Tähän väliin on pakko laittaa muutama reaaliaikainen kuva. Tai oikeastaan eilen otettuja. Kun aamupäivän sumu hälveni, tuli ihana aurinko esiin.
Tästä vaahterasta joutuu joka talvi poistamaan pari paksuinta oksaa, sillä se on liian lähellä taloa, jotta sen voisi antaa kasvaa isoksi puuksi. Nyt joutuu ihan tosissaan varomaan murattia leikkuuhommassa.
Tykkään kuusaman kukinnoista erityisesti, taitaa olla lemppariköynnökseni, mutta tällaiset talviominaisuudet nostavat ne aivan omaan luokkaansa.
Moni kasvi oli lehdessä, kun pakkasjakso alkoi (ja sitä sitten kestikin, voi jestas, kun tuntuu että tässä vaiheessa on jo eletty kokonainen talvi ja ollaan vasta joulukuussa). Mietin, kuinka ne kestävät, mutta viime talvena kävi aivan samoin.
Karhunvattu 'Loch Ness' on puoliksi vihreä, puoliksi ruskea. Sen kaunis ruska jäi melkein kokonaan väliin.
Kuvassa muuten näkyy hyvin eilinen lumitilanne. Viime yön sade vei nuo viimeisetkin rippeet mennessään. Nyt mittarissa on +4 ja kova, lämmin föhntuuli natisuttaa nurkkia.
Huomasin jo lauantaina, että sääskiä on liikkeellä, ne heräävät näköjään sillä sekunnilla, kun siirrytään plussan puolelle. Ne tarjoavat proteiinipitoista popsittavaa pikkulinnuille.
Ja nyt aurinko juuri alkoi paistaa ikkunoista sisään.
Voi tätä onnea! Pyörin eilen pihalla, otin kymmeniä kuvia, enkä millään olisi halunnut lopettaa ulkona haahuilua. Siis aivan täydellinen kevätfiilis. Päivä vain on lyhyt ja aurinko matalalla kevääseen verrattuna.
Toivottavasti en nyt pilaa kenenkään joulufiilistä. Toisaalta jouluisia asioita löytyy kaikkialta muualta!
Heleäorjanruusu Rosa vosagiaca
Karhunvattu Rubus Karhunvattu-Ryhmä
Koreaköynnöskuusama Lonicera × heckrottii
Muratti Hedera helix
.JPG)
.jpg)
.JPEG)
Kiva näitä kuvia oli katsoa ja aurinkoa . Meillä on satanut koko ajan nyt vettä ja lumet häviää , loskaa on joka paikassa .
ReplyDeleteTotta, aurinkoa on aina kiva katsoa. Loska ei ole mukavaa, olen niin kiitollinen, kun täällä siirryttiin kertaheitolla lumisesta maisemasta lumettomaan. Lauantaina alkoi lumi olla vetistä sohjoa.
Delete"No onkos tullut kesä ... " laulussakin ihmetellään. Ihana tuo muratti, ja siitä tuli mieleen mistellit. Vauhkoonnun täysin, kun harvakseltaan näen niitä puissa, täällä meillä Suomessa!
ReplyDeleteMistelit ovat ihania. Sain dendrologiystävältä marjoja ja kylvin niitä pariin omaan puuhun joskus keväällä. Enpä olekaan muistanut katsoa, onko mitään itänyt.
DeleteSiellä on maisemat ihan erit kuin täällä! Keli meni kyllä plussan puolelle ja tuulee kovasti, joten puiden lumipeitteet katosivat, mutta maassa sentään on vielä.
ReplyDeleteMaisemat on varmaan tällä hetkellä hyvin erilaisia eri puolilla Suomea.
DeleteMuratistasi minullekin tulee mieleen parin päivän takainen uutinen Ruissalon ja Turun seudun misteleistä. Ovat muutaman vuoden aikana lisääntyneet ja kasvaneet marjoja tekeviksi.
ReplyDeleteOnko murattisi jonkun tietyn niminen? Oletko ohjannut sen alussa nousemaan vaahteraan? Siinäpä kokeiluidea tulevalle kasvukaudelle, vaikka täällä sen selviytyminen talvesta saattaa olla epävarmaa.
Koreaköynnöskuusama on mainio kasvi, kun se on pysynyt vihreänä. Kukkanuput vuorotellen jäätyvät ja sulavat ja säilyttävät värinsä ja kuosinsa ihmeen hyvin.
Siellä on totisesti varsin keväisen näköistä. Ymmärrän pihalla pyörimisen. Sitä tekisin itsekin, mutta pitäisi varmaan olla kypärä ja polvisuojat liukkauden vuoksi.
Muratti on hortonomiystävän kasvattama ihan perusmuratti. Istutin sen tuohon vaahteran viereen jo yli 15 vuotta sitten. Monena vuonna se pysyi vain maanpeittokasvina. Alkuvuosina se nimittäin aina paleltui siltä osin, joka lähti kiipeämään vaahteran rungolle. Jonakin vuonna keksin kääriä sille villatakin rungon ympärille. Nyt se on jo liian korkea suojattavaksi, eikä ole enää muutamaan vuoteen paleltunutkaan. Ihan itsekseen se on rungolle aina hakeutunut, ja tosiaan on jännästi vanhemmiten tullut talvenkestävämmäksi.
DeleteMukava kuulla, että sinullakin on samaa kokemusta koreaköynnöskuusamasta talvella. Omassani ei ole aiempina talvina ollut tällaista määrää nuppuja, mutta nyt onkin jännä seurata, kuinka ne käyttäytyvät talven mittaan.
Voi ei, kuulostaa todella liukkaalta!
Eli jälleen kerran sinnikkyydestä on hyötyä, myös muratin kasvattamisessa. Ei pidä antaa periksi, vaikka muutama ensimmäinen vuosi menisi huonommin. Muratit eivät ole kaikkein arimpia, sillä monta kertaa olen saanut kesäkukaksi hankitun muratin selviämään yhden tai kahden talven yli esimerkiksi kasvimaahan upotettuna.
DeleteOlen menettänyt sydämeni koreaköynnöskuusamalle. Menneenä kesänä se näytti parhaat puolensa ja keräsi katseen uudelleen ja uudelleen. Kävin pari tuntia sitten katsomassa omaa koreaköynnöskuusamaani. Nuput ovat edelleen punaisia, mutta en usko niiden kevään tullen enää heräävän avautumaan. Vihreitä lehtiäkin köynnöksessä on edelleen.
Pihalla on hiukan tullut käytävien hiekka esiin, mutta paikoin on jäisiä möykkyjä. Piti hakea kaupasta sepelisäkki, jotta ei kellarireissuilla kellahda nurin.
Jotenkin muratti on itse huolehtinut itsestään ja yllätti näin "vanhoilla päivillään" kiipeämällä korkealle ja selviytymällä. Voihan silti olla, että joku talvi sen sieltä palelluttaa, mutta sen juuristo tuskin mihinkään enää tässä iässä paleltuu.
DeleteYllättävän hyvin jopa kirjava- tai liuskalehtinen muratin lajike saattaa talvehtia. Minullakin on yksi liuskalehtinen, mutta heittelin haravalla sille alueelle reippaasti lehtiä syksyllä, niinpä siitä muratista ei näy nyt mitään.
Mukava kuulla, että siellä voi liikkua jo ainakin puolittain turvallisesti (ei turvallaan)!
Kuvauksesi koreaköynnöskuusamasta saa miettimään, että täytyy ottaa pistokkaita tuosta omastani ja kasvattaa useampaankin paikkaan. Se on tosiaan huippu.
Ei yhtään haittaa, että tulee jouluviikolla kuvia , missä koreaköynnöskuusama on nupuillaan ja muratti kiipeilee runkoja pitkin. Vaikka talvi on mukava vuodenaika (minusta), ja joulunaika ihanaa, nautin itsekin tämän viikon upeista aurinkoisista päivistä ja leudosta säästä. On meillä erilaista maamme eri kulmilla!.
ReplyDeleteOn meillä tosiaan erilaista! Mukavaa, että kaikille on mieleistä puuhaa - yhdelle joulujuttuja ja toiselle piippobongausta ;-)
DeleteTeillä näyttää ihan keväältä, ihanaa!
ReplyDeleteSuperihanaa!
DeleteVau! Tulinpa iloiseksi noista kuvista! Muratti vaahteran pinnalla on jotenkin mystinen ja kiehtova ja koreaköynnöskuusaman kukat tähän aikaan vuotta ovat häkellyttäviä. Heleän orjanruusun tunnistan nyt täällä kotikonnuillakin juuri sivustosi ansiosta ja yksi iso luonnossa kasvava pensas ilahduttikin juuri tänään talvipäivänseisauksen aattona matalalta paistavan auringon valossa hehkuvan punaisena loistaessaan.
ReplyDelete-Mummopuutarhuri
Muistan pienenä katselleeni puihin kiipeileviä muratteja Gotlannissa ja Öölannissa; aivan kuin satumetsä! Tuo oma murattini on pientä niihin verrattuna, mutta silti. Muratin lehdet ja talvinen vihreys on niin kaunista.
DeleteMukava kuulla, että tunnistat siellä samaa ruusua. Nimi muuttui orjanruususta heleäorjanruusuksi muutama vuosi sitten. Se tosiaan hehkuu auringossa!
Tuo kultainen ensimmäisen kuvan auringonpaiste ylsi eilen meillekin. Jopa autokorjaamolla uumoiltiin minulle kevään alkaneen:). Voi kuinka iloista on seurata tämän kalenterin muistutuksia kevätriemuista!
ReplyDeleteOlen karkaamassa pariksi viikoksi muille leudommille maille; ihan pelottaa, että menetän ensimmäiset piippojen tervehdykset täällä kotona,kun siellä Saaripalstallakin jo ollaan piippojahdissa;-) Lumi ainakin sulaa lupaavasti täälläkin!
Merja
Auringon väri on niin keltainen, että pikaisella silmäyksellä eilen illalla ulos katsoessani luulin koivikon olevan ruskassa. Sitten tarkemmin katsoessa se olikin koivikon takana oleva kuusimetsä, joka oli värittynyt aivan keltaisen sävyyn. Ja ihanaa; tälläkin hetkellä aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta!
DeleteMatkasi tulee olemaan ihana; leutoutta nyt kaivataan kovien pakkasten jälkeen. Piippoja ei täällä näy vielä ollenkaan, ja vaikka 10 vrk:n ennuste näyttää 0–4 astetta plussaa, ei se vielä oikein riitä, kun maa on kohmeinen. Ja vaikka jotain nousisikin, olisi kasvu äärettömän hidasta. En usko, että missaat yhtään mitään. Mutta lopputalvi saisi olla tosi lauha, niin että matkalta kotiuduttuasi pääsisit heti tutkailemaan piippoja! ;-)
Nämä keväiset kuvat valavat uskoa. Sanon tämän toistuvasti ja joka kerta tähän aikaan vuodesta, mutta kun tähän aikaan vuodesta on niin kovin vaikea kuvitella aikaa, jolloin ulkona on valoisaa ja lämmintä. Ja vihreää. Täälläkään ei sentään nyt kovin kylmä ole, mutta lunta on älyttömästi ja lisää tulee.
ReplyDeletePusut Mustille ja Ransulle!
Tämä aika on toivoton hirveän lyhyine päivineen. Ihanaa on se, että (jos) aurinko näyttäytyy. Tsemppiä, se on olemassa ja vihreyskin, siellä lumen alla!
Delete