Lumikellokatsaus

Tässä blogissa on tänä ja viime keväänä ollut puhetta lumikelloista ja siitä, mitä saa kun ostaa pussin lumikellon sipuleita.

Vaihtoehto A on, että ei saa mitään. Lumikellon juuret ovat herkkiä kuivumaan. Kyseessä on siis sipulikukka, mutta kuten kaikki muutkin sipulikukat, nämäkin kasvattavat juuret sipulin alaosasta. Lumikellon juuret eivät surkastu samaan aikaan lehtien kanssa kuten sipuleilla yleensä. Ne surkastuvat vasta juuri ennen kuin uudet juuret alkavat syksyllä kasvaa. Sipuleiden nosto- ja uudelleenistutusaika on kriittinen, jotta ei häiritä näitä vielä toiminnassa olevia juuria tai mikä vielä pahempaa, kuivateta niitä. Siksi kauppojen lumikellopusseista ei usein nouse mitään. Oma kokemukseni on, että paras tulos syntyy istuttamalla keväällä kukkakaupasta löytyvä ruukullinen tai kesällä ystävältä saatu puntillinen lumikelloja varovasti avomaalle – tai tilaamalla sipulit erikoistuneesta nettikaupasta, joka nostaa ja toimittaa sipulit niille otollisimpaan aikaan.

Vaihtoehto B on, että sipuleista nousee vain yksi tai kaksi, edellämainituista syistä. Ne toivottavasti viihtyvät ja tekevät sivusipuleita tai siementaimia, parhaassa tapauksessa molempia.

Vaihtoehto C on, että sipuleista kasvaa eri kasveja kuin pussissa sanottiin. Näin kävi yläkuvan lumikellon kanssa: ostin turkinlumikellon sipuleita, mutta mitä ilmeisimmin nämä ovat tähtilumikelloa. Lehdissä on mattapintainen harmaanvihreä sävy ja kasvi on korkea.

I have planted tree different types of snowdrops in my garden, two of them seem to be another species than the label in the bag indicated – funnily enough, one turned out to be the other and vice versa!

Tässä vielä tähtilumikelloni kukka sisältä. Saa korjata jos tämä onkin jonkun mielestä toinen laji!

Tässä sitten se, jonka pussissa luki tähtilumikello, mutta tämä onkin ilmeisesti turkinlumikello – miten hassua, että nämä ovat päinvastoin! Kyseessä ei voi olla oma sekaannukseni pussien kanssa, sillä olen istuttanut nämä eri vuosina. Eli loppujen lopuksi minulla on kuin onkin näitä molempia havittelemiani lajeja puutarhassa, ne tulivat vain eri järjestyksessä ja eri paikkoihin kuin kuvittelin.
Turkinlumikellolla on vaaleanvihreät, leveät ja kiiltävät lehdet. Näitä on tänä keväänä noussut vain tämä yksi kappale, pitäisikö asiasta olla huolestunut.

Tässä vielä kuva viimekeväisestä yksilöstä tätä samaa lajia. Ehkä se olikin tämä sama yksilö, mutta muistelen että näitä olisi viime vuonna noussut enemmän.

Tässä vielä sisäkuva edellisten kuvien ilmeisesti turkinlumikellosta. Mielipidettäni lajista saa taas korjata.

Tässä vielä kuva naapurin lumikelloista, nämä lienevät yleisimmin myynnissä olevaa puistolumikelloa. Lehdet ovat paljon kapeammat kuin edellisillä lajeilla.

Ja tässä omassa puutarhassani kasvava versio puistolumikellosta: kerrottu 'Flore Pleno'. Pidän tämän kukasta erityisesti, se on kuin rokokoorouvan alushame.

Jos jollekulle tuli yllätyksenä, kuinka monta lumikellon lajia ja lajiketta tässä postauksessa oli, kannattaa vilkaista englantilaisen Galanthuksen sivuille – siellä lajeja, lajikkeita ja muotoja on satoja. Niitä voi myös tilata kesäkuusta alkaen, kun lumikelloille sopivin siirtoaika alkaa olla käsillä.

Puistolumikello – Galanthus nivalis
Turkinlumikello – Galanthus woronowii
Tähtilumikello – Galanthus elwesii