Oikean puutarhurin vierailu inspiroi. Kun mietin sekä
Tiinan tuomille että aiemmin hankkimilleni taimille paikkoja, aloin katsella suuren katajan ympäristöä sillä silmällä. Alueen vieressä, tässä kuvassa vasemmalla, on mutapuutarha.
I started a new planting area around a large juniper.
Paikassa kasvoi valmiiksi kolme vuotta sitten istutettu puistoalppiruusu 'Catawbiense Grandiflorum', tässä kuvassa ennen siivousta ja paikan perkaamista. Ostin alppiruusun kukkivana, mutta sen jälkeen se ei olekaan kukkinut. Peurat kalusivat puskan lähes maan tasalle seuraavana talvena, kun en ollut ymmärtänyt sitä verkottaa. Kasvilla kesti kaksi vuotta toipua parturoinnista, mutta nyt se kukkii!
Totuushan on se, että rakastan maankaivuuta. Ehkäpä mieleni vain etsi tekosyytä päästä kaivamaan? Tiinan tuoma suloinen purppuraorvokki (joka ei enää näköjään olekaan
labradorica, vaan
adunca 'Purpurea'!) pääsi rodon kupeeseen, kun hoksasin sen violettien versonkärkien sointuvan hienosti alppiruusuun.
Katajan varjossa oleva maa on hurmaavan muhevaa, ihan toista kuin toisaalla tontillani oleva betoniksi heittäytyvä tiivis savi. Tätä oli ilo ja onni kaivaa! Valkokukkainen luhtaesikko 'Snowdrop' pääsi tähän muhkeaan multaan, samoin kuin kesäesikko. Taustalla näkyy karhunlaukan lehtiä, sitä olin istuttanut tähän jo aiemmin.
Aiemmin esittelemäni lehtoängelmä 'Black Stockings' osoittautui olevan aivan muuta, vaikka olin näkevinäni niin tummaa vartta. Tässähän on valkoiset kukat! Eikä varsikaan enää tummerra yhtään. Ei se mitään, kaunis tämä on silti ja mukavasti erilainen kuin hennon vaaleanpunaiset, joita minulla jo olikin.
Voisihan noita katajan alimpia risuja leikatakin...
Katajan eteläpuolella kasvaa taikapähkinä, se joka ei kukkinut tänä keväänä. Sen kaikki oksat ovat paleltuneet, joten leikkasin ne pois. Uusia oksia kasvaa tyveltä. Ensi keväänä taas uusi yritys.
Taustalla oleva heinikko-voikukikko on entinen perunamaa, tuleva Rohan-puutarha...
Tästä se alkaa: riippaoksainen punalehtinen 'Rohan Weeping' -pyökki. Oikeasti olen perannut sen ympäristön tämän kuvan ottamisen jälkeen... mutta koko Rohan on yhä jyrsimättä, tässä vaiheessa se täytyy jo ensin niittää, sitten vasta jyrsiä, muuten puuhasta ei tule mitään. En ole yhtään varma, aloitanko laittamaan tätä puutarhan osaa tänä kesänä, kun varoja ei ole ja kaikki liikenevä aika pitäisi käyttää ikkunoiden kunnostamiseen, talojen maalaamiseen, lattioiden korjaamiseen ja muihin hyödyllisempiin askareisiin. Mutta jos tuon saisi jyrsittyä tasaiseksi, voisi aluetta alkaa leikata ruohonleikkurilla, nyt se on liian kokkareista siihen puuhaan.
Voipa silti olla, että jonakin päivänä ryhdyn lempipuuhaani ja tartun lapionvarteen...
Kesäesikko – Primula florindae
Lehtoängelmä – Thalictrum aquilegiifolium
Luhtaesikko – Primula sieboldii
Puistoalppiruusu – Rhododendron Catawbiense-Ryhmä
Purppuraorvokki – Viola adunca 'Purpurea'
Pyökki – Fagus
Taikapähkinä – Hamamelis
.JPEG)
.jpg)
Työtä ja tekemistä riittäisi kesäaikaan ja päivät hujahtavat hetkessä. Kaikesta kauniista täytyy ehtiä nauttimaan ja tilaa tarvitaan ajatuksille, joista uudet suunnitelmat kumpuavat. Tämä on sellaista täysillä elämisen aikaa.
ReplyDeleteJoka kesä niitä hommia on talon ja puutarhan kanssa enemmän kuin ehtii tehdä. Meillä pitäisi aloitella maalauksen viimeistelyä, mutta nyt sataa liian tiuhaan. Ja sateella ei tehdä edes sitä puutarhaa.
ReplyDeleteAlppiruususi on kaunis, minun ei taida kukkia tänä vuonna ollenkaan. Sain vinkin, että kahvinporot kannattaa viedä alppiruusun alle. Voisiko pitää paikkansa?
Olipa kiva kuulla että niin taikapähkinä kuin tuo tumma pyökkisi ovat molemmat elossa! Minullakin valkoinen syyssyrikkä paleltui, mutta alhaalta kasvaa onneksi uutta vihreää! Istuttelin tänään varjon kasveja mm. sen Nuppulasta ostetun saniaisen<3 Kaivaminen ja kivien asettelu ovat kivaa puuhaa:)
ReplyDeleteUudet puutarhasuunnitelmasi kuulostavat lupaavilta. Ja mikä onkaan totisesti sen parempaa kuin maan kaivuu puuhat - ne tietävät aina jotakin pikku uudistusta =)
ReplyDeleteMaria; Niin tämä on, aivan ihanaa! Eikä väsytä yhtään, ainoa vain, että oikea työnteko kärsii :-D
ReplyDeleteKatja; Niinhän se on, että työlista on loputon ja vain murto-osan ennättää tehdä. Kahvinporot voi olla hyvä ajatus, taitavat happamoittaa maata.
Minna; Näistä en ollutkaan ennättänyt raportoida :-) Pyökki selvisi ihan latvaa (alle metri) myöten talvesta, hyvähyvä! Jossain vaiheessa kippasin lisää lunta sen päälle, mutta se oli sellaista jäisiksi laatoiksi mennyttä, mietin katkeaako siitä latva... hyvin selvisi. Onneksi syyssyrikkäsikin voi hyvin! Ihanaa, erikoissaniainen, hetkinen mun pitikin käydä katsomassa mitä ihanuuksia löysit, en vielä ehtinyt tulla käymään!
Jori; Tuohan on niin totta: kun lapioon tarttuu, aina jokin paikka kohentuu :-)
Hienoa, että siellä on inspiroivia vieraita kyläillyt :)
ReplyDeleteJotenkin huomaa, että päässä alkoi muhia kaikenlaista ideaa, näin hämäläisenä se tapahtui tietenkin vasta kun vieraat olivat lähteneet :-D
ReplyDeleteKun sanoit katajan muhevasta mullasta niin tuli väläys sieltä kaukaa, lapsuudesta. katajan ja lepän juureltahan emännät silloin kaivoi multaa kukilleen, ei vielä ollut kaupoissa kasvumulta
ReplyDeletesäkkejä, sanoivat silloin mullantarvijat että katajan ja lepän juurelta saa parhaan mullan.
Monenlaisia kasveja kyllä tontiltasi löytyy. Oletko koskaan laskenut niitä?
Intianminttu; Harmi vain, minulla ovat syöneet alppiruusun ja atsaleat, ja sittemmin olen kuullut samaa muiltakin. Olin aiemmin kuullut, että niitä ei syötäisi, mutta ainakaan täällä se ei pitänyt paikkaansa. Todella harmi noita sinilatvoja! Onneksi ne tekevät uusia kukkavarsia. Liljat harmittavat paljon, ne kun eivät sitten haaro ja tee uusia kukkia. Peurat syövät tosiaan ärsyttävästi kukkalatvat ihan huvikseen, kyllä niillä on syötävää metsissäkin! Aita taitaa olla ainoa ratkaisu, mutta sen täytyy olla yli 170 cm korkea. Peurat eivät syö ukonhattuja eikä sormustinkukkia noiden mainitsemisesi lisäksi. Kaiken muun ne sitten taitavat syödäkin! Laukkojakin on minun pihalla maisteltu. Koristeheiniäni ne eivät ole hoksanneet syödä.
ReplyDeleteMummeli; Sepä hauskaa kuulla! Niinpä tietenkin. Katajasta en tuota olisi arvannut, mutta leppähän tuottaa typpeä juurillaan ja se varmaan tekee ympäröivänkin mullan laadukkaaksi. Katajan alla oli ihan sellainen hieno muheva ja tumma multa kuin mitä tv:n puutarhaohjelmissa näkee, mutta joillaisia en olisi oikeasti uskonut olevankaan.
En ole tullut laskeneeksi kasveja, ja lisäähän niitä tulee koko ajan, ja toisia kuolee pois.
Puutarha- ja pihahommissakin voisi naapurusten ja kylän väen kesken harrastaa työnvaihtoa eli jos yksi tykkää kaivuhommista ja toinen vaikka kärräämisestä, voisivat yhdistää voimansa ja tehdä kumpikin sen, mistä tykkää. Siirryttäisiin vaihtotalouteen, jossa maksuksi seinän maalaamisesta voisi käydä kaivamassa naapurille muutaman taimikuopan.
ReplyDeleteTuohan on loistoidea!
ReplyDeleteNoista kauriiden syömistä kasveista voisin kertoa, että täällä Lappohjan keskustassa tuttujen omakotitalon pihalla olevista suurikokoisista eli siis monta metriä korkeista tuijista (15 kpl!), ovat metsäkauriit syöneet talven aikana noin metrin korkuisen alueen paljaaksi. Tuijissa on vajaa metri vihreää alhaalla, keskellä metri ruskeaa/paljasta ja ylhäällä taas vihreää. Toisin sanoen ne ovat nyt aivan karmean näköisiä. Pihalla havaittiin talvella jopa 7 metsäkaurista yhdelläkin kerralla. En ole aiemmin nähnyt tai kuullut, että tuijatkin noin maistuvat kauriseläimille.
ReplyDeleteIhanaa kuulla, että joku rakastaa maankaivuuta :)
ReplyDeletePyökki on aivan hurmaava! Kuin myös muut kasvit. Sinun pitäisi pitää talkoot, sujuisi se aitaaminenkin hetkessä. Varmasti riittää hommaa niin ettei tiedä mistä aloittaisi.
Kyllä kunnon ruumiillisen työn urakka vaan tekee terää silloin tällöin :)
ReplyDeleteSullhan on siellä montaa tekemistä edessäpäin,mutta onneksi on tulevia kesiäkin :)
Kauniin puutarhasi muotoutumista seuraa kuin jännittävää jatkokertomusta! <3
ReplyDeleteMukavaa viikonloppua! :)
Eero; Tuo on ihan karmeaa kuultavaa, etkä ole edes ensimmäinen joka tuollaisia kauhutarinoita kertoo! Hirmuisia tuhoeläimiä ovat.
ReplyDeleteSametti Hortensia; Kyllä vain, maankaivuuta ja maan muotoilua parempaa puuhaa ei olekaan :-)
Talkoiden ainoa ongelma on saarelle hankala pääsy ja majoitustilan puute!
Katja; Kesän mittaan lihasvoima ja kunto kohenee kummasti. Housut alkavat roikkua lanteilla loppukesästä :-D Puuhaa on joka ikiseksi kesäksi, ei huolta.
Kaisa; Kiva kuulla että kiinnostaa. Kiitos samoin!
Hauskaa, jos meikäläisen visiitti heräätti isnpiraation :D Voi kääk, mä ees tarkistanut Viljelykasvien nimistöstä nimen oikeellisuutta, ajattelin vaan, että kyllä ne siellä taimistolla on sen oikein laittaneet. Tommosta labradoricaa ei ole edes nimistössä vai onko se kenties vanha nimi... Täytyypä korjata omaankin blogiin.
ReplyDeleteLuulen, että siitä on aika vähän aikaa kun nimi on vaihtunut, edellisesä VKN:ssä varmaan on vielä labradorica. Se on siellä aduncan kohdalla suluissa, niin kuin entiset nimet muutenkin ovat.
ReplyDeletePikku orvokki on runsastunut reippaasti kun on tullut sadetta, se on jo iso puska!
Valkoiset lehtoängelmä ja luhtaesikko ovat hurmaavia.
ReplyDeleteAlppiruusukin on kaunis katsella mutta jostain kumman syystä en ole tykästynyt alppiruusuihin siten, että haluaisin niitä. Ehkä oikein hyvä, niin ei tarvitse kaikkia mahdollisia kukkia haluta, kun MELKEIN kaikkia tekee mieli.
Se on ihan hyvä vain, että on sellaisiakin kasveja joita ei halua :-D
ReplyDelete