On kymmenen kuvaa kesään -haasteen viimeisten kuvien aika! Tässä juhannusnäkymä keittiön eteläikkunasta. Kuukausi sitten eivät saarnen lehdet olleet likimainkaan puhjenneet, mutta nyt puu on täydessä lehdessä ja lehmät kesälaitumella.
Here are my June window views. The latter part of this post is photographed nearly at midnight last night. There was a magical mist.
Keittiön itäikkunasta vasta kiinnostavaa eläinkantaa näkyykin. Mennäänpä ulos katsomaan tarkemmin.
Sinitintin poikanen huutaa kurkku suorana!
Ruokaa!
Onneksi tarjoilu pelaa. Poikasten pesästälähdön takia kissapojat olivat tänään kotiarestissa. Toivottavasti suurin osa poikasista pääsi turvallisesti maailmalle. Yksi hyvin pieni ja vielä lentokyvytön oli pihanurmella eikä sen vanhempia näyttänyt tulevan paikalle. Syötin pikkuiselle karviaispistiäisen toukkia, joita puskissani riittää yllin kyllin, sekä hyttysiä, joita myös tuntuu riittävän. Välillä vetäydyin, jos emo tulisi paikalle. Ei tullut ja punkkipinseteillä suoritetuista syöttöyrityksistä huolimatta poikanen lopulta lakkasi syömästä ja nukkui pois. Ehkä se oli liian pieni elämään. Sekin on osa luontoa, vaikka surulliselta tuntuukin.
Siirrytään eilisiltaan. Keittiön ikkunasta näkyi hieno usva.
Lähdin usvakävelylle. Ransu oli muotopuutarhassa, tarkkana kuin porkkana.
Naapurin pihan yli lehmiä tuskin näkyi.
Jatkoin matkaa pitkin kylänraittia. Usva oli asettunut hienoiksi aalloiksi.
Kuukin näkyi.
Ransu tuli seurakseni iltakävelylle.
Sinne se jäi. Ehkä Ransu jättäytyi toivorikkaana vahtimaan, josko kasteisella niityllä kieriskelisi juhannusneitoja kukkasia korvakarvoissaan.
Onneksi Musti tuli kotipolulla vastaan, niin ei tarvinnut vetäytyä yöpuulle vallan ilman isäntää.
Taianomaista juhannusyötä kaikille!
.JPEG)
.jpg)
Onpa teillä ihanaa saaristolaistaikaa siellä ilmassa.
ReplyDeleteEipä siis ihme, että ihmiset jonottavat tuntikausia autojonoissa päästäkseen sinne.
Taianomaista täysikuunyötä!
Meillä viellä kokko odottelee sytyttäjää.
Leppoisaa keskikesän juhlaa. Ihanan tunnelmalliset maisemat!
ReplyDeleteRva Pioni ja Mimon mami; Kiitos kommenteista! Kyllä täällä onkin nyt ihan mahdottomasti porukkaa, ihme ettei saari uppoa :-D
ReplyDeleteSenhän voi melkein kuulla, kun tuo pieni huutaa ruokaa:)
ReplyDeleteKyllä kuukaudessa tapahtuu paljon, meillä keittiön ikkunasta näkyy hevosia ja olohuoneesta lehmiä, maalla asutaan:)
Hyvää yötöntä yötä!
Tunnelmallisia ja kauniita keskikesän kuvia. Ja aivan upea kuva Ransusta, taustalla punainen maalaistalo. Surullinen tarina pienestä tintistä, joka menehtyi. Toiset varmaan sitten selviytyivät siivilleen ja elämään.
ReplyDeleteIhanaa taianomaista tunnelmaa!
ReplyDeleteIhanan taianomaiset usvakuvat !
ReplyDeleteJa aivan kerrassaan suloinen koti sinitiaisilla, niin sävy sävyyn ; )
Leppoisaa juhannuspäivää !
Erinomattain ihastuttavia kuvia ja tunnelmaa! Isännät saakoot myös juhannuspusuja täältä kaukaa. Mullakin oli kivaa ja leppoisaa kamujen kanssa kokolla.
ReplyDeleteIhanat maisemat! <3
ReplyDeleteVoi miten ihana postaus! Hymyilytti nuo kissojen touhujen kuvailut :) Tunnut ymmärtävän niiden sielunmaailmaa aika oikein hyvin ;)
ReplyDeleteHienoa, että yritit auttaa pikku tinttiä, harmi että kävi niin kuin kävi.
Kuvat on kuin satukirjasta !
ReplyDeleteOnko Ransu jo palannut riiuureissultaan...?
Pikkuisessa sinitiaisessa ei voimat riittäneet elää...mutta tuntuu mukavalta ajatus, että sai huolenpitoa viimeisillä hetkillään.
Tuokaa ruokaa ! Osaa poikanen komentaa. Vähän niinkuin nämä kissapojatkin osaavat sen taidon aika mahtipontisesti :)
Niin kaunis maisema ikkunastasi. Nuo usvakuvat niin salaperäisen näköisiä.
ReplyDeleteOikein hyvää ja leppoisaa Juhannusta sinulle ja lemmikeillesi,
Voi pientä tinttiä, elämä oli niin kovin lyhyt!
ReplyDeleteUpeita kuvia ja usva on todellakin taianomainen. Kyllä teidän kelpaa!
Pioni; Kiitos! Kuukaudessa on puhjenneet puihin lehdet, ero on huikea!
ReplyDeletePaula; Toivottavasti toiset selvisivät elämään, en seurannut tapahtumia koko ajan. Ystäväni, joka on varsinainen ilntuihminen, sanoo, ettei niiden kaikkien kuulukaan onnistua, muuten lintuja olisi aivan liikaa. Se vähän helpottaa.
Sanuliini; Niin oli, ja hieno kuukin vielä!
Sariw; Kiitos!
Zepa; Isännät, tai isäntä ja renkipoika, kiittävät!
Sirpa ja Kollo; Niin on :-)
Inka; Harmi oli, mutta luonnon menoon puuttuminen harvoin onnistuu.
Leena ja Pojat; Ransuhan palasi jo illalla kun sitä huutelin, juoksi häntä pystyssä mammansa luokse ;-) Kaikki pennut osaavat komentamisen taidon!
Sylvi; Kiitos!
Mamma N; Kyllä kelpaa. Tinttiä kävi sääliksi, mutta se silti kuuluu luonnon normaaliin menoon.
Voi miten taas saaristo-ikävä iski! Aivan taivaallisen kauniita näkymiä olet ikuistanut kameralla. Onko siellä tänä kesänä paljon hyttysiä?
ReplyDeletetv Leena
Intianminttu; Kiitos!
ReplyDeleteLeena; Vaikea sanoa, niiden määrä aina vaihtelee kosteuden ja lämmön mukaan. Minusta suurin hyttysmäärä on aina alkukesällä, kun on ollut lämmintä ensimmäisen kerran, silloin hyttysiä tulee tsiljoona ja ne ovat nälkäisiä. Mutta aina runsaamman sateen jälkeen hyttysiä ilmestyy, kuivuus saa ne taantumaan. Tällä hetkellä niitä on taas kun viikko sitten satoi paljon.
Ihanan taianomaisia kuvia! Onneksi sinun ei tarvinnut käydä yksin nukkumaan. Mukavaa juhannuksen jatkoa Saaripalstalle!
ReplyDeleteIhania kuvia ja kaunista taikayön tunnelmaa. Miltei saattoi haistaa usvan ja aistia rauhan ja hiljaisuuden.
ReplyDeleteMahtoiko Ransu odottaa, että toisit jotain herkkuja sen eteen pöydälle. Tai sitä alastonta neitoa kukat karvakorvissaan seurakseen pöydän ääreen.
Myrsky ja Minna; Kiitos! Tulihan se Ransukin sieltä vähän myöhemmin kun huutelin, mamman poika :-)
ReplyDeleteBetween; Jaa-a. Täytyypä kysyä Ransulta mitä hänellä oli mielessä ;-) Kauniit tytöt tai lellittelevät kissatädit kelpaavat seuraksi aina!
ihanaa keskikesän lumoa <3 Hyvää juhannusta sinulle ja karvakorville :)
ReplyDeleteKiitos Tiina ja samaa sinne toiselle saarelle!
ReplyDeleteAivan henkeäsalpaavan ihania kuvia idyllistäsi :)
ReplyDeleteMaagiset tunnelmat ja suloinen kävelykumppani :) Haluan myös tuollaisen iltakävelykaverin...hienoa kun avustit noita söpöjä pikkulintuja, mielettömän hellyyttävä poikanen. Ihastuin tuohon lehtikuuseen, ihanan näköinen tuossa vajan (?) kulmalla.
ReplyDeleteVoi kuinka suloiset kuvat sinitiaisista ja taianomaiset usvamaisemat!
ReplyDeletePirkko; Kiitos, kuvauksellista oli :-)
ReplyDeleteSametti Hortensia; Suosittelen norjalaista metsäkissaa, ovat hurjasta nimestään huolimatta varsinaisia seuranpitäjiä :-)
Lehtikuusi on japaninlehtikuusi, sillä on harmaammat (tai sinertävämmät) neulaset kuin muilla lajeilla, ja on pienempikasvuinen.
Päivi; Kiitos!
Upea taianomainen usva!
ReplyDeleteMeillä on kattopellin alla sinitintin pesä. Eilen löysimme yhden pesästä tippuneen tai poistetun poikasen. Tarkemmin kun tutkittiin, niin poikanen oli epämuodostunut selästä ja vatsasta. Mutta onneksi pesästä kuului vielä ruokaa-huutoja. Nyt odotellaan meilläkin pesästä lähtöä :)
Hyvää juhannuksen jatkoa!
ReplyDeleteKatja; Niin, voi olla ettei tätäkään poikasta ollut tarkoitettu elämään. Onnistunutta pesästälähtöä teidän pesueelle!
ReplyDeleteSesse; Kiitos!
Niin kaunista:) Ihanaa juhannuksen jatkoa!
ReplyDeleteKiitos, samoin!
ReplyDeleteSumu on niin mystisen kaunis, kun se hipihiljaa laskeutuu ja kietoo luonnon syleilyynsä;)
ReplyDeleteVoi kuinka valtavan kaunis linnunpönttö tuo pikkutalo onkaan!! Tuollaisen ottaisin heti itsellenikin, jos vastaan tulisi;)
Mukavia juhannuspyhiä ja kaunista kukkaloistoa jokaiselle päivälle;)
Tuon linnunpöntön nimi on multiholk, se on ruotsalaista tekoa ja niitä myydään joissakin paikoissa Suomessa, ainakin olen nähnyt Turun Kauppilassa ja Helsingin Pienessä taimipuodissa. Se on multi siksi, kun talvella se toimii lintulautana, kesäksi laitetaan lattia paikoilleen niin linnut voivat tehdä sinne pesän.
ReplyDeleteIhastuttavia näkymiä! Usvassa on jotain taianomaista. Mukavaa Juhannuspäivää!
ReplyDeleteKiitos Tiina ja samaa sinne!
ReplyDeleteWhat a lovely view that is and I love your little birdhouse, it's beautiful.
ReplyDeleteThank you Paula. The birdhouse is Swedish make, at winter it works as bird-feeder.
ReplyDeleteNiin kauniita kuvia. Olipa kiva, että otit lukijat mukaan pienelle yökävelyretkelle. Minä olen siitä täällä vain haaveillut, koska vauva on sen verran nälkäistä sorttia yöaikaan, etten voi mihinkään lähteä. Mutta ensi kesänä sitten. Ja kuvien fiilistelykin on kivaa :)
ReplyDeleteOnneksi juhannus tulee joka vuosi :-)
ReplyDeleteVoi, ihana postaus! <3
ReplyDeleteUsvakävelyt ovat ihania! Toissayönä pistin kellon soimaan ja lähdin minäkin ihastelemaan maisemia. Kesä <3
Voi,kun olen kade noista sinun naapureistasi. Minäkin ottaisin mielelläni lehmiä laiduntamaan melkeinpä ikkunani alle,jos se vain olisi mahdollista.
ReplyDeleteKaunista kesäistä usvamaisemaa :)
Kaisa; Kesäyöt ovat ihana asia!
ReplyDeleteKatja; Se on totta, että taajamassa ei voi ihan kaikkea saada naapuriksi. Toisaalta teidän pihalla ei sitten kai käy rellestämässä ne peurat. Vaikka tiedän yhden espoolaisenkin pihan, jossa ne rellestävät! Se on jo törkeää.