Friday 14 June 2019

Pieni eväsretki veneellä

Äitini on nyt vieraanani ja sain houkuteltua ystävän viemään meidät retkelle kauniilla pikku veneellään. Äitini on veneillyt nuoresta pitäen – osti ensimmäisen, puisen kansanveneensä 50-luvulla – mutta on nyt niin iäkäs, ettei enää pysty itse käsittelemään venettä. Arvelin, että hän silti nauttii tutuista merimaisemista ja veneen keikunnasta. Tiistai oli lähes peilityyni päivä, joten se valikoitui retkipäiväksi.
Ensin kiersimme kotisaaren eteläpuolelle, mistä löytyivät lehmät virkistäytymässä rannalla. Eikö ole mukavaa, että lehmät pääsevät kesäksi rantalomalle? Talvisinkin näillä on hyvät olot ja ulkoilumahdollisuus navetassaan; tunnen lehmien omistajat Wattkastissa.

A Little Boat Trip with Elevenses
My elderly mother is here and a friend took us out to see some sea sceneries – something I'm sure my mother has missed: she has sailed since 1950's until my father's death over ten years ago.

Yhden pikku luodon vierellä väitetään olevan hyvä silakkapaikka. Ystävä saikin parissa minuutissa silakat kotiintuomisiksi kissoilleni. Ystävä sanoi, että kalaonni johtui onnea tuovasta naisseurasta, meistä on siis hyötyä veneessä.

Lähes rasvatyyni päivä ei tuonut sitä veneen keikuntaa ja laineiden liplatusta, jonka olin arvellut olevan hyväksi äitini mielelle ja ruumiille. Aiemmin tästä mennyt vene jätti veteen kuplavanan pitkäksi aikaa, ei ollut tuulta ja aaltoja vanaa rikkomassa.

Eväspaikka näkyvissä! Tämä asumaton pikku saari oli retkemme pääkohde. Se on ihan kotisaaren rantaa vastapäätä, mutta miksipä lähteä merta edemmäs kalaan – tai eväsretkelle.

Hienot kalliot, mutta jatkoimme saaren ympäri suojaiseen poukamaan – jos tällaisella säällä nyt suojaista rantautumispaikkaa edes tarvitsee.

Laakeammalle kalliolle on kuitenkin helpompi jalkautua.
En osaa kuvitella maisemaa, jossa sielu enemmän lepäisi.

No ehkä sellainen pikkuinen vivahde-ero vielä, että jos saisi aavan merinäkymän horisonttiin asti. Sitten maisema olisi täydellinen+.

Saariston kasvillisuus on ollut minulle pienestä pitäen ihmetyksen ja ihailun aihe. Heti, kun humusta on kertynyt pienikin pläntti, kasvaa siinä jotakin. Kuten nämä virmajuuret ja mesiangervot tulossa kukkaan, ja kakkarat ja ruohosipulit kauempana.

Lähdin tutkimusmatkalle kohti pikku saaren eteläosaa, mutta suorimmalta reitiltä löytyikin pesivä joutsen.

Kiertoreitti olikin hyvä, sillä muuten minun olisi täytynyt ylittää valtava kanjoni. Ehkä rakentaa riippusilta sen yli.

Nyt pääsin kanjonin poikki kivikkoa pitkin. Sieltä löytyi merikohokki.

Keltamaksaruoho kasvaa kallionhalkeamassa.

Jäkälää, jään muovaamaa kalliota, merta ja vesilintuja – ei kai elämässä enempää tarvita.

Käärmeenpistoyrtti on tyypillinen kalkkipitoisen kallion laji.

Rantatädyke on tulossa kukkaan.

Saaristossa suo saattaa olla neliömetrin kokoinen läntti kalliopainaumassa. Siinä sitten rehottavat kostean paikan sammalet, heinät, luhtavillat ja jopa lakka vieretysten, kun parin metrin päässä on kalliota, jäkälää ja maksaruohoa.

Löysin retkitoverit sulattelemasta eväitä rupattelun merkeissä.
Tästä oli hyvä jatkaa kiertoreittiä kotiin päin.


Keltamaksaruoho – Sedum acre
Käärmeenpistoyrtti – Vincetoxicum hirundinaria
Luhtavilla – Eriophorum angustifolium
Merikohokki – Silene uniflora
Mesiangervo – Filipendula ulmaria
Rantatädyke – Veronica longifolia
Ruohosipuli – Allium schoenoprasum
Virmajuuri – Valeriana

26 comments :

  1. Totisesti noissa maisemissa sielu lepää. Rakastan tuollaisia veden hiomia ja kuvioimia kallioita. Mikä rauha näistä kuvista välittyykään.

    Veneiljäystäväsi on varsinainen herrasmieshurmuri; osasi asettaa sanat paikalleen ja muisti vielä kissojakin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Rantakalliot ovat paljon kauniimpia kuin timantit ja kulta, ne ovat niin vaikuttavia ja sympaattisia samanaikaisesti.
      Ystäväni on todellinen oikea herrasmies, aivan ihana ihminen.

      Delete
  2. Oi miten niin niin kaunista! Ihanaa kun veit äitisi retkelle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oli todella ihana kesäpäivä, harvinaista tuollainen tyyni keli.

      Delete
  3. Teillä olikin tyynempi reissu, kuin meillä silloin tuttavan veneellä. Teillä oli varmaan mukava retki :)

    ReplyDelete
  4. Niin kaunista.
    Nuo ihanat Maisemat, ajatus siitä miten halusit äitiäsi ilahduttaa ja hurmmaava kuski.
    Niin kaunista. Ihan kyynel tulee silmäkulmaan.

    ReplyDelete
  5. IHANA päivä varmasti! <3

    ReplyDelete
  6. Voi mahtava mitkä maisemat, sielu ja ruumis lepää jo pelkästään kuvien välityksellä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. :-) Ihana kuulla, että nautit retkestä!

      Delete
  7. Oo miten ihanan tyyni ja nuo maisemat! Viime sunnuntaina minulla oli mieliteko pakko päästä saareen mökille, jotta en missaa viime vuonna istutettujen kasvien kukintaa. Vastatuuli vaan oli niin kova, että soutamisvoimat eivät riittäneet omaan rantaan asti. Onneksi olivat naapurit paikalla kun huutelin niille "merihädässä" ja ottivat minut suojaisempaan rantaansa.💛 Ja pääsin näkemään ne kukinnat...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aika mahtavaa, että mökkipihaa tarkastamaan pääsee ihan soutuveneellä! Tai pääsee jos sää on suotuisa :-D Onneksi naapuri pelasti!

      Delete
  8. Kesäinen eväsretki parhaimmillaan. Kaunista!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sanopa muuta, tällaiset päivät ovat kortilla. Onneksi päästiin ihanalle retkelle.

      Delete
  9. Kauniit maisemat! Tuli ihan ikävä meren rannalle, en ole pitkään aikaa ollutkaan...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meri on kyllä eri vesistö kuin järvi. Nuo ihanat silokalliot ja karuus, ja merilinnut. Vaikka meidän meri on maapallon mittapuulla järvi :-D Järvikalaakin sieltä nousee, ei haukea tai ahventa vaan muista meristä saa. Eikä meillä ole vuorovesiäkään. Mutta on silti joku yhteys kaikkiin maailman meriin.

      Delete
  10. Voi että miten ihana paikka! Ja neliön kokoinen suo, jossa on lakka ja kaikki! Toki olen tiennyt, että saaristoluonto on vertaansa vailla, mutta neliön kokoisesta suosta en ollut ennen kuullut. Lisäksi taivas ja pilvet teidän eväsretkisaarenne yläpuolella ovat olleet oikein hauskan näköiset. Se näkyy erityisen hyvin viidennessä kuvassa.

    Onkohan muuten käärmeenpistoyrtillä sellainen nimi siksi, että sitä on joskus käytetty käärmeenpistojen hoitamiseen, vai siksi, että kasvi itse pistää "kuin käämre"?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saaristossa on karu tunturinhuippu käppyrämäntyineen ja vetinen suo tai pähkinälehto rinta rinnan, ei tarvita tuntikausien patikoimista ;-)
      Tuolloin tuli etelästä tuo pilvirintama, joka enteili sadetta, mutta se painui sitten itään päin (rannikolle) eikä tullut meille.
      Käärmeenpistoyrtti on myrkyllinen ja sitä on tosiaan saaristossa käytetty ties mihin lääkintään, vastamyrkkynä käärmeenpistoonkin. En tiedä, toimiiko se, mutta entisaikojen ihmisten oli tietysti pakko yrittää kaikenlaista.

      Delete
  11. Hieno postaus, kiitos jakamisesta. Niin kauniin tunnelmalliset kuvat. Teillä on ollut kerrassaan upea retki. Mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sinulla vasta onkin ollut komeat maisemat Itävallassa! Mutta aina ei tosiaan tarvitse kuin lähteä vastapäiselle saarelle, niin on jo kivalla matkalla.
      Kiitos, aurinkoista viikonloppua teillekin!

      Delete
  12. Voi ihana mitkä maisemat...meri ja kallio! Äitisi tykkäsi varmasti♥

    ReplyDelete
  13. Ihanan näköistä! Teillä on ollut hieno retkipäivä <3

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!