Varhemmin tässä kuussa
Risusydämen blogissa Marja esitteli järjettömän helpon neulemallin, jolla syntyy maksimi-hyvännäköistä pintaa minimivaivalla. Kaksi lankaa, joka toinen kerros oikein yhdellä langalla, joka toinen helmineuletta sillä toisella. Avot!
Innostuin tästä niin, että en osannut lopettaa, kun aina vain syntyi uutta väriyhdistelmää. Niinpä katsoin maanantaiyönä koko Oscar-gaalan aamukuuteen asti. Liukuvärisissä langoissa on tämä vaarallisen addiktoiva ominaisuus.
Visioin pinnan niin, että helmineule on liukuvärjättyä, tässä tapauksessa Novitan Polkua värissä Paprika. Yksiväriseksi valitsin
Riihivillan Maahinen-langan indigolla ja resedalla herkkuvihreäksi värjättynä.
Halusin kokeilla tuubihuivin tekoa, tai huppu tämä kai enemmän on. Pysyisi ehkä tuulella päässä paremmin, jos sinä olisi jotakin muotoa, tein vain kapeaa putkea pyöröpuikolla. Jossain vaiheessa mietin, että kannattaisi kutoa vähän aikaa vain toista puolta edestakaisin, mutta annoin kumminkin mennä suoraan. Tämä on ensimmäinen tuubihuivikokeiluni.
Having some fun knitting: some colour, some new pattern and some new garment experiment.
Joillakuilla on paasto nyt, anteeksi vain, minulla ei, niinpä tein blinejä. Äidiltä omaksuttu perinne, vaikka äiti ei mikään innokas kokki olekaan, mutta blinejä hän tekee joka talvi.
I looooove blinis. They have to be home-made with buckwheat and a fermented dough, otherwise it's just not the real thing. And I don't fast so I eat them the winter through.
Röyh! Leppoisaa loppupäivää!
.JPEG)
.jpg)
Hienoa jälkeä!
ReplyDeleteKiitos ♥
ReplyDeleteKauniin värinen pinta ja mallikin kuullostaa oikein sopivalta.
ReplyDeleteHienoa tuli ja sun langasta hienoa jälkeä. Minä kokeilin ja mun langoista tuli kuin joku sörsselsson... Mutta, vielä nakuttaa malli, eli otan uusiks! Sitäpaitsi tuollaiset maaniset kutomissessiot kuulostaa kivalta!
ReplyDeleteHerkullisen näköinen tuo blini, nam!
ReplyDeleteRouva Kameleontti; Tämä malli ei tosiaan ole vaikeudella pilattu. Kannattaa kokeilla!
ReplyDeleteAuli; Vai sörsselssön :-DDD Jälki vaihtelee varmaan paljon lankojen mukaan. Myös ihan yhdellä langalla voisi kokeilla. Maaninen sessio oli ihan jees, mutta kun sänkyn pääsi vasta puoli seitsemän ja silti Ransu herätti minua kymmenen maissa normiaikaan, tuli iltapäivällä väsy silmään.
Amalia, herkkua se onkin!
ReplyDeleteTuubisi on upea! Täytyykin miettiä tuota neulomistapaa.
ReplyDeleteOlen tässä jo muutaman viikon miettinyt Blinein tekoa. Jos tästä saisi kimmokkeen. Lapsuuden kodissa oli myös tapana blinejä paistaa helmikuussa. Herkkutelu nimenomaan mätien kera:)
Hei Maiju! Mietinkin, mitä sinulle on tapahtunut kun Männiköllä vain hävisi :-(
ReplyDeleteTämä malli on niin helppo, että soveltuu hyvin ensimmäiseksi kohoneulekokeiluksi.
Ja blinejä kannattaa ehdottomasti tehdä!!
Ihanan näköistä neuletta! Ja BLINEJÄ!! IIK! Olen täällä neljättä päivää hiilarittomana ja voi että, NAM! Hei tuuhan huomenna vanhaan Villiin pihaas. Siellä on ARVONTA!!
ReplyDeleteIhanan värinen bline.
ReplyDeleteMukavaa alkavaa maaliskuuta sinulle1
Sanna kiitos kutsusta! Tulen ilman muuta! Voikohan blinejä syödä, ei kai niissä nyt hirveästi hiilareita ole? Jos laittaa runsaasti smetanaa päälle ;-)
ReplyDeleteSylvi; Blinit ovat herkkua. Mukavaa maaliskuuta sinullekin!
Onpa makee putkilohuivi ja tosi kauniit värit! Tuo voisikin olla seuraava neuleprojektini.
ReplyDeleteKivan näköinen tuubi! Ja siis mikä paasto???? Heh, ei meilläkään sellaisesta olla kuultukaan ;)
ReplyDeleteNimimerkillä: huomenna lettuja lounaaksi;)
Kiitos Sanuliini! Kokeile ihmeessä, tämän neulominen oli tosi hauskaa!
ReplyDeleteAnnaW; Kiitos! Juu, siis jotkuthan syövät blinejä laskiaisena rasvatiistaina ja aloittavat sitten pääsiäiseen jatkuvan paaston, mutta en minäkään sellaisia harrasta ;-) (Vaikka syytä ehkä olisi).
Tarjositko pojillekin? (Kovin kylläiseltä ja tyytyväiseltä Musti näyttää...)
ReplyDeleteHeh, eivät sentään muikunmätiä saaneet, Musti sai ranskankermaa, Ransu ei välitä maitotuotteista.
ReplyDeleteOlipa ihanat metsäiset värit tuubissasi. Ja neulepinta kätsän näköistä. Voi, kun vielä joskus innostuisin neulomisesta. Se oli kyllä kivaa puuhaa, mutta ei mulla riitä kärsivällisyys nysvätä yhtä neuletyötä viikkokausia / päiväkausia / edes tuntikausia. Vähän adhd:n vikaa....?
ReplyDeleteSen sijaan voisin syödä kymmeniä ja taas kymmeniä mäti-smetanakuorrutettuja blinejä, jos vain olisin pohjaton. SIIHEN kärsivällisyys riittäisi mainiosti, kuten mihin tahansa hitaaseen ja nautinnolliseen syömiseen. Paastot on muille, kiitos.
Voi tuota Mustia. Tuolta minä näytttäisin niiden kymmenien blinien jälkeen :-D
Vau! Tuota neuletta minäkin osaisin tehdä. Kunhan saan siskon tytön sukat valmiiksi, niin sitten tekemään jotain tuolla ohjeella.
ReplyDeleteMinä söin tänä talvena ensimmäistä kertaa elämässäni blinejä, noloa tunnustaa :)
Tein itse ja tykkäsin! Ihan parasta smetanan ja mansikkahillon kanssa, ei minkään perinteisen päällisen kera. Mieskin tykkäsi, mutta lapset ei. Kuulemma omituisia lettuja.
Eikös Musti näytäkin ihan kuninkaalliselta samettipantterilta tuossa punaisella plyysivaltaistuimella?
ReplyDeleteMinulle neulominen on juuri opettanut sitä kärsivällisyyttä. Sitä, että voi tehdä jotakin vähän kerrallaan ja joku kerta se sitten valmistuukin. Teininä se otti vielä koville, mutta mitä karmeimpien hätäisesti tehtyjen vaatekappaleiden myötä olen oppinut jotakin, ja olen kiitollinen oppimastani :-)
Blinit ovat kyllä tajunnanräjäyttävän hyviä! Ja täyttäviä!
Vitsit miten upeita värejä tämän postauksen kuvissa! Kyllä silmä lepää. Minä käynnistelen hiljalleen neulomisvaihdetta ja neulekuvat inspiroivat kovasti. Liukuvärjätyissä langoissa on kyllä taikaa.
ReplyDeleteHanna
Katja; MANSIKKAHILLON???! Kuulostaa... täysin... surrealistiselta! :-D
ReplyDeleteTee ihmeessä, pinta on hauskan näköistä eikä ohje vaadi kummempia laskutoimituksia tai erityistä keskittymistä!
:-DDD Tänne tulee kommentteja vähän limittäin ja lomittain!
ReplyDeleteHanna ja leijona; Minä ihastelen sun mikroskooppisia virkkauksia ja koska omistan isoäidin vanhat koukut joista jotkut ovat pitsiä varten (pienin on 16, onkohan se joku vanha mitta) niin mietin, että ehkä minäkin jonakin päivänä... mutta toistaiseksi nautin ihmiskoossa neulomisesta.
Liukuväreistä tulee usein hienoja kuvioita, vaikka kirjoneuleeseen, tykkään kovasti.
Kaunista käsityötä, itse en oikein ole saanut itseäni innostumaan käsitöistä vuoteen.
ReplyDeleteLempeää ihanaa maaliskuuta ja kevättä sinulle ja karvaisille lemmikeille ♥
Kivan näköistä neuletta. Olen tehnyt tuolla systeemillä parit villasukat.
ReplyDeleteKiitos Seijastiina ja Santra!
ReplyDeleteSiellä Risusydämen Marjan ohjeessa olikin villasukat, näyttivät kauniilta.
Joskus harrastukset ovat sellaisia, että ne menevät ja tulevat taas myöhemmin uudestaan mukaan elämään.
Jep, mansikkahillon, lähipiirini tietää makuaistini vähän oudoksi. Mutta oikeesti, ne oli sikahyviä omatekoisen mansikkahillon ja smetanan kanssa.
ReplyDeleteHeh, ehkä pitää joskus kokeilla. Minä olen kyllä sellainen mäti- & graavilohihiiri, etten parempaa tiedä kuin smetana, sipuli ja mäti tai graavilohi esim. hapanleivän päällä. Vaikea kuvitella, että tykkäisin blineistä enemmän hillon kanssa :-D Mutta makuaistinsa kullakin!
ReplyDelete