääk, nyt en tiedä juuri mikä kohta olisi hieno Ruissalossa, ehkä alppiruusut, japanilaistyylinen lampi on aina hieno ja pitkä kukkapenkki heti kasvihuoneiden takana.
Talojen maalaus on ikuisuusprojekti, nyt on yksi seinä ehkä melkein valmis.
Päivi; En ehkä tiedä koko Korppoon asioita, mutta kotisaareni Ahvensaaren kylänraitilla keskusteltavista asioista olen aika hyvin perillä ;-)
Tiina; Jännitys tihenee, pystyyköhän tässä kohta nukkumaankaan...?!
Mukava löhöilypaikka. Kukkasisi kadehdin kun itse vähennän niitä. Tänään fysioterapeutin opastus kyykistymisestä oli niin syvältä, kuka niin voi kyykkiä. Ja kuka haluaa.. Nostan kädet pystyyn ja luovutan jos vaihtoehtona on joku nikaman jäykistäminen niin parempi istutta vaan kesäkukat ruukkuun.... Onko teillä muuten siellä hyttysiä? Täällä on ihan sairaasti ja Prismastakin hyttysmyrkky oli loppu! Jäi lenkki väliin.
ReplyDeleteTäälläkin on kauheasti hyttysiä ja ne ovat verenhimoisia ja röyhkeitä, eikä niitä karkota aurinko tai tuulikaan. Eikä niihin tehoa luomukonstit eikä myrkkykonstit eikä mikään siltä väliltä.
ReplyDeleteVoi harmi tuota kyykkimiskieltoa! Puutarhanhoito on yhtä kyykkimistä, joten teet viisaan ratkaisun. Ruukut ja kohopenkit ovat sopivia.
Ah miten IHANIA lepopaikkoja miten mieltä hivelevät maisemat!! <3
ReplyDeleteKiitos! Nautiskelu on tärkeää ;-)
ReplyDeleteIhan paratiisilta näyttää!
ReplyDeleteTeillä on siellä oma paratiisi, täällä on minun omani :-)
ReplyDelete