Ihanin vappu ikinä

Lähes 20 vuotta sitten keväällä matkustin interreilillä Brittein saarille, menin laivalla Bergenistä Newcastleen ja sieltä alkoi Brittein saarten kierros.
Viihdyn parhaiten yksin niin arjessa kuin matkoillakin. Matkaseurana oli jonkun sukulaisen vanha rinkka ja kartta.
Sattuman oikusta satuin Cornwallin Penzanceen torstaina ja yövyttyäni hostellissa päätin lähteä satamaan tutkimaan, lähtisikö laiva kiinnostavan näköisille Scilly-saarille, kartaltani kun meni niille katkoviiva juuri Penzancen satamasta. Kävi uskomaton tuuri, perjantaina meni laiva mutta paluuta ei ollut kuin vasta sunnuntaina. Lähdin siis matkaan Englannin lounaisimmasta kolkasta yhä kohti lounasta, tuntematonta saarirykelmää joka olisi kotini viikonlopun ajan.
Tämän jutun kuvat ovat surkeasti kuvattuja diojani, valitettavasti kunnon skanneria en omista eikä edes projektoria, jolla diat voisi heijastaa seinälle ja ottaa digikuvat siitä. Diat voisikin joskus viedä kunnolla skannattaviksi. Yläkuvassa on Scilly-saarten suurimman saaren St Mary'sin pikkukaupunki Hugh Town.

These days nearly twenty years ago I travelled to the Isles of Scilly, only to swear to return one day ... I haven't done that yet but surely will! The images are poor captures of slides, I should get them scanned properly. Excuses!

Kiersin St Mary'sin saaren jalan. Karhunlaukat kukkivat joka puolella, samoin vielä jotkut narsissit. Scilly-saarilla tuotetaan valtavat määrät narsisseja leikkokukiksi, lauhassa ilmastossa ne kukkivat aikaisin.
Surullista kyllä, paikalliset kertoivat lehmien laidunnuksen loppuneen EU-määräyksiin. Aiemmin Scilly-saarilla tuotettiin omaa maitoa, joka keväisin maistui karhunlaukalta – mutta EU-säännöt olisivat vaatineet niin mittavia uudistuksia meijeriin, että pienellä tuotannolla ei ollut niihin varaa. Tämä siis 1990-luvulla. Maito alettiin silloin tuoda mantereelta, en tiedä, mikä tilanne nykypäivänä on.

Voi surkeus näitä kuvia, anteeksi kovasti! Ihan silmiin sattuu, mutta kumminkin on kivempi höystää tarina omin kuvin.
Illalla oli vappuaatto. Istuin tällaisen maiseman ääressä enkä kaivannut vähääkään Helsingin Esplanadille, missä kaikki nuoruuteni vaput tuli vietettyä. Voi sitä tungosta ja lasinsirpaleita! Lepäsin saaren kalliolla, katselin yli kiitäviä pilviä ja mietin sitä hälinää mistä en ollut osallinen – nautin äärettömästä tilantunnusta, yhteydestä maailmankaikkeuteen, linnuista, kukkien tuoksusta ja rauhasta. Mietin, ettei ihminen tämän onnellisempi voi ollakaan.

Minulla oli onnea, kun sain peruutuspaikan Bed & Breakfast -paikasta St Mary'silta, näin sympaattisesta talosta jota piti mukava keski-ikäinen pariskunta (varmaan nykyisen minäni ikäisiä). Scilly-saaret ovat suosittuja matkailusaaria, lähinnä englantilaisten keskuudessa, eikä kesäkaudella vapaita sänkyjä ole. Koska olin moukan tuurilla liikenteessä, olin varautunut nukkumaan ulkona. Loppukuusta budjettini olikin niin vähissä, että nukuin yön Skotlannissa lammaslaitumella, mutta se on toinen tarina.

Pääsaarelta kulkee päivittäin venekyyti toisille saarille. Scilly-saaret koostuvat viidestä asutusta saaresta ja lukuisista asumattomista luodoista. Saarilla eletään täysin vuorovesien aikataulussa. Erityisen alhaisen vuoroveden aikaan joiltakin saarilta pystyy jopa kävelemään viereiselle saarelle, mutta päivittäiset yhteysvenekyydit kulkevat vain korkean veden aikaan.
Seuraavana päivänä menin tällaisella venekyydillä Bryher-saarelle, jota Bed & Breakfast -paikkani emäntä oli suositellut, kun oli ensin vähän tunnustellut millainen olen. Hän oli suhteeni aivan oikeassa, Bryher on harvaanasutuin, villi kallioinen saari tuulen tuiverruksessa, siellä totisesti tuntee olevansa maailman äärissä. Piikkiherne oli kukassa kaikkialla, se tuoksuu mahtavasti kookokselta ja ananakselta, oikeastaan aurinkorasvalta!

Bryherin erottaa kuuluisasta Tresco-saaresta vain kapea salmi. Trescolla en käynyt, siellä olisi maailmankuulu Abbey Gardens -puutarha, jossa kasvaa ties mitä eksoottisia mehikasveja. Ne menestyvät Golf-virran syleilemien saarten lauhassa ilmastossa. Esimerkiksi sinisarjat ovat Scilly-saarilla normaaleja puutarhakasveja, kun ne manner-Englannissa täytyy suojata huolella talveksi.

Viimeisenä päivänä ennätin St Agnes -saarelle ennen kuin laiva lähti takaisin Penzanceen. Mietin, että jos ikinä menen naimisiin, haluan häämatkalle Scilly-saarille. Mikäpä täydellisempi paikka unohtaa koko muu maailma. En ole yhtä taianomaisilla saarilla sittemmin käynyt, vaikka monilla saarilla sappaani ovatkin tämän jälkeen kulkeneet.
Elämän ihaninta vappua kaikille!

Karhunlaukka – Allium ursinum
Piikkiherne – Ulex europaeus
Sinisarja – Agapanthus