Kyseessä on kaupunkiolohuone. Tuo kolmijalkainen lamppu ihastutti heti, olenhan opinnoissani opetellut maanmittaustakin. Lampun varjostin oli vähän rikki ja sain hyvän alennuksen. Lamppu on Boknäsistä, neljä vuotta sitten hankittu, en tiedä, myyvätkö he mallia enää. Varjostin häiritsi minua aina, sen muotokieli ja malli eivät käyneet muuhun sisustukseen.
A lighting problem: what to do with a crowded room in a 1970's apartment where there is a nice lamp base with a broken shade?
Kaupunkiasuntoni on 70-luvun betonisessa lähiökerrostalossa ja huonekorkeus on matala. Tilaa ei muutenkaan ole mitenkään hurjasti, kun ottaa huomioon tavaramäärän ja isän vanhan flyygelin.
Kattolamppujen suhteen minulla oli visio: ufon malliset. Matalaan huoneeseen hankitaan usein plafondi, mutta jostain syystä en pidä niistä lainkaan, en myöskään sellaisista härpäkkeistä, missä on kolmeen suuntaan osoittava lukulampun näköinen. Nämä ufot löytyivät Ikeasta ja olen ollut niihin varsin tyytyväinen. Silti, kun maanmittarilampun varjostin lopullisesti hajosi, minulla kesti kuukausia tajuta: tietysti samanlainen ufo, poistan vain ripustusmekanismin. Se yhtenäistää huonetta edes piirun verran ja on tarpeeksi laaja vastapainoksi lampun leveälle jalalle.
Solution: get the same shade as the ceiling lamps. From Ikea.
.jpg)
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
Hienolta näyttää ja Saila: rakastan tuota : "älkää kiinnittäkö huomiota..." Niin upeata, että joku ei aina STAILAA kaikkea vimpan päälle vaan esittää kaiken livenä! *tuuletus!!* Porissa on Musti ja Mirri mutta nyt ostin ne lelut jo nettikaupasta.
ReplyDeleteTuuletus :-D
ReplyDeleteOlen samaa mieltä ja itsekin vierastan stailattuja blogeja. Omakin blogimakuni on normielämästä (ja kissoista!) kertova (vaikka stailausta harrastavat varmaan myös väittävät kertovansa oikeasta elämästä ;-)). Tällaistahan kodeissa on, siis ihan oikeesti, tai ainakin minun kodissani :-D. Miksi totuutta muuttamaan. Ja ne taas, jotka eivät tykkää, menevät toisaalle. Näin se menee, yksinkertaisuudessaan :-)
En minä yleensä ikinä siirtele tavaroiden paikkoja tai tunge niitä kaappeihin ennen kuin kuvaan, mutta sen myönnän, että yritän useimmiten valikoida kuvaan edes siedettävän ellei kauniin kohdan. Siksi tällaiset yleisnäkymät ovat harvinaisia, hehe.
Muistathan sitten raportoida teidän riiviöiden suhtautumista kickeroihin!
Ihana lamppu tuli, ja niin suloinen AITO koti!!!
ReplyDeleteKauis tuli lampusta. näkee että siinä kodissa eletään.
ReplyDeleteEn kiinnittänyt huomiota nurkissa lojuviin tavaroihin enkä kuormitettuihin hyllyihin enkä laatikoihin. Kiinnitin huomioni hienoon flyygeliin ja mustaan otukseen mikä löytyi ensimmäisestä kuvasta. Sekä hienoon maanmittarin lamppuun.
ReplyDeleteJa muuten, stailaus on yliarvostettua ja tarpeetonta. Rehellisyys on arvokkaampaa.
Hieno lamppu! Minäkään en kiinnitä huomiota ylimääräisiin, mutta yhteen asiaan nurkassasi kiinnitin huomiota. Nurkka näyttää hassusti siltä, että seinät olisivat eriparia (enkä nyt tarkoita väriä). Eli jotenkin niinkuin vino? Tai ehkä vaan pakkanen on tehnyt minun aivoistani jotenkin vinot :D
ReplyDeleteHauska lamppu! Istuvat kuin nenä päähän 70-luvun asuntoon. Ja komea flyygeli, soitatko sillä paljon?
ReplyDeleteMaikki; Kiitos!
ReplyDeleteSylvi; Niin taitaa näkyä. Ja niinhän kodeissa yleensä eletäänkin ;-)
Myrsky; Minustakin huoneen hienoin elementti on flyygeli sekä sen lähelle usein parkkeeraava Musti. Taitaa tajuta olevansa yhtä musta ja kaunis :-)
Olet ihan oikeassa: stailaus on yliarvostettua ja normaalielämä aliarvostettua!
Naukulan Mamma; Kuvat ovat vähän outoja, kun niissä esiintyy kaikissa seinää vasten nojaava peili, jossa ei edes ole raameja erottamassa sitä. Tarkoitit varmaan ekaa kuvaa, siinäkin on peili vasemmalla :-) Et ole mennyt sekaisin!
S; Kiitos! Minustakin, ihanan 70-lukuhenkiset ja kun lattiakin on samaa kellertävää väriä sekä monet vanhempieni vanhat 50-luvun lakatut puukalusteet, niin kokonaisuus on hyvä (vaikkakin vähän rönsyilevä, mutta minimalistia minusta ei saa).
Soitan flyygeliä rikollisen vähän. Lisäksi se on epävireessä ja muistan virittäjäasian vain silloin, kun a) olen saaressa tai b) on lauantai-ilta.
Kiitos! Vaikka kuinka yrittäisin katsoa sitä ekaa kuvaa en vaan ymmärrä :)
ReplyDeleteTää on siis ehkä tasolaser?
ReplyDeleteNaukulan Mamma; Ehkä sillä ei ole niin väliä, mutta yritän selittää: vasemmassa nurkassa valkoisen laatikoston takana oleva kangasrulla on huoneen nurkkaa vasten, siitä oikealle alkaa peili joka siis ei ole seinän suuntaisesti vaan nojaa sitä vasten, niinpä siitä heijastuu yläsuuntaan näkyvä kuvajainen. Peilistä näkyy myös sen edessä olevan valkoisen laatikoston takaseinä. Ja peilin nurkka lattiaa vasten näkyy siinä, missä siitä heijastuvan puisen kirjahyllyn kuvajainen äkisti loppuu. Get it?
ReplyDeleteJokke; Talolaser, ihan selvästi!
Kiva kun jollain muullakin on paljon tavaraa, eikä vaan meillä :)
ReplyDeleteGot it! Vihdoin. Kyllä nyt helpotti!
ReplyDeleteSesse; Niinpä! Mistä ihmeestä sitä tavaraa oikein tulee??!
ReplyDeleteNaukulan Mamma; Mikä helpotus! Jos lauantai-iltana jo kuuden maissa alkaa silmissä viirata, ei loppuilta voi mennä kovin hyvin ;-)
Puhumattakaan klo neljästä jolloin kuvaa ensimmäisen kerran katselin. Huoh.
ReplyDeleteLäpsy! Mä en kans ymmärrä plafondeja enkä niitä eri suuntiin sohottavia. Mulla on Ikeasta riisipaperi-ufo! Muita lampunvarjostimia ei olekaan, tää yks on olkkarissa. Ei musta paljaat lamputkaan niin kamalia ole, niistä sentään tulee valoa kunnolla.
ReplyDeleteNaukulan Mamma; Ai niinpä. No, menköön sen piikkiin, että silloin varmaan vielä aurinko häikäisi silmiä koneen ääressä ;-)
ReplyDeleteZepa; Meillä on sama lamppumaku :-) Paljaat hehkiksetkin on kivoja ja niistä versioidut valaisimet, mutta en kaivannut tänne sellaista (teollisuushenkistä?tai funkis-) tunnelmaa vaan just noita ufoja.
Tosiaan, varjostimen vaihto teki terää, jänskän makeet! Mustakin on kiva katsella persoonallisia koteja, joita ei ole stailattu kuvanottoa varten.
ReplyDeleteNe on hauskat ufot :-) Nuo kaksi katossa ovat ihan samalla korkeudella, jostain syystä siellä oli kaksi lampun paikkaa ja sokeripalaa, niin hyödynsin ne molemmat. Jalkalamppu on siitäkin hauska, että sen ufo leijuu eri korkeudella kuin kattolamppujen... no joo, taidan olla vähän ihmeellisissä ajatusten sfääreissä :-D Olohuoneeni on avaruus!
ReplyDeleteUpeeta.. kun sen osaa. Eikun Ikea hackers -sivuille..
ReplyDeleteJaahas, ai sellaisetkin sivut on :-D
ReplyDeleteKissa ja flyygeli. Muotojen harmoniaa. Kun vielä saataisiin kuva Mustista makoilemassa flyygelillä!
ReplyDeleteYritän välttää telkkarin steriilinoloisia stailausohjelmia. Realistisille ja aidoille "Landelooks" -periaatteella tehdyille ohjelmille olisi kyllä tilausta, mutta lipsahtaisi nykyisessä tosi-tv maailmassa tirkistelyn puolelle.
Ihan varmasti on kuva Mustista makoilemassa flyygelillä, Mustista on kaikkia mahdollisia kuvia ja joka kuvakulmasta, pitäisi vain löytää missä kansiossa mikäkin kuva on!
ReplyDeleteNiin, minäkin mietin että tällainen tositeeveemäinen bloggailu voi myös aiheuttaa tirkistelyä. Ystäväni miehen mielestä blogin pito on perverssiä :-D Ymmärrän senkin kannan. Olen sitten perverssi.
Kaikki huomio meni noiden upeiden lamppujen ihasteluun! <3
ReplyDeleteNäppärälle kuvien arkistointisysteemille (systeemi joka automaattisesti oppisi tunnistamaan kuvien sisältötietoja - onkohan tällaisia edes olemassa:) olisi oikeasti tarvetta näin harrastajakuvaajallekin. Jäämme siis toiveikkaina odottamaan Mustia flyygelin kannella.
ReplyDeleteEi näissä blogeissa nyt tosi-tv sosiaalipornonäkökulmaa onneksi saavuteta tai ei ainakaan niissä mitä itse tulee seurattua:D Blogin pitäjällä on selkeästi päätäntävalta, mitä nyt kaikki kissablogien pitäjät ovat tanakasti karvatassujen alla. Eli se siitä itsenäisyydestä. Ja mitä tulee katsojan valtaan suhteessa kohteeseen, niin kissablogien lukijana koen olevani usein blogikissojen rävähtämättömän valvovan ja arvioivan katseen alla eikä suinkaan päinvastoin.
Kati; No sepä hyvä!
ReplyDeleteOtto Kulta; Tassun alla, todellakin! Yritän tässä kirjoittaa kun pastoripantteri kehrää oikein pörisemällä, pyörii edessäni pöydällä ja vaatii huomioni, tuskin näen näppäimistöä. Olin siis muutaman tunnin pois kotoa niin heti pitää ottaa menetetty aika takaisin ja viettää vähän laatuaikaa, tuumaa Musti. Olen sen velkaa.
Iphotossa, jossa aina viimeisimmän vuoden aikana otetut kuvani ovat, on ainakin kasvojentunnistussysteemi, mutta en ole sitä käyttänyt. Sinne voi lisäksi syöttää hakusanoja, mutta en ole sitäkään viitsinyt tehdä. Kai se oppisi kissojenkin kasvot. Mutta se apu loppuisi kuitenkin, kun siirrän kuvat ulkoiselle kovalevylle, kuvia on niin paljon ettei koko arkisto millään mahdu koneelle.
Joudun kumminkin työni takia selaamaan arkistojani säännöllisesti, lupaan laittaa kuvan sitten kun sellainen tulee vastaan. On niitä varmaan useampiakin.
Kyllä siivous-intoisetkin elävät oikeaa elämää ja asuvat oikeissa kodeissa ;-) Meillä on äärettömän vähän mitään missään, kissojen takia. Siispä meillä on aina melko siistiä ja kun kissat ovat kotona, ei tavarakasoja voi olla _yhtään_ missään. Siispä meillä on aina stailattu koti, ehkä emme sitten asu kunnollisessa kodissa kaikkien mielestä :-P
ReplyDeleteMinusta on todella sääli, että koteja (ja ihmisiä) "tuomitaan" sen mukaan, mitä esitellään ulkopuolisille. En epäile että te sitä tässä tarkoittaisitte, mutta valitettavasti moni sitä muualla tarkoittaakin. Minusta on pääasia, että jokainen viihtyy kodissaan, olipa se sitten steriilin siisti tai täpösen täynnä tavaraa! Ja minusta kotisi ainakin näyttää ihanalta, enkä kiinnittänyt tavaraan huomiota vaikka sitä ei meillä samalla tavalla olekaan :-)
Mutta oikeaan asiaan: Mainio lamppu, pidän kovasti tekemästäsi muutoksesta. Erittäin hauska ja kattolamppuihin sopiva! :-)
Hyvä pointti Elina! Ja hyvä ettet ottanut itseesi, keskustelua ei varmasti niin tarkoitettu. Joillakuilla vaan on siistiä - huokaus. Itsestähän se on kiinni. Mun mielestä kun taitaa tuo siivous olla yliarvostettua ;-) Tai ainakin ylivoimaista!
ReplyDeleteYstäväni kodissa on kans tosi siistiä ja kaunista, kaikenlaisia kivoja vanhojen tavaroiden asetelmia siellä täällä. Sitten joku tuli heille ja sanoi: Ai, teillä on tällainen avotakka-koti. Ystäväni vähän loukkaantui ja ymmärrän sen hyvin. Oikea kotihan se on, eikä mikään kulissi kuvauksia tai vieraita varten.
Sitä siivousintoa odotellessa...
Meillä Felix-poika pitää huolen siivousinnosta... Se on ihan hirveää katseltavaa se oksentaminen :-(
ReplyDeleteMuutkin kyllä avustavat siivoamisessa ja sen vauhdittamisessa... :-D
Felixin vuoksi kiipeäisin minäkin vaikka eduskuntatalon katolle! Totta kai se vaikuttaa. Kissoista on tosiaankin hyötyä, minäkin imuroin kerran viikossa siinä missä ennen kissoja se oli kerran kuussa jos silloinkaan.
ReplyDeleteHeh. Kun luin kirjoitustasi, rullasin sitä vain ihan varovasti alaspäin, jotta salaisuus ei paljastuisi ja saisin rauhassa arvailla ratkaisuasi. Ajattelin, että olisit kääntänyt vanhan varjostimen ylösalaisin; se olisi voinut olla aika vinkeän näköinen sekin. Mutta nuo uhvot ne vasta vinkeitä ovatkin :-) Hyvä match!
ReplyDeleteUhvot rulettaa!
ReplyDelete