Väitetään, että norjalaiset metsäkissat ovat kovia kiipeilemään. Meillä Musti on kylläkin useammin puussa kuin Ransu.
They say that Norwegian forest cats climb into trees a lot. I guess they do but my home panther, short-haired (extra)ordinary domestic cat Musti does it even more.
Ransu tyytyi tällä kertaa ihailemaan isoveljen taitoa maasta käsin.
Kuvat ovat yli kuukauden takaa, kun lunta oli ihanan vähän!
Taitoa ja vauhtia Mustilla riittää.
Hepulipantteri.
Kun Musti palasi maankamaralle, pojat huomasivat yhteisen vihollisen.
Peuroja! Aargh!
Kun vielä pojat oppisivat metsästämään näitä.
Peuratonta uutta viikkoa!
.jpg)
On ne kisut taitavia kiipeilijöitä, ihanaa seurata niiden touhuja:) Täällä on alkanut olemaan älyttömästi jäniksen jälkiä ja joka päivä käyn katsastamassa etteivät vain ole tehneet tuhojaan. Olen poistanut lumet hedelmäpuiden ympäriltä, mutta kohta alkaa olla sellaiset vallit ympärillä lunta, että ylettyvät kohta latvaan saakka:( Lunta! Aargh!
ReplyDeleteToivottavasti jänistuhoja ei kovasti ole. Mulla on aidanrakennusta edessä, noihin peuroihin ei muu tepsi ja ei viitsisi jokaista kukkapenkkiä aidata, se näyttäisi niin tylsältä. Toivotaan että tämä kaikki lumi sulaa pian - sitä kyllä tulee tälläkin hetkellä lisää... mutta kai se kevät joskus tulee.
ReplyDeleteKetterä musta pantteri - Musti taitaa kertoa Ransulle, mitä korkealta näkyi.:)
ReplyDeleteOnpas Musti tosiaan ihailtavan taitava! Aivan upea tuo tokavika kuva, hienot profiilit ja Ransu melkeinpä maastoutuu taustaan : )
ReplyDeleteIhana tuo neljäs kuva, musta kissa silmät kiiluen puussa. Kyllä Musti on taitava!
ReplyDeleteSaila ja pojat, teidän on liittouduttava peuroja vastaan, ja yhteisvoimin ja -toimin annettava niille häätö!
Onpa musti aikamoinen pantteri. Hienot kuvat!
ReplyDeleteNo olisihan siitä sinulle suuri apu kun oppisivat ajamaan peurat pois.
peuratonta viikko sinne teille!
Ihana hepulipantteri! Puspuspus!!
ReplyDeleteJospa Ransu tykkää, että kiipeilyssä menee hienot pitkät karvat sekaisin. Ovat varmaan tehneet keskenään sopimuksen, että Musti tiirailee ja välittää näkemänsä Ransulle maahan. Herkullisia kissoja!!!
ReplyDeleteKutkuttava ajatus, että kissat saalistaisivat jäniksiä ja peuroja ;)
ReplyDeleteR&T
Sirpa ja Kollo; Musti todellakin on ketterä :-)
ReplyDeleteInka; Pojat on niin komeita... kröhöm...
Myrsky; Samantyylisiä kuvia on Myrskystäkin, siellä puissa. Itse asiassa, meillä ei käy oravat pihalla! Siinäpä olisi oiva syy singahtaa puuhun.
Peurahäätö olisi erinomainen asia. Peurat pakastimeen -kampanja!
Sylvi; Kiitos! Olisi erinomainen apu, jos toimisi!
Tiina; Pantteri on vähän kaino poika, sanoi kurr ja ojensi otsaansa vähän puskettavaksi/pussattavaksi.
between; Se voi olla, kun Ransu on sellainen keikari.
R&T; Koira on ihmisen paras ystävä -sanonta saisi vastineen: kissa on puutarhurin paras ystävä!
ReplyDeleteHienot kuvat taas hienoista pojista!
ReplyDeleteMeidän vanha kissammekin oli kerran puussa...kaksi päivää..
ReplyDeleteOnneksi mamman lihapatojen kutsu kuitenkin voitti alaslaskeutumispelon :)
Mamma N; Pojat kiittävät!
ReplyDeleteKatja; Hui, minulla ei olekaan sellaista kokemusta, että kissa olisi jäänyt puuhun! Aikamoinen tilanne. Meillä tullaan aina alas yhtä vauhdilla kuin on menty ylös.
Kylläpäs Musti onkin taitava. Melkoinen hepulipantteri, hih. :)
ReplyDeleteMeidän Sonjakaan ei pahemmin kiipeile vaikka onkin myös norjalainen metsäkissa. On oikeastaan aika kömpelö. Yhden kerran on taiteillut oven päällä ja sekin tapahtui joskus nuorena tyttönä. Meidän kaksi muuta maatiaskissaa olivat paljon ketterämpiä kiipeilijöitä.
Tässä postauksessa Musti on puukissa ja Ransu maakissa - vaikkei tämä olekaan koko kuva. Hyviä kuvia Mustin kiipeilystä.
ReplyDeleteIhanat kissat :)
ReplyDeleteVillikissa; Sepä jännää kuulla, että Sonjakaan ei kiipeile. Ransusta on nyttemmin tullut aika painava, siitä selvästi huomaa, että se ei enää lennä puuhun kuin liito-orava niin kuin nuorempana. Mutta sisällä Ransu kiipeilee huomattavasti Mustia enemmän kaappien päälle ym. Olisiko jalostuksen tulosta, että puut ovat vaihtuneet kaappeihin ;-)
ReplyDeletePaula; Musti onkin maatiaisen sijaan puutiainen!
Suvi; Kiitos, niin ne on!
Hurrur, pantteri kiipii <3
ReplyDeleteEhkä jonain päivänä Musti yllättää sinut peurasaaliilla. Toistaiseksi on ilmeisesti vielä treenattava tämän suurriistan väijymistä puussa, joten fiksu pantteri ei hätiköi kaadon kanssa.
Upeita pantteripetoja sinulla siellä:) Minulla oli lapsena täysin musta Susanna-kissa. Ylipäätään mustat kissat ovat minusta lumoavia.
ReplyDeleteElla; Haa! Mustin puuhunkiipeily-yrityksiä täytyykin alkaa tarkastella uusin silmin.
ReplyDeleteZelda; Mustat kissat ovat hienoja! Minulla ei tosin ollut haaveita mustasta, oikeastaan olen haaveillut punaisesta mutta sellaista ei ole koskaan kohdalleni osunut. Sillä niinhän nuo kissat jotenkin onnistuvat tekemään. Vaikka päättäisi haluta yhdenlaisen niin sitten tuleekin toisenlainen ;-)
Musti lienee myös niin taitava, että pääsee puusta ilman apua alas?
ReplyDeleteMeillä kanssa käy kolme peuraa pihassa ja pienin kissa tuijottaa aina ikkunasta järkyttyneen näköisenä niitä. Keskimmäisessä kissassamme Sylvi Silkkiapinassa on norjalaista metsäkissaa ja sen kyllä huomaa. Nukkuu mitä erikoisimmissa asennoissa ja rakasta puissa kiipeilyä vielä enemmän kuin nuo maatiaiset.
ReplyDeleteTaitavat ja kauniit kisut!
ReplyDeleteVilma; Juu, kaikki kissani ovat tulleet puusta alas ongelmitta.
ReplyDeleteWanhan Wallankumous; Ei sentään pieni ole alkanut murista peuroille? Meillä Musti murisee, jos se näkee peuran (mutta niin se murisee myös, jos se näkee ihmisen).
My life; On ne :-)
Saila, niin saisi ;)
ReplyDeleteTosin ei ole yksi ja kaksi kertaa kun on ilkeä ajatus käväissyt mielessä whippet-neidon tarkkana kurkkiessa ikkunasta tiellä köpötteleviä (!? Kun ne tosiaan ei loiki karkuun) rusakoita. Voisin vedota syyntakeettomuuteen : joku lapsista varmaan oli päästänyt koiran karkuun * silmien pyöritystä*
Saisi myös arvonimen puutarhurin paras ystävä ;)
R&T
Musti hoitaa teillä norjalaisen metsäkissan muut ominaisuudet kuten kylmänkestävyyden ja kiipeilyn, kun Ransulla sentään on villapöksyt ja pöyheys.
ReplyDeleteR&T; Ystävälläni on kolme whippetiä ja hän on ehdottanut, että he voisivat tulla porukalla tänne pistämään peuroja aisoihin. Kaikenlaiset peuroja jahtaavat puikkokuonot ovat erittäin tervetulleita! Harkitsen moisen puutarhurin parhaan ystävän hankkimista kohta itsekin. Raportoihan sitten onnistuiko jahti ;-)
ReplyDeleteMindy; Hah, näin näyttää olevan :-D
Eivät taida Ransu eivätkä rotukaverinsa olla mitään kiipeilijöitä. Ovat itse asiassa aikakömpelöitä ja olisiko myös vankka rakenne syynä siihen.
ReplyDeleteMieluumin pysyvät maankamaralla vaanimassa..tai puunaamassa turkkiaan.
t.Leena ja Pojat
Leena, ihan kuin tuntisit norjalaiset jotenkin ;-D Aiemmin Ransu oli kasa luita, nahkaa ja karvoja, ja liiteli kuin liito-orava puusta toiseen. Vaan nyt kuusikiloisena sen suhtautuminen on toinen - tosin Musti on tasan samanpainoinen!
ReplyDeleteMutta Ransu, toden totta, sukii mieluiten pehvakarvojaan, ne on tärkeimmät maailmassa, ilmeisesti. Vankka rakenne, tuo sanapari kuulostaa niin tutulta tänä pivänä, kun käsissä ei enää ole luiseva nuorimies vaan vanttera kolli. Sitä se tosiaan on.
Voi tuo Musti, piti oikein tulla vielä uudestaan kattoo nää kuvat! <3
ReplyDeleteHaa, voisinkin puikkokuonon ( en ikinä ennen ole moista nimitystä kuullut ja kuitenkin vinttikoiraelämää elänyt vuoikymmeniä) tulla viettämään lystikkään maalaisviikonlopun ;)
ReplyDeleteTäällä kotona homma tyssää siihen että liikaa silmäpareja todistajiksi...
R&T
Zepa; Minustakin Musti on söpöliini kun se on puussa! No, on se muutenkin.
ReplyDeleteR&T; Tervetuloa vain! Siis tässä elellään keskellä kylää niin että simläpareja riittää, niitäkin, jotka ovat jossain muualla, kummasti hekin pian tietävät mitä täällä on tapahtunut!
Ai pikkulinnut laulavat myös saaressa ;D
ReplyDelete*virn*
Kaamee tsirpitys täällä on päällä koko ajan! Hyvä kun saa meteliltä nukuttua ;-D
ReplyDelete