En osaa keksiä otsikkoa, kun valitsin kuvia laidasta laitaan. Eli tässä päivän uutiset lyhyesti: viime keväänä Tukholman puutarhamessuilta ostettu mukulaleinikki 'Brazen Hussy' nousee voimissaan maasta! Tämän lehdet ovat kivasti suklaanväriset ja efekti voimakas sitten, kun voinkeltaiset kukat avautuvat. Mutta muuten en ymmärrä, miksi ostin tämän, kun mukulaleinikin hyöty on nimenomaan siinä, että se tuo iloista viherrystä jo silloin, kun nurmi ei vielä kasva. Kukkapenkkien pääväri on vielä ruskea, siis miksi ostaa kasvi, joka puhkeaa lehteen aikaisin – ruskein lehdin? Syytän tästä messuhuuman aiheuttamaa tilapäistä mielenhäiriötä.
The early leaves of lesser celandine 'Brazen Hussy' are lovely chocolate colour – I only wonder why I bought such a plant when I knew it would come to leaf at a time when the borders are still very brown! The ordinary green-leaved lesser celandine makes a lovely fresh green carpet in the lawn that is still recovering from winter.
Tänään paistoi aurinkokin, vaikka nyt juuri alkoi sataa. Otin tämän kuvan huussin edustalta: tässä näkyy hyvin, miten raikkaan vihreäksi mukulaleinikki tekee nurmen, joka ei vielä oikeasti ole järin vihreä. Kaikki nuo pienet pyöreät vaaleanvihreät auringossa kiiltävät lehdet kuuluvat mukulaleinikille. Se onkin erinomainen nurmikkokasvi!
Ransu Tuuliturkki esittelee: paikoitellen itse nurmiheinäkin alkaa vihertää, kohta sitä saa jo leikata. Toivottavasti tänä kesänä tulisi pitkä paahdejakso jolloin nurmi kuivuu, rakastan sitä aikaa kun nurmea ei tarvitse olla koko ajan leikkaamassa. Alkukesällä se kasvaa aina kohisten, joten tämä lepokausi on odotettavissa vasta heinäkuussa.
Musti Tomupantteri esittelee: onneksi tomuisia (toim huom. keskeneräisiä) kohtia löytyy myös, niissä on ihana piehtaroida!
Tässä kuvassa näkyy hyvin kohta Mustin kyljessä, missä oli haava viime viikolla. Leikkasin siitä karvat, jotta pääsin hoitamaan haavaa. Se on parantunut hyvin.
Sitten päivän muihin aiheisiin. Ensimmäiset vaaleanpunaiset pikkusinililjat ovat alkaneet kukkia! Kukin kukkanen on pikkuruinen, yhden sentin kolikkoa pienempi. Kuten kuvasta näkyy, niitä tulee yhteen kukkavarteen kokonainen minipilvi. Joku sääskikin pääsi kuvaan, siinä mittakaavaa (tikun näköinen otus vasemmassa ylänurkassa).
Perusmuoto eli sinikukkainen versio näyttää maasta noustessaan näin psykedeeliseltä. Nämä kasvavat enemmän varjossa ja ovat vasta nupulla.
Lopuksi terveisiä
Unnalle ja
Helmille: päärynää löytyy täältäkin. Kun saat katseesi irrotettua muhkeasta Ransusta, huomaa taustalla kukkivat kevätkurjenmiekat ♥
Iloista ja tunnelmallista iltaa kaikille! Täällä jo uunissa rätisee tuli samalla kun sadepisarat rapisevat ikkunaruutuihin.
Tässä vielä päärynäpojan hymy zoomattuna aiemmasta kuvasta, kun se ei siitä näkynyt tarpeeksi hyvin!
Mukulaleinikki – lesser celandine – Ranunculus ficaria
Pikkusinililja, vaaleanpunainen – Scilla bifolia 'Rosea'
.JPEG)
.jpg)
Heh, noita mielenhäiriöitä sattuu itsekullekin ja melko usein ;) Kauniit lehdet tuossa mukulaleinikissä on. Onkohan se yhtä innokas leviäjä, kuin tuo tavallinen sukulaisensa? Vaikka mitäpä tuo leviäminen haittaa, kun menee pian kukittuaan näkymättömäksi koko kasvi.
ReplyDeletePus pus kissuille :)
Ooooo ♥ poikapäärynä! Ja vieläpä komea sellainen. Ihan yhtä komea kuin tomupantteri ♥
ReplyDeleteTuuliturkki ja Tomupantteri ♥ On se vaan niin kivaa kieriskellä hiekassa. Tuli mieleen tuosta Ranunculus ficariasta, että Musti ja Ransu tarvitsisivat latinankieliset nimet... Ransunculus? Ja Mustium?
ReplyDeleteMessumielenhäiriö tuntuu olevan varsin yleinen diagnoosi. Onhan se hyvä, että löytyy myös suklaanvärinen mukulaleinikki. Lehtihän on oikein herkullisen näköinen.
ReplyDeleteTuo kissojen piehtaroiminen on joskus niin nautinnollisen näköistä, että josko kokeilisi itsekin...naapurien "iloksi".
Voi miten suloiset kisulit♥
ReplyDeleteTylsä Mörökölli; Toivottavasti leviää samalla lailla, minusta tuossa kasvissa ei ole mitään vikaa sen suhteen, ei se näytä häiritsevän nurmea eikä kukkapenkkien muita kasveja, täällä sitä ainakin kasvaa lähes joka paikassa, kun pihani on pääasiassa märkää savimaata.
ReplyDeleteMamma N; Tämä on enempi tällainen pallomainen 'Yleinen Suomalainen Päärynä', kun ainakin Unna edustaa hoikempaa 'Conference'-muotoa :-)
Myrsky; Hm. Ainakin Mustilla on jo latinalainen nimi, se on nimittäin ollut jo pienestä pitäen Mustus, Rooman keisari! Ransu on varmaan Huliganissimus maximus.
Between; Lehdet ovat tuossa oikein herrkulliset! Taidan siirtää sen toiseen paikkaan, tuossa muotopuutarhassa se ei todellakaan tee mitään kun siinä kukkapenkit ovat niin ruskeat tähän aikaan. Jospa laittaisin sen kumminkin nurmikon tuntumaan missä se erottuisi paremmin... mutta vahvistukoon ensin tuossa. Kuiva paikkakin tuo on, kun nuo viihtyvät paremmin kosteassa.
Vai että menisit piehtaroimaan naapurien kiusaksi :-D
Irmastiina; On, karvakuonot ovat ihania!
ReplyDeleteIhanuus on tuo Brazen Hussy, mitäpä olisi puutarhurointi ilman mielenhäiriöitä :)
ReplyDeleteVoi ihanuus, kun kuulostaa mukavalta tuo tulen rätinä ja sateen ropina. Mun pitää varmaan hommata tollasia vaaleanpunaisia sinililjoja ;) Nyt päärynä- ja tomupoika kainaloon ja pientä fiilistelyä kehiin, onhan sadepäivä! :) Mä just heräsin parin tunnin koomasta sohvalta Nikin vierestä...
ReplyDeletePivi; No niinpä! Kaikille löytyy lopulta paikka, vaikka välillä pitääkin vähän päätä raapia :-D
ReplyDeleteTiina; Ihastuit jo viime vuonna vaaleanpunaisiin helmililjoihin, ne on nyt nupulla... kyllä sun täytyy jotain tällaista erikoisuutta hankkia. Vaan tosi harvoin niitä löytyy, nämä löysin erityisen hyvinvarustetuista pääkauunkiseudun puutarhaliikkeistä.
Justiin istuinkin pitkään sohvalla, kun Musti parkkeerasi päälleni!
Saahan sitä nyt ihminen Tukholmassa seota (sanoo nainen, joka on kaksi kertaa ollut ostamaisillaan sieltä valurautaisen kuusenjalan).
ReplyDeleteEikä tuo ole ollenkaan pahimmasta päästä, kaunis lehtihän sillä on, ja kuten itsekin totesit, näyttää varmaan vallan valloittavalta, kun siinä on kukka kaverina.
Minulla on näköjään sitten ihan tavallista vaaleanpunaista scillaa kasvamassa! Olen tuijotellut kukkia tuumaillen, että mikähän se tuokin, on niin sinililjan näköinen mutta väri on väärä. Pientä versiota se ei ole; kukat ovat ehdottomasti suuremmat kuin sentin kolikko. Suloisia silti! Nupulla ovat kuin hyasintteja. Tykkään.
Voi tuota Ransua. On siinä jo kissaa kerrakseen. Ja Musti piehtaroi niin nautinnollisen näköisenä. Kissanpäiviä, sanoisin.
Sielläkö sataa? Minä olen koko päivän kytännyt sadetta tulevaksi, mutta vielä ainakaan ei näy. Taivas on kyllä uhkaavan ikävän harmaa...
Tuuliturkki ja Tomupantteri kuulostavat ihan satuhahmoilta, hih! :)
ReplyDeleteIntopii; Tjaa, idänsinililjaa vaaleanpunaisena meinaat? Kai sellaistakin on, en ole nähnyt. Yleensähän sen tunnistaa jossain määrin nuokkuvista kukista?
ReplyDeleteAi niin, se joulukuusenjalka! Ja sulla jouluihmisellä ei ole edelleenkään mieleistä jalkaa kuuselle?
Eiköhän tämä sade sinnekin kohta eksy. Hyvää se tekee, maanpinta oli jo halkeillut paikoitellen, vaikka toisissa paikoissa onkin ihan märkää.
Elina; Satuhahmot tuhisevat nyt sisällä kun ulkona sataa. Vaikka Tuuliturkki lähtikin reippaasti kanssani rantaan viemään roskia sateessa.
Herrat Tuuli ja Tomu, hih hih : ))
ReplyDeleteVoi kun kaunista vihertävää nurmea ja muuta siellä teillä. Tuntuu, että täällä ei paljon vielä viherrä. Tai sitten se johtuu siitä, että meidän nurmi on niin sammalpitoinen.
Tuuliturkin ja Tomupantterin jutut niin nauratti, että vatsani oikein hyppi ja Béla lähti suivaantuneena sylistä pois. Rajansa kaikella!
ReplyDeleteInka; Voi että. Täytyy myöntää, että tonttini on mahdollisimman aikaisen kevään versio: etelärinne, jota ei varjosta melkein mikään, kun puissakaan ei vielä ole lehtiä. Eron varjoisampiin paikkoihin tai pohjoisrinteisiin tosissaan huomaa tähän aikaan vuodesta. Sammal kai periaatteessa on aina vihreää, mutta ehkä sillä kestää hetki toipua talvesta?
ReplyDeletePirkko; Voi ei, hytkyvä alusta! Äh. Kissaihmisiin pitäisi saada hyydytysominaisuus, jotteivät liikkuisi kun kissa on päällä ;-)
Kyllä aina kannattaa 'seota' kun löytää jotain noin mielenkiintoista kuin ruskealehtisen mukulaleinikin!
ReplyDeleteSuloinen tuo vaaleanpunainen pikkusinililja! Minulla on tuota sinistä perusmuotoa muutama ilokseni sinnitellyt vuodesta toiseen. En edes tiennyt, että sitä on myös vaaleanpunaisena.
Ihanaa keväistä tunnelmaa, kunpa pian täälläkin joku kukkisi. Oikein hyvää vapun aikaa sinulle.
ReplyDeleteMarietta; En minäkään tiennyt että tätä on vaaleanpunaisena ennen kuin sitä viime syksynä taimikaupan sipulipussivalikoimassa näin. Itse asiassa mulle tuli viime vuonna myös yllätyksenä, että pihallani kasvaa tuota sinistä versiota! Siten tajusin että olin sen saanut ja istuttanut, mutta en oikein tiennyt mitä olin istuttanut :-D
ReplyDeleteSarppu; Kiitos, keväisyyttä sinnekin ja iloista vappua!
Voi tää oli ihana, nauratti :) Ruskea kukkanen ja tuima ilme Ransulla. Ihania kasveja siellä pukkaa maasta ja vieläkin södemmät kisut. Ostin kanssa kerran noita vaaleanpunaisia sinililjoja ja osa niistä oli sinisiä ja arvaa häiritseekö niiden värisekoitus nyt vähän...noo, ei pidä antaa pikkuseikkojen häiritä. Nuo kukkatukesi on niin fantastiset, kuolaan aina niitä!!
ReplyDeleteSen siitä saa, kun katselee kissakuvia illalla: Näin unta, että Ransu ja Musti tuli meidän pihaan ja Ransu kuherteli Ellin kanssa :) nenät vastakkain. Paikka oli mun lapsuudenkoti ja pellonreuna, mutta etäisyydet oli täältä kaupungista. Unessa mietin, että ihan hyvinhän ne pojat voivat itsekseen kylään tulla, kun on aika lyhyt matka. Ha ha, mikä uni!
ReplyDeleteJuu nurmi on meillä kyllä "vihreää", sellaista oliivinväristä. Ihan nätti sekin oikeastaan.
Mukavaa vappua teille!!
Ei ihme, että messuilla menee mielenhäiriöön, minä sekoan jo tavallisella puutarhalla ja harkintakyky pettää huumaavassa tunnelmassa :) Sinulla on paljon ihanaa puutarhaohjelmaa kotipihassa :)
ReplyDeleteSametti Hortensia; Ihania kasveja tosiaan pukkaa ja samettihortensiakin pullistaa vihreitä silmujaan tyveltä! Ilmeisesti tavallistakin idänsinililjaa on vaaleanpunaisena, se on varmaan tymäkkä yhdessä sen turkoosiin vivahtavan tavallisen muodon kanssa, jos siitä nyt puhut? Tässä pikkusinililjassa se tavallinen sininen muoto on violetin suuntaan, se ei ehkä ole ollenkaan paha yhdistelmä, tai sitten sinulla on juuri näitä ja mielestäsi on :-D
ReplyDeleteInka; Kiitos! Oliivinvihreä nurmi on todellakin kaunis. Onnelliset te, ei tarvitse leikata niin paljon, samettinurmi on ihan paras!
Voi että mikä uni, Ransu varmaan mielellään kuhertelisi Ellin kanssa nenät vastakkain. Ainakin se on aina tunkemassa nenäänsä naapurin Nellin nenään silloin kun se on täällä, Nelli on yleensä vähän toista mieltä lähentelyistä!
Cheri; Todella, oma puutarhaohjelma ja tosi hyvät juontajat ;-)
... ja jos ei saa katsettaan irrotettu, stten täytyy vissiin tujottaa vaan..
ReplyDeletePojat, voi pojat.
Sanoisin , että päärynämalli on parempi kuin omenasellainen ;)Onnilta löytyi vielä vuosi sitten molemmat =D
ReplyDeleteVoi Franz !
Aika levotonta jutustelua täällä tähän postaukseen, lieneekö keväällä osuutta asiaan.
Voi hytkyvät kissat, vai mammojen hytkyvät vatsat. Kaapo tarttuu entistä tiukemmin rinnuksesta kiinni kun tämä mamma hytkyy tai nousee sohvalta ylös.
Ja kasvitkin on kauniita.
Hyvää puutarhaTYÖnjuhlaa ! Skool!
T. Leena ja Pojat
♥ oi,miten ihanan herkkiä kuvia..juu, myös kisuliinikuvat :) Oikein mukavaa Vappua sinne!
ReplyDeleteTiäkkö Saila, että tää sun blogis on oikee tietolaari ja hyväntuulen blogi. Tääl on asiaa ja huumoria, eläimiä ja kasveja, rakentamista ja sisutamista, ihan kaikkee kiinnostavaa.
ReplyDeleteMuhkea hymypäärynä <3 Unna ottaa terveiset vastaan keväisen hilpeänä. Tomupantteri on myös kovin soma - samankaltainen eläin piehtaroi tämän valtakunnan parvekkeella... Mukavaa, että haava on parantunut.
ReplyDeleteZepa; Pojat toitottavat iloista vappua sinne!
ReplyDeleteLeena ja Pojat; Omenapäärynä-Onni! Kiitos ja samaa teille!
Riitta Sinikka; Kiitos ja samaa sinne!
Nettimartta; Voi kun kiva, että tykkäät aiheista, vaikka ne aika moninaiset onkin :-)
Ella; Vai Unnakin piehtaroi. Ransu ei, eikä Viljokaan piehtaroinut. Olen tulkinnut tämän niin, että Musti (ja ilmeisesti myös Unna) on enemmän yhteydessä pohjoisafrikkalaisiin esi-isiinsä aavikolla :-) Kai Unnalla on oma tomulaatikko, ettei tarvitse ihan betonilla?
Nuo sinililjan pienet alut ovat kyllä kuin lihansyöjäkasveja jostain sci-fi-leffasta :)
ReplyDeleteIhana Tuuliturkki-Ransu ja Pöly-Musti <3
Viime vuonna kun näin noiden versot ensimmäistä kertaa, olin ihan ihmeissäni, että mitä kummaa ne on! En ollut aiemmin ollut kotona juuri silloin kun ne nousevat, nyt jo tiesin mennä kameran kanssa odottelemaan H-hetkeä. Todella sci-fi-versot :-D
ReplyDeleteJos nyt sen vallan kauniisti ilmaisisin, niin Unnan turkista voi piehtaroinnin jälkeen huomata, että itse parveke on melkoinen tomulaatikko :D
ReplyDeleteNo hyvä ettei tomussa säästellä :-D
ReplyDeleteSöpö päärynänmuotoinen:)
ReplyDeleteSeuraavaksi ihailin tuota ihkuväristä pöytää, hyvä että huomautit kevätkurjenmiekoista;)
Heh, minustakin tuo on ihanin mahdollinen puutarhapöydän väri, vaikka äitini mielestä se onkin ihan järkyttävä etenkin puutarhakalusteissa :-D
ReplyDelete