En kyllästy istuskelemaan olohuonessa ja katsomaan tapetoituja seiniä. Viime kaupunkireissulla sain pestyä verhotkin ja nyt ne ovat takaisin vanhoilla paikoillaan.
I just can't get enough of my newly wallpapered sitting room.
Jotenkin aina kuvittelen, että pesemällä tekstiilit saa niistä pölyt ja kissankarvat pois. Niinhän asia ei ole. Otin tämän kuvan, kun olin juuri saanut verhon ripustettua – kuvaa kuorruttavat pisteet ovat siis pölyä. Muutama kissankarvakin löytyy, ja kissan korvat myös.
Tässä vielä näkymä olohuoneeseen keittiöstä käsin.
Tämä on tasan vastakkainen näkymä: kun istun punaisella sohvalla. Otin tämän kuvan joitakin viikkoja sitten – vannon, että joulutähti on nyt otettu pois keittiön ikkunasta! Tein sen samalla kun vaihdoin keittiöön talviverhot.
Katto sai viimein aiempaa kauniimman palovaroittimen, tämä on Jalon mallistoa. Ostin tämän jo vuosi sitten, mutta se ilmeisesti odotti seinien tapetointia päästäkseen paikoilleen.
Näihin hyllyihin olen erityisen tyytyväinen, nämä tulivat tosi tarpeeseen! Alemmalla hyllyllä on pieni käsivarasto saaressa olevia puutarhakirjoja, paitsi pienemmät kirjat, jotka ovat toisissa hyllyissä.
Ylemmällä hyllyllä näkyy taideteos...
Ellan piirtämä joulukortti!
(psst: tuota kehystä on myynnissä Elsan lempituolissa)
Aah... järjestys.
Koska päätin olla pääsiäisihminen (kukaan muu tuntemani ei ole, ja joululla on jo aivan liian monta fania!), laitoin pystyyn pienen pääsiäiskoristelun. Painotus sanalla pienen.
Kaikenlaista muutakin mukavaa löytyy.
Porinmatista tulee lämpö ja ruoka, varsinainen hella on toki keittiössä, mutta jos tässä on tuli niin miksei käyttäisi sitä hyödyksi. Tämä on lisäksi paljon nopeampi kuin keittiön hella. Jos laittaa Porinmattiin aamulla tulen, ehtii saada aamukahvin ennen kuin tulee vihaiseksi, se ei keittiön puuhellalla onnistu.
Kaadoin villin omenapuun ja otin siitä muutaman oksan sisään. Niiden nuput ovat alkaneet ilahduttavasti pullistua.
Iloista viikonloppua!
Knitting – a cardigan for Isobel
2 hours ago
Olohuone on kaunis. Pölyä ei voi välttää, eikä kissankarvoja, yleensä niitä on ruokalautasella asti...
ReplyDeleteHyvä kun laitoit kuvan omenapuun oskista, taidan käydä nappaisemassa meillekin muutaman. Koristeomenapuun pisimpiä oksia pitää jokatapauksessa karsia.
Kaunis on olohuoneesi. Ja hyviä kirjoja hyllyssä.
ReplyDeleteIhana lämpö tulee Porinmatista.
Kohtahan sinun omenapuu kukkii.
Mukavaa lauantai-iltaa sinne teille!♥ ♥
Niin kaunis on sinun kotisi ♥ Minäkin voisin olla pääsiäisihminen, laitoinhan ainakin kolme pääsiäispostausta, ja vielä on minulla pajunkissat sisällä koristeltuina:D
ReplyDelete(Ja meillä kissankarvoja löytyy alusvaatteistakin...)
Näyttää keväiseltä! Minä olen muuten joskus paistanut leipääkin pönttöuunin hiilloksella, kun siellä kerran on tulet joka päivä. Puurokin hautuu mukavasti kolmijalan päällä.
ReplyDeleteJoo, mulla on tuo ihan sama luulo, että jos heittää vaikkapa istuintyynyn päällisen koneeseen niin se tulee sieltä puhtaana ja karvattomana. Ja pah!
ReplyDeleteMulla on masu täynnä iltapuuroa, nyt voisin köllähtää vaikka tuohon sun punaiselle sohvallesi ja ottaa mukavat pikku päivänokoset lämminsävyisessä olkkarissasi.
Ihan kuin ranskanpastilli toi palovaroitin! Ja toi sopis väreiltään muuten mullekin, köh...
Ihanan kodikas olohuone! Huomaan jotain tuttua ikkunan edessä... minulla taimet ovat työhuoneen ikkunalla. Omenapuun oksasta tuli mieleen, että herranjestas, omenapuut on leikkaamatta. On niin kiirusta ollut kasvihuoneprojektin kanssa. Mukavaa viikonvaihdetta.
ReplyDeleteIHANAA, kotoisaa tunnelmaa!!♥
ReplyDeleteSuloinen, kodikas on myös blogisi!:)
Tulen uudestaan:)
Kivaa viikonlopun jatkoa!:)
Katja; Kiitos! Minustakin tunnelma on kohdillaan: sellainen tunnelma, missä kaappikello raksuttaa, vaikka sellaista ei oikeasti olekaan, mutta ei se haittaa kun on se tunnelma!
ReplyDeleteSylvi; Kiitos! Tänään huomasin joissakin omenapuun oksien silmuissa karvaisen vihreitä lehdenkärkiä!
Myrsky; Kiitos! Juu, pääsiäisihminen kannattaa olla ja oletkin sellainen selvästi. Tämä on ihanaa aikaa vuodesta: on valoisaa, talvi väistyy, kasvit heräävät... jouluna voisi olla jossain palmusaarella tai sitten talviunilla.
Menin tänään syömään naapurille ja Ransu tuli mukaan pyörähtämään tuvassa, ja kun olin ottanut salaattia laitaselleni, huomasin siinä Ransun karvan. Nopeasti se karvakuorrutus käy kun sen osaa.
Cheri; Totta, harvemmin leivon tai teen patoja, mutta sekin onnistuu, samalla energialla kuin talon lämmityskin - NEROkasta!
Kotoisaa olotilaa on..
ReplyDeleteKissaskarvoja meilläkin kaikkialla, aina ei jaksa imuroidakkaan.
Sähkön säästöä toi puuhellalla kokkaaminen!
Ihanan kodikasta ja valoisaa! Miten sulla on kasveja ikkunalla vaikka on kissoja? Meillä se ei onnistu..
ReplyDeleteTänään Sulo kävi kirjekuoren kimppuun, jossa on Puutarhamessujen liput. Kun sain kuoren kiskottua siltä pois; löytyi kuoresta yksi piitkä karva :) Kissakarvoja tosiaan on joka paikassa. Kiitos vielä messulipuista :)
Tiina; Tervetuloa! Vaan sohva on köllimiseen auttamattoman huono, se on niin pieni. Siihen mahtuu vain niin, että jalat roikkuvat käsinojan yli eikä mukavaa löhöasentoa oikein saa. Siinä kuuluu istua ryhdikkäästi kutoen sukkaa tai lukien katekismusta ;-)
ReplyDeleteTuo palovaroitin on 1500% kauniimpi kuin se valkoinen muovihärpäke, jollaiset täällä aiemmin oli (ja on yhä eteisessä, vaikka ostin sinnekin tuollaisen nätimmän harmaana).
TuulaJ; Kiitos! Eiköhän nytkin vielä ehdi leikata ihan hyvin. On ollut niin kylmääkin, ei kai puut vielä ole heränneetkään.
Marikki; Kiitos, samoin ja tervetuloa toistekin!
Taina T; Ei jaksa imuroida, kun jo kahden päivän kuluttua edellisesti imuroinnista on karvoja kaikkialla! Niiden kanssa sitten elää kunnes mitta taas täyttyy.
ReplyDeleteAnnaS; Ihan hyvin onnistuu, minulla on kasveja kaikkialla. Ei tuohon kaapin päälle edes mahdu kissan tassua, se on niin täynnä ruukkuja.
Viihtyisä olohuone! :)
ReplyDeleteKaunista sinulla:) Ei niistä pölyistä kannata välittää niitä on meillä kaikilla enemmän tai vähemmän. Männiköllä enemmän;)
ReplyDeletePorinmatti on oiva apu ruoanlaitossa.
Sinulla on kyllä niin ihanan retro tunnelma :) Juu, ei kyllä kissan ollessa lähettyvillä karvoista eroon pääse, mutta niinhän sitä sanotaan, että ei yksikään vaate tai huonekalu ole täydellinen ilman muutamaa kissankarvaa ;) Omenapuun oksista tulee upeat kun kukkivat ♥ Mukavaa viikonloppua sinne samettisohvan syliin!
ReplyDeleteSe onkin kisuissa se ainoa haittapuoli se karva & pöly! Toisaalta ilo on p a l j o n isompi, ettei siis väliä!
ReplyDeleteMinä olen sekä joulu-, että pääsiäisimmeinen! Juhannuksesta mä en välitä yhtään!
Ihania tunnelmia, kiitos!
ReplyDeleteOlkkarisi on tosi kiva. Voi kumpa mäkin saisin jossain kohtaa jonkun hyllykön puutarhakirjoille, nyt niitä on kasa makuuhuoneessa. Olen jo jonkin aikaa vain odottanut aikaa, että saan Pojan vanhan huoneen itselleni. Ei siis viitsi tehdä isompia muutoksia kuten hyllyjuttuja ennen sitä. Mutta saas nähdä, koska mahtaa toteutua.
ReplyDeleteKaunis tuo kehys:) Ja tietty se taidekin siinä sisällä!
Porin Matti! Se saa nykyään sydämeni melkein särkymään! Muutama vusoi sitten kävelimme miehen kanssa Preiviikissä (miltä viitisen kilometkia Luvialle päin)ja siellä tien vieressä oli mitä täydellisin Porin Matti ja sinä luki: saa viedä ilmatteeksi!. Kotona sitten juttelimme asiasta ja parin päivän päästä palasimme ja se oli hävinnyt! Arvaas vaan harmittiko??
ReplyDeleteOlohuoneesi on lämmin, kodikas ja viihtyisä.
ReplyDeleteKiva, että keksit ruveta pääsiäisihmiseksi. Kannattaa vahvistaa tuota pääsiäisihmisen identiteettiä. Lapsuudessani lähetettiin vielä aika yleisesti pääsiäiskortteja vaikkei nyt niin paljon kuin joulukortteja. Kai jotkut niitä nytkin lähettelevät, kun niitä on myynnissäkin, ei kuitenkaan kovin suurta valikoimaa. Joka pääsiäinen suunnittelen, että lähetän pääsiäiskortteja mutta sitten se taas jää.
Sirpa ja Kollo; Kiitos!
ReplyDeleteMaiju; Pölyä on aina, se on kummasti uusiutuvaa luonnonvaraa... kesällä voi laittaa ikkunat ja ovet auki ja toivoa, että talvikauden pölyt lentävät pois ;-) Se taitaa olla oma siivousmetodini.
Linda; Kiitos! Tykkään itsekin mahdottomasti retrotunnelmasta, joka rintsikkaan on syntynyt ja osittain täällä olikin, kun alkuperäiset pinnat oli kaikki tallella.
Kissankarva tosiaan viimeistelee asun, hyvin hoksattu!
Tillariina; Tuo on totta, kissoista on niin suuresti iloa, että karvat ja muut on pientä. Juhannus on minusta niin ihanaa aikaa kun on valoisaa ja puutarhat kukkeimmillaan, se on niin ihanaa ettei sitä tarvitse erikseen edes juhlia ;-)
Tarjas Snowland; Kiitos!
Pirkko; Ehkä siis kannattaa odotella. Ei mullakaan kaikki ole tuossa, odotan kovasti tulevaa työhuonettani vanhemmassa talossa sitten muutaman vuoden päästä. Sinne tulee koko seinän kokoinen kirjahylly, jee!
Taide on ihan parhaasta päästä mitä olen nähnyt!
Auli; Porinmatti on mahtava kapistus. Tarkoitus on ollut maalata tuo vähän nätimmäksi, jo viime kesänä, mutta kesä meni niin korjausrakentamiskiireissä etten ehtinyt. Minulle oli yllätys, miten monitoiminen kamiina tuo on kun sen keittolevy alkaa lämmetä heti kun pieninkin liekki syttyy. Vain hullu luopuu omastaan!
Paula; Hyvä ajatus. Ensi vuonna laitan pääsiäiskortteja menemään! Tänä vuonna sain niitä kolme, tosin lähes kaikki pääsiäisen jälkeen kun posti seikkailee yhteysaluksen muuttuneen lähtösataman takia... mutta ei se kortin saamisen iloa laimenna laisinkaan!
ReplyDeleteTuo pääsiäisajatus lähti siitä, kun ostin tuokkosen mämmiä heti kun sellaisen kaupassa näin, pidän mämmistä kovasti ja sitten tajusin, että pääsiäisruuat ovat paljon parempia kuin jouluruuat, ja tämä on vieläpä se mieluisin vuodenaikakin minulle. Kerran olin ortodoksisessa katedraalissa pääsiäismessussa ja se oli unohtumaton kokemus! Mikä iloinen ja hieno tunnelma.
Minä olen yksi Paulan mainitsemista jotkut-ryhmän jäsenistä ;)
ReplyDeleteMutta itse asiaan: aivan ihanan lämmin ja kodikas tunnelma! Kyllä teidän poikien kanssa kelpaa siellä elellä :)
Ihanaa, että lähettelet pääsiäiskortteja! Minäkin yritän ensi vuonna. Tällä dementian asteella se voi olla haastavaa. En esimerkiksi muistanut tänä vuonna ostaa ainoaakaan pääsiäismunaa enkä pashan aineksia, voi voi ;-)
ReplyDeleteKiitos, me poikien kanssa viihdytään!
Kaunis on kukkatarhasi seinällä ja oranssi väri varmaan lämmittää harmaanakin päivänä.
ReplyDeleteJa pidän vanhasta talosta ja siitä, että elämä näkyy siinä, eikä kaikki ole kiillotetun täydellistä.
Mukavaa sunnuntaita sinulle!
Kissankarvoja? Ei kai nyt sentään. Ei täällä vaan. Yhtään. Eikä myöskään villakoiria.
ReplyDeleteDésirée; Kiitos! Olohuoneessa on tosiaan lämmin tunnelma, tapetti ja punainen sohvakalusto ovat hyvät lämmittämiseen ;-)
ReplyDeleteMamma N; Vai ei teillä? Pitäiskö lähettää joku ratsia todentamaan väitteesi todenperäisyys?
Mukavaa tunnelmaa, bongasin radion joka on samanlainen kuin mummolassani muinoin oli, nostalgista! :)
ReplyDeleteKiva kun löysit tutun radion. Tuo oli täällä vintillä, mutta sen johto on lähes poikki, joten en ole uskaltanut laittaa radiota päälle. Toimii hyvin sohvapöytänä!
ReplyDeleteIdyllisyä! Kotoisaa! Mmmm :)
ReplyDelete-Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-
Kiitos! Joo, kyllä me poikien kanssa viihdytään.
ReplyDeleteViihtyisän näköistä, mikäs tuossa olis istuskellessa. Kaunis tuoli muuten. Kokemusta on kissankarvoista, ne ei tosiaan lähde pesussa.
ReplyDeleteSinulla on samanlainen kukkapöytä kuin ystävälläni joka on viherpeukalo niin kuin sinä, käyn välillä ihailemassa sitä, itse kun tapan kaikki kukat ja kasvit:(
Usko kesään on lujilla, tänään tuli lunta..
Hei hyvä idea - mäkin laitoin verhot pesuun. Höököh-köh ei olleet paljon köhköh yhtään pölyikHHHÖHÖKÖHset.
ReplyDeleteKatariina; Voi, täälläkin tuli lunta aamulla ja nyt on ihan valkoista taas.
ReplyDeleteZepa; :-DDD Samantyyppisiä kokemuksia siis sielläkin!
On kyllä niin kodikas ja lämmin tunnelma olkkarissa. Houkuttelee rentoutumaan, ei ihme että neulomuksiakin valmistuu . Ja etenkin tällaisenä päivänä sohvalle voi istahtaa haaveilemaan vaikka keväästä ( tai vain nauttia näkymistä) poikien kanssa...he kyllä taitavat mieluummin vetäytyä sängylle pötköttelemään niin voi suoristaa itsensä oikein kunnolla ja väpätellä varpaita.
ReplyDeleteTuo piirros on tosi ihana, pojathan siinä on.
Meillä on Jaloja katossa, niitä kärpäsen näköisiä palovaroittimia. Ihan mahtavia, kuin myös tuo..unohdin nimen..Kupu ?
Hei, mää olen pääsiäisihminen..pidän siitä paljon enemmän kuin joulusta. Joulu ahdistaa vaan pääsiäinen tuo lupauksen tulevasta valosta ja elämästä. Eilen muuten kuulin ekat joutsenten äänet..kuin musiikkia korville !
Ja hö, täällä on kauheesti taas lunta. Piti käydä ostamassa linnuille ja oravalle lisää ruokaa kaupasta, ettei tarvitse nälkäisenä olla. Meidän oravarouva taitaa olla pieniin päin.
Kyllähän toi satanut lumi sulaa heti pois. Eikö.
Ja onneksi et nukahtanut pitkäksi aikaa riippumatolle ;)
Kävi taas niin, että eka kirjoitus deletoitui...yritin kirjautua Google tililleni, koska olen sinne kirjautunut ja tyhmää olla anonymous aina vaan. Joku nyt mättää sinne pääsyssä.
Iloista päivän jatkoa sinne ja iso kiitos kuvista !
t.Leena ja Pojat
Kaunista! Ihanat nojatuolit ja ihana lautalattia!Mulla on vielä pääsiäiskoristeet esillä, katsotaan jos ne ensi viikonloppuna raivaisin pois :)Jos se ois pääsiäisen loppiainen... Täälläkin on satanut lunta :( Ennen kyllä sanottiin, että uusi lumi on vanhan lumen surma!
ReplyDeleteEikö kissankarvat olekaan sisustuselementti? Olen aina luullut niin... :)
ReplyDeleteLeena ja Pojat; Kiitos! Harmi että kommentti hävisi ja kirjautuminen takkuaa. Vaan aikamoisen novellin jaksoit silti rustata! En muista tämän palovaroittimen mallin nimeä, mutta Jalolla ei taida olla muita malleja vielä kuin se ötökkä ja tämä.
ReplyDeleteSamat fiilikset joulusta ja pääsiäisestä. Joulu on kamalista kamalinta aikaa, silloin voisi vetää itsensä vessasta alas eikä ainakaan tee mieli juhlistaa sitä pimeyttä ja talven alkua yhtään!
Sesse; Täällä on kiva vanhan ajan tunnelma. On minullakin vielä pääsiäiskoriste (siis nuo kaksi munaa kipossa) esillä. Olihan joulukoristeetkin maaliskuulle saakka, ja kesäverhot!
Toivotaan että tämä märkä lumi sulattaisi vanhan, vielä ei ole niin käynyt...
Johanna; On ne! Hyvä ajatus!
Ai niin, mun piti mennä jo edellisellä käynnillä seuraavaksi Elsan lempituoliin, mutta unohdin. Ihana kehys!
ReplyDeleteJa on tuo sun olohuone kyllä hieno. Siitä tuli niin jotenkin sun näköinen, ettei olisi voinut enempää tulla.
Kiitos! Olen itsekin todella tyytyväinen ja niin iloinen, että tulin vain rohkeasti laittaneeksi tuota tapettia, josta tykkäämisestä en ollut ollenkaan varma. Kannatti!
ReplyDeleteTäällä yksi pääsiäisihminen ilmottautuu! Nykyinen joulunvietto on pilattu kaupallisuudella, mutta pääsiäistä onneksi ei.
ReplyDeletetv Leena
Hyvä juttu! Tuo on ihan totta, pääsiäisessä on oikea tunnelma ja tapahtumat mitkä siihen kuuluvatkin, sitä ei ole hypetetty äärimmilleen kuten joulua.
ReplyDeleteOi kuinka kodikasta! Kuvissa henkii hyvä tunnelma, niin kuin on kodissasikin. Hurmaavia etenkin nuo karvaiset sisustuselementit :)
ReplyDeleteKissankarvoilla täälläkin sisustetaan, se on sitä lämmintä tunnelmaa :D Mutta joulukortti sisustuksessa, etkä ole edes jouluihmisiä, voi herranen aika, jotain on tehtävä...
ReplyDeleteSanna; Teilläkin taidetaan harrastaa karvasisustusta ;-)
ReplyDeleteElla; Tuo on hienoin joulukortti ikinä, siitä en luovu vaikka tulisi aseistetut ryöstömiehet!
Tuttu tunne,että kissankarvoja löytyy puhtailta pinnoilta;meillä niitä on jopa keittiön ruokapöydällä ihan säännöllisesti,sillä se sattuu olemaan Hiltusen paras tähystyspaikka.
ReplyDeleteOn kyllä todella pirtsakka olohuone :)
Kiva kuulla, etten ole ainoa talous jossa kissa on pöydällä ;-)
ReplyDelete