Löysin vielä pari kuvaa tapaninpäivältä ja hämmästelin lumen määrää. Ja hämäryyden! Päivät ovat jo paljon valoisampia!
Niinpä keksin etsiä kuvia kasvukauden jokaiselta kuukaudelta tästä samasta paikasta eli muotopuutarhasta. Kuviahan riittää vaikka kuinka, mutta jos mukaan on vahingossa päässyt aiemminkin julkaistu kuva, niin koettakaa vain kestää...
These extremely snowy photos are taken on Boxing Day. They prompted me to have a peek at the gardening season in this very same part of my garden: my English Garden...
Arvatkaapa mitä. Maaliskuussa, siis muutaman viikon kuluttua (ja rapiat), näyttää tuolien viereisessä kukkapenkissä jo tältä! Kuvassa on tuoksukurjenpolvea ja
Tiinalta saatua myskimalvaa.
Tuolien toisella puolella oleva kukkapenkki oli viime keväänä täynnä valkoisten sormustinkukkien siementaimia. Paljon valkoisia kukkia odotettavissa tulevana kesänä! Puksipuut ovat tähän asti talvehtineet hyvin ja selvinneet kevätauringosta ilman varjostuksen tarvetta.
Oikeassa reunassa näkyy neilikkaruusu, olen leikannut sen oksat puolestavälistä poikki keväisin, jotta puska pysyy pienempänä. Kuivuneet oksat poistetaan samalla kokonaan.
Huhtikuussa alkaa näkyä kukkia yhä enenevässä määrin. Pienen pienet keltaiset liljakukat, pikkukäenrieskat, ovat levinneet nurmelta kukkapenkkiin, enkä toru niitä siitä yhtään. Keskellä kohoaa pehko helmililjoja.
Huhtikuun lopulla on ensimmäisten tulppaanien aika. Tähtitulppaani 'Persian Pearl' kansoittaa vielä karun uuden kukkapenkin. Pidän niin tästä näystä, tämä on kuin pieni pala Kurdistanin vuorenrinnettä Suomen maaperällä. En ole nähnyt sikäläisiä vuorenrinteitä, mutta kuvittelen maaperän olevan tällaista kivikkoista ja kuivaa.
Toukokuu on sipulikukkien juhlakuu. Hyasintti 'Top Hit' on mahtava, näitä täytyy hankkia syksyllä lisää, jos lajike kuuluu edelleen Plantagenin valikoimiin. Hyasinttien vieressä kukkii ikivanha aikainen tulppaanilajike 'Duc van Tol Rose' (Villi niityltä) ja keskellä nousee persianpikarililja. Se ei kuuleman mukaan helpolla kuki Pohjois-Euroopassa, ja juuri tämä kohtalo on oman pihani yksilöillä. Mutta ei se tieto estä kokeilemasta.
Tulppaanijuhliin saapuu yhä uusia osallistujia, tässä italiantulppaaneja.
Kesäkuun alkupäivinä muotopuutarhaa koristavat myöhäisten tulppaanien lisäksi vanhan omenapuun kukat.
Viimeiset tulppaanit ovat viherraitatulppaaneja, tässä punaisena versiona.
Heinäkuussa on laukkakilpailun vuoro, tässä tähtilaukkoja tarhaiison lehtien lomassa.
Rehevää viidakkoa saa jo raivata ja pienimpiä kasveja pelastaa suurten alta. Joka suuntaan lonkeroitaan kasvattava köynnösruusu kaipaa rajua kurittamista. Kuvitelkaa, tämän kirjoituksen ensimmäisessä kuvassa nietoksen alla olevat tuolit ja pöytä ovat juuri näillä sijoilla! Jotenkin mahdoton ajatus, että siinä voisi joskus oikeasti olla shortsit jalassa. Uskottava se on, kun on kuvatodiste (kiitos kuvasta R ♥).
This post's first image is taken on this same spot where I am smiling in July sun. Hard to believe it could ever be this warm.
Elokuussa Musti esittelee, miten oivallinen kynsienhoitopaikka vanha omenapuu on. Musti suosittelee samanlaista kaikkiin koteihin.
Tämä Kurdistanin vuoristo -kukkapenkki onkin elokuussa jo aika rehevä. Siinä kukkii korkea keltainen keltakaunokki, vaaleanpunainen Endless Summer -hortensia ja tummemman pinkki 'Purpetta'-jalomalva, muun muassa.
Syyskuussa riittäisi muuten kukkia, mutta peurojen tihenevät vierailut verottavat niitä ankarasti. Jättiverbenat, salkoruusu 'Crème de Cassis' ja neilikkaruusu 'Pink Grootendorst' kestivät siihen saakka, kunnes ne syötiin.
Musti fiilistelee syyskuisessa kukkapenkissä 'After Eight'-tarhaiison vierellä.
Mukavaa kasvukauden odotusta (tai onhan se jo alkanut, jos ensimmäiset kylvöt on tehty!)
Endless Summer -hortensia – Hydrangea Macrophylla-Ryhmä 'Bailmer'
Helmililja – Muscari
Hyasintti – Hyacinthus orientalis
Italiantulppaani – Tulipa clusiana
Jalomalva – Sidalcea
Jättiverbena – Verbena bonariensis
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Myskimalva – Malva moschata
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Persianpikarililja – Fritillaria persica
Pikkukäenrieska – Gagea minima
Puksipuu – Buxus
Salkoruusu (tarhasalkoruusu) – Alcea rosea
Sormustinkukka (rohtosormustinkukka) – Digitalis purpurea
Tarhaiiso – Agastache-risteymät, kuvissa 'After Eight'
Tuoksukurjenpolvi – Geranium macrorrhizum
Tähtilaukka – Allium cristophii
Tähtitulppaani – Tulipa humilis
Viherraitatulppaani – Tulipa Viridiflora-Ryhmä
.jpg)
Ajatella, reilu kolme viikkoa ja ollaan maaliskuussa! Just hehkutin miehelle, että kohta alkaa kevät. "Ai miten niin?" oli vastaus...
ReplyDeleteIhania nuo punaiset vihreäraitatulppaanit, haluan tuollaisia(kin)!
Verneri lähettää kollegalleen viestiä, että omenapuun puutteessa myös kuistin seinälaudat ovat oiva alusta kynsien terottelulle :)
Ai että mitä kuvia, kevät ja kesä tuoksuu tänne asti! Meillä on kyllä edelleen lunta, enemmänkin kuin kuvissasi, mutta uskoa kevääseen on - sehän se on pääasia!
ReplyDeleteKyllä maisema muuttuu hienosti.
ReplyDeleteTiina; Viime maaliskuun alun kuvat, joita en nyt tähän laittanut kun niissä ei näkynyt vihreitä lehdenalkuja, oli aika lupaavia: alle 10 cm sohjolunta! Sellaista ihanaa, josta kuuluu riisimurotyyppistä ritinää kun se sulaaaaaa auringossaaaa...
ReplyDeleteNuo punaiset viherraidatkin on Villi niityltä, suosittelen lämpimästi! Ne on kestäneet mulla jo tosi pitkään, ehkä kuusi vuotta, pari kertaa on nostettu keskikesällä ja siirretty (mutta siitähän ne siis vain pitävät).
Maikki; Talven jälkeen tulee aina kevät :-)
Mamma N; Joo.. saisi muuttua vaikka heti :-D
On se jo kevät ! Täällä paistoi sekä eilen että tänään aamupäivällä aurinko, niin että oikein silmiin koski.
ReplyDeleteMinäkin ihastuin noihin vihreäraitaisiin tulppaaneihin, aika villin näköisiä ovat.
l,,,,,,,,,,,,,,,,,,l...k
Onnilta terkkuja, mamman pitää lopettaa netissä roikkuminen vihjailee hän.
t.Leena ja Pojat
Nuo pienet villitulppaanit ovat ihania. Niitä voisi hankkia lisää omaan pihaan. Vihreäraita tulppaani on myös kiehtovan näköinen.
ReplyDeleteLeena ja Onni; Kiitos Onnille omatassuisista terveisistä :-D Ihana auringonpaiste ja ihanaa sekin, että päivä on selvästi pidentynyt.
ReplyDeleteSaraheinä; Suosittelen lämpimästi! Omalla pihallani kaikkein aikaisimmat ovat nuo 'Persian Pearlit', esimerkiksi 'Little Beauty' kukkii jostain syystä viikkoja myöhemmin. Myöhempiä tulppaanejahan on vaikka kuinka, mutta aikaisia täytyy hankkia lisää. Syksyllä istutin kolmea villitulppaania, kiinnostaa nähdä, koska ne kukkivat.
Kyllä tästäkin näkee hyvin, miten monimuotoinen Suomen luontokin on!
ReplyDeleteJa miten onnelliselta näytät puutarhassasi! :)
Mahtavia kesäkuvia! Onneksi ulkona on piemää jottei karu totuus tule mieleen :)
ReplyDeleteMeilläkin vanha omenapuu paksuine kaarnoineen on paras paikka teroittaa kynsiä.
Kyllä, Musti on aivan oikeassa. Vanhat omenapuut ovat hyviä. Kuten vanhat syreenitkin. Harmi vain ettei noita vanhoja puita oikein ole kaupan. Jos niitä haluaa ostaa, on ilmeisesti ostettava myös se maa puiden ympäriltä.
ReplyDeleteOoh, aah, iik, oih ;) Tuli todelliset kesäfibat näistä kuvista.
ReplyDeleteElina; On se ihan monipuolinen, mutta kevät saisi kestää paljon pidempään - se kun on niin ihana ja ohi hujauksessa! Meillä kukkivat samaan aikaan kaikki kukat, jotka etelämpänä ovat levittäytyneet kolmelle kuukaudelle. Kukapa ei olisi onnellinen omalla palstallaan!
ReplyDeleteKatja; Heh, tosiaan, onneksi on pimeää :-D Omenapuulle tekee ehkä ihan hyvää, että joku irrottaa vanhoja kaarnoja välillä ;-)
Myrsky; Niin, tosiaan. Musti ei huomannut sanoa.
Pirkko; Mikä saundirepertuaari. Oink vain puuttui, niinpä sanon sen itse: oink!
Tuossa yhdessä kuvassa taitaa näkyä se kaariporttikin, josta Naukulan likat unelmoivat. Villi Niityllä on toinen toistaan suloisempia tulppaaneja mutta niitä voi tilata vasta "syksymmällä". Hassua hypätä yhtäkkiä syksyyn, kun vasta kevättä odotellaan.
ReplyDeleteTaisin viime keväänä tehdä tilaukseni Villi niitylle jo touko-kesäkuun vaihteessa, kun näin, minkälaisia tulppaaneja, narsisseja ym. kaivattaisiin ja mihin kohtiin (kirjasin onneksi ne ajatukset ylös, muuten niitä ei olisi enää syksyllä muistanut!) Sipulitoimitus tuli tietenkin vasta syksyllä.
ReplyDeleteTuo ja samantapaiset kaariportit ovat varmaan Naukulan tyttöjen mielessä, tai en ole ihan varma, onko Helmiltä vielä kysytty asiasta.
Ihanan tunelmallisia kuvia! Vanha omenapuu on aarre ♥ Musti on viisas ja rapsuttaa pois rungosta mahdolliset turhat naavat ja jäkälät ;) Kukkapenkin äärellä on hyvä niin kotipantterien kuin ihmistenkin mietiskellä syvällisiä juttuja.
ReplyDeleteAi niin, Mustihan todella tekee tärkeää puunhuoltotyötä! Noille muotopuutarhan tuoleille tulee istahdettua harva se päivä kesäisin. Pariin kertaan on jopa juotu kahvit! Useimmiten teen muistiinpanoja puutarhapäiväkirjaan siinä.
ReplyDeleteKuviasi katsellessa alkaa jo multasormea kutittaa. Eipä tosiaan ole pitkälti, kun jo voi ryhtyä tonttia mittaamaan nähdäkseen, mitä mistäkin nousee. Ai, että on taas ihanat ajat edessä.
ReplyDeleteMusti muistelee kesää mennyttä,
ReplyDeletehiirtä vikkelää, kortta makoisaa,
omenapuuta raapii unessa,
kohta taas tarpoo kylmässä lumessa!
Älä huoli, Musti-pieni,
elämä on kuin pesusieni,
välillä täynnä vettä ja vaahtoa julmaa,
toisinaan voi järsiä sen kulunutta kulmaa!
Päivä käy jo valoissammaksi,
seikkailuretket pidemmiksi,
kohta jo mamman hyasintti kukkii,
kukapas silloin nurtsia nuuhkii?
between; Ihanat ajat edessä, todellakin! Tämä aika vuodesta (oikeastaan melkeinpä nyt jo, kun saa odottaa koko ajan lähenevää ihanuutta) on mahtavaa aikaa!
ReplyDeleteSulo, runomies ♥
Huokailen täällä taas postauksesi äärellä.
ReplyDeleteMuotopuutarha todella alkaa jo näkyä selvemmin myös muille kuin tekijällensä.
Se on hassua, kun alat jonkin pitkän projektin puutarhassasi ja sinulla on siitä selkeä näkemys (ja pysyt suunnitelmissasi) niin näet sen ihan selvästi jo valmiina. Muille se ei ole ollenkaan selvää ja näkyvää, vaikka kuinka selittäisit. Nyt muotoputarha alkaa olla selvä myös minulle. Se on /siitä tulee mahtavan ihanan suloinen.
Noista puksipuureunuksista kasvaa upeat selkeät raamit. Olen itse pelännyt pukseja, koska puksit ruukuissani ovat kuivuneet. Selviävätkö ne paremmin kun ne pienestä pitäen kasvattaa maassa?!
Kiitos Irene! Tarkoitus on saada vielä puksipuuta kaikkiin kukkapenkkien reunoihin, sitten näyttää kivemmalta muulloinkin kuin kesärehevyyden aikaan. Ja kuvista huomasin, että niistä puuttuu pari loppukesällä laitettua köynnöskaarta ja matalaa punottua aitaa, niitäkin on ilmestynyt lisää! Syksylläkin saa aikaan puutarhassa vaikka mitä, näköjään.
ReplyDeleteOlen yrittänyt ostaa puksipuut mahdollisimman pieninä, mutta sellaisia ns. reunuspukseja harvemmin Suomesta löytyy. Suurimmat ovat olleet noin 20 cm korkeita, nekin ovat menestyneet vallan mainiosti, mutta ne ovat kalliita. Nyttemmin olen ottanut pistokkaita samalla kun olen leikannut puksiaitaa ja jatkanut aidan tekoa niistä. Ne juurtuvat melko varmasti, mutta kasvavat äärettömän hitaasti.
Ruukussahan multa kuivuu herkästi, maasta löytyy kosteusvarantoja varmemmin, siinä se ero varmaan on.
Tuo on ihan totta, että omissa silmissä monikin asia on valmis (sama koskee talonkunnostusta), oikeastaan yhtä usein kuin pihan tai talon näkee sellaisena kuin se nyt on, sen näkee myös sellaisena kuin se tulee olemaan. Aivojen suunnittelukeskus on varmaan jossain juuri silmien takana.
Kyllä se kevät vaan kovaa vauhtia on jo tulossa,kun mullakin jo ekat petuniat sirkkalehdellä :)
ReplyDeleteHitsit,kun on niin monia herkullisen näköisiä kukkia ja kasveja mitä pitäisi saada!
Jihuu, kasvukausi on alkanut! Kuohuviinit esiin :-)
ReplyDeleteOnhan se hyvä, että kivoja kasveja riittää, niin tätä harrastusta voi jatkaa ja innostua uusista lajeista ja lajikkeista vanhaksi mummoksi asti!
Kauniiksi olet muuten muotoillut tuon omppupuun, ilahduin :) jännä miten nuo peurat näemmä syövät mitä vaan. Auttaisiko aitaaminen? Onneksi kohta tosiaan pääsee tilailemaan taas tulpsuja villiniitystä!
ReplyDeleteKiitos, omenapuuta on täytynyt muotoilla joka vuosi paljonkin, vielä on poistettava rungon alaosasta kasvavia pieniä oksia, ne ovat jääneet viimeiseksi kun joka vuosi on ollut suurempi oksa leikattavana. Minustakin se on kaunis, ja vanhoine paksuine runkoineen aika hauska.
ReplyDeleteAita on tosiaankin tämän vuoden ohjelmassa, tai ainakin sen aloittaminen (tai jatkaminen, olen periaatteessa aloittanut pari vuotta istten :-D)
Villi niityn sipulit ovat aina olleet tosi hyvän laatuisia sekä juuri sitä mitä tilasikin. Onneksi istutin heidän sipuleita taas viime syksynä, niin saa jännätä tänä keväänä uusia ihanuuksia! Ja suorastaan harvinaisuuksia, apua, nyt en meinaa pysyä nahoissani kun niitä aloin ajatella!
What beautiful garden table and chairs and the table is such a pretty colour. I can imagine you sitting there in the Summer enjoying some well deserved sunshine after all that snow.
ReplyDeleteThank you Paula, I painted the table with spray paint - it was white before, but our white season is too long for wanting to have it in the summer too!
ReplyDelete