Pyjamaluteet pitävät bileitään sarjakukinnoissa. Pidän monista ötököistä, mutta nämä hassut raitapaidat taitavat olla lemppareita.
Siitä päästäänkin toiseen lempiaiheeseeni, sarjakukkaisiin. Kylvin joskus rikkaporkkana 'Daraa', joka on tummanpunakukkainen, mutta se kylvös epäonnistui. Ei näiden vaikeita pitäisi olla, mutta jos sattuu olemaan poissa ja on kuivaa, pikku taimet kuolevat äkkiä.
Sitten pari vuotta sitten syksyllä kylvin tyhjentyneeseen kasvimaahan 'Purple Kisses' mixin ja se iti hyvin. Varhain keväällä lehtiruusukkeet näyttivät oikein hyviltä. Sitten, kun seuraavan kerran menin katsomaan, olivat rastaat viskelleet taimet ylös maasta. Pari sain pelastettua ja istutin ne johonkin näille main Rohanin loppupäähän. Nyt odotan jännityksellä, tuleeko näihin ollenkaan punerrusta, vai onko edessä taas uusien siementen tilaaminen.
Kyllä kai tässä hailakkaa punerrusta on? Valkokukkaiset ovat nupulla enempi vihreävalkoisia. Nekin ovat ihania, mutta joudun jo kitkemään niitä urakalla, sillä ne jyräävät pienemmät vieruskasvit alleen. Rikkaporkkanassa on ehkä kaunein sarjakukkaisten kukinto, mahtava haarautumiskyky ja pitkä kukinta-aika, joten missään nimessä en aio niitä kaikkia hävittää.
Ystävältä saatu vanha pioni kukkii tässä vieressä.
Se on ovelasti naamioitunut ruusuksi, sillä kukka on änkeytynyt aivan William Shakespeare 2000 -ruusun verson viereen. Rohanin loppupää alkaa olla hempeyden vallankumousta! Penkinhän piti olla dramaattinen. Kunhan Shakespeare avaa samettisen tummanpunaiset kukkansa, tunnelma muuttuu taas.
Penkin alkuosa oli keväällä kiinnostavin, nyt se on muuttunut tummakurjenpolvien kukinnan loppuvaiheessa jännäksi harsupilveksi. Ransu esittelee.
Mielenkiintoisin on tällä hetkellä keskikohta, jossa kukkivat viinilaukat, purppuratulikukat ja lähes mustakukkaiset harjaneilikat. Etelänruusuruohon kukinta on juuri alkanut. Pystykasvuinen koristeheinä on tähkähelmikkä.
Iso lipstikkapuska toimii näille taustana ja rytmittää Rohan-penkkiä, pensaiden ja puiden kasvua odotellessa.
Sulkakellukan siemenhahtuvat ja harjaneilikan kukkanuput ovat samanlaisia pörröpäitä.
Tässä näkymä Rohaniin mutapuutarhan toiselta puolelta, niin näkyy vähän sivuperspektiiviä. Päädyistä käsin kuvatessa kun kaikki lytistyy yhdeksi mytyksi. Mutapuutarhan reunalla kukkii valkoinen etelänkurjenmiekka.
Sitten Rohanin öttiäisiä. Etelänruusuruohon kukissa on heti perhosia ja pörriäisiä, kun ne avautuvat. Ohdakeperhosten invaasio on vaihtunut lukemattomiksi nokkosperhosiksi, jotka kisailevat ilmassa kenties perheenlisäyksen merkeissä.
Hajulaukka houkuttelee kimalaisia. Tämä tyyppi pörräsi sinnikkäästi kukkien ympärillä, kunnes onnistui puikahtamaan kukan sisään. Tuulessa on haasteensa.
Ihana ohdake
Cirsium rivulare 'Atropurpureum' on myös hyönteismagneetti. Sivulta päin katsottuna ohdakeperhosen selkä hohtelee sinisenä!
Joku jäärä, ehkä rusokukkajäärä. Jäärätkin ovat hienoja, kuin koruja.
Rouva Kirjosieppo on tarkkana, sillä jälkikasvu kiljuu jatkuvasti lisää ruokaa. Onneksi puutarhassa sitä riittää! Ei tarvitse lähteä automarkettiin asti.
Yhdessä kookkaassa sormustinkukassa on satamäärin kirvoja. Ne eivät näytä kasvia haittaavan yhtään, se kukkii valtavan komeana. Mutta varsissa on kirvojen myötä myös lukemattomia muurahaisia, leppäkerttuja ja kärpäsiä. Lintuja pyrähtelee jatkuvasti nappaamaan sieltä ruokaa.
Kasvimaalla timjamit ovat täpötäynnä kukkia ja myös pörriäisiä.
Huh, miten paljon asiaa ja lisääkin olisi ollut! Lopetetaan kuitenkin pian, vielä yksi juttu.
Onko söpömpiä kukkanuppuja nähty kuin hiirenvirnan nukkaiset nuppuset, jotka avautuvat kerältä kuin kissanpennut?
Etelänkurjenmiekka – Iris spuria
Etelänruusuruoho – Knautia macedonica
Hajulaukka – Nectaroscordum siculum
Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Hiirenvirna – Vicia cracca
Kirjosieppo – Ficedula hypoleuca
Lipstikka – Levisticum officinale
Nokkosperhonen – Aglais urticae
Ohdakeperhonen– Vanessa cardui
Purppuratulikukka – Verbascum phoeniceum
Pyjamalude – Graphosoma lineatum
Rikkaporkkana – Daucus carota
Rusokukkajäärä – Anoplodera rubra
Sulkakellukka – Geum triflorum
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Tähkähelmikkä – Melica ciliata
Viinilaukka – Allium atropurpureum
.JPEG)
.jpg)
Onko tuan nimi ihan oikiasti pyjamalude? Enoo ikinä nähäny. Palio o muutenki tarttunu linssihin erilaasia ötököötä. Punertaahan tua, ihan selevästi. Jospa se siitä tummuus. Opiin kans uuren linnun. Paalauspellolla oli meriharakka. Aika hauskan näkööne. Söpöt hiirenvirnan nuput, nii pehemoosen näkööset, että tekis miäli sivellä.
ReplyDeleteOn se ihan oikeasti pyjamalude :-D Itsekin olin ekalla kerralla siitä selvää ottaessani epäuskoinen, mutta uskottava se oli, kun se on luotettavilla sivustoilla ja kirjoissa. Voi olla, että se on vain eteläinen laji.
DeleteMeriharakka on hauska ja helposti tunnistettava punaisine koipineen. Hiirenvirnan nuput tosiaan houkuttelevat samanlaista varovaista silitystä kuin kissanpennut.
Sinä olet ihanasti pienten puolella, huomaat ja huomioit pienen ötökän, yksittäisen hennon hiirenvirnan nupun ja hengissä selvinneen rikkaporkkanan! Arvostan! Itse kylvin viimme vuonna rikkaporkkanoita ja kun niitä ei ilmestynyt, arvelin olleen huono paikka ja siemenet eivät itäneet. Vaan tarvitseeko kylmäkäsittelyn tai onko kasvi kaksivuotinen, kun nyt näyttää muutama kasvaneen. Teksi mieli ottaa kukinnot maljakkoon, mutta ehkäpä on järkevämpää odottaa siemeniä:) Ihanan värinen etelänruusuruoho! Mukavaa viikkoa!
ReplyDelete♥ Ihanasti sanottu!
DeleteVoi että, toivottavasti saat niitä rikkaporkkanan kukkia. Se on tosiaan kaksivuotinen eli tekee ekana vuonna vasta lehtiruusukkeen. Siksi kylvin niitä yhtenä vuonna syksyllä, jotta tekisivät silloin sen ruusukkeen ja ehkä jo seuraavana vuonna kukkia. Eivät ne taida tarvita kylmäkäsittelyä, mielestäni ne itivät pian. Anna yhden kukinnon siementää, siitä varmaan saat riittävästi siemeniä puutarhaan jatkuvuutta turvaamaan. Menee muutama vuosi ennen kuin kukkia alkaa olla joka vuosi tuon kaksivuotisuuden takia, ihan kuin sormustinkukillakin, mutta sitten niitä alkaa olla kukassa joka vuosi jossakin kohtaa.
Kiitos samoin!
Ihan paras nimi ötökällä! Ihanat pionit! Meidän pionit eivät ole vielä avautuneet. Aurinkoisia päiviä ja valoisia öitä!
ReplyDeleteOn ihan paras nimi ja helppo muistaakin :-D
DeleteOi, teillä on mitä odottaa. Ihania pioniviikkoja!
Voi kun tuo etelänruusuruohon kukka on ihanan värinen! Ja vielä perhosmagneettikin! Pitää lisätä hankintalistalle. Ötököiden elämää on seurattu täälläkin, mutta eipä niille ole nimiä löytynyt. Lapsilla on joku kumma taito löytää ötököitä joka paikasta ja sitten niitä on itsekin lähdettävä tutkimaan :D Mukavaa viikkoa!
ReplyDeleteEtelänruusuruoho tuottaa kivasti siementaimiakin. Tuo akuperäinen taimi on jo valtava pehko ja oli ehkä virhe istuttaa se niin penkin etuosaan. En osannut arvata, millaiseksi se leviää pitkine varsineen - ne kaatuilevat joka puolelle. Mutta on se vaan niin ihana.
DeleteLapsilla ja varmaan myös lapsenmielisillä on ötököiden löytämisen taito ;-)
Kiitos, samoin!
No jopas on nimi annettu ötökälle! Pyjamalude, kertakaikkisen mahtava nimi. Olet todellinen puutarhan ystävä, huomaat kaiken, ison ja pienen. Ja nuo pionit, niiden katseluun ei koskaan kyllästy. Mukavia kesäpäiviä sinulle!
ReplyDeleteEikö ole mahtava nimi, jollakulla on sytyttänyt oikein neronleimaus.
Delete♥ Puutarhassa on niin paljon ihasteltavaa ja ihmeteltävää. Olen onnekas, kun pihassani on myös todella mahtava luonnonkasvillisuus, vaikka on niitä ohdakkeita ja nokkosiakin :-D Mutta ei perhosia ilman nokkosia!
Kiitos, samaa sinulle!
Siellä on kyllä kertakaikkiaan kaunista, ötököineen kaikkineen ja edellisen postauksen ensimmäinen kuva on taianomainen ♥
ReplyDeleteMustin ja Ransunkin mielestä täällä on ihan parasta, vaikka heidän kauneudentajunsa saattaakin olla erilainen. Ransu tosin tänään mökötti hetken, kun en ottanut sitä mukaan roskienvientireissulle rantaan. Oli nimittäin kiire takaisin pesulle ja syömään. Mutta se taitaa olla toennut siitä jo.
DeletePyjamalude :D saisiko niistä joka vuosi kuvan, en ole nähnyt niitä ikinä luonnossa, ovat söpöjä! Hiirenvirnan nuput on suloiset, kuten sanoit, ihan kuin pienen kissanpennun tassut. Ja nyt sitten tuli kissojen pentuaikoja ikävä.
ReplyDelete:-D Täytynee muistaa! Joskus ennenkin olen niitä kuvannut.
DeleteVoi, niinpä tietysti. Omien kissojen pentuja ihanampia kissanpentuja ei olekaan ♥
Kaikki öttiäiset eivät tosiaan ole puutarhurin harmituksia. Pyjamalude on huippuhauskan näköinen. Jätän nokkosia ja muita luonnonkasveja niittämättä, että olisi mahdollisimman monipuolisesti kasveja tarjolla ötököille.
ReplyDeleteViime aikoina onkin ollut paljon puhetta siitä, kuinka paljon ihminen tarvitsee öttiäisiä. Luulisi sen olevan itsestäänselvää, että luonto on toimiva kokonaisuus, mutta hyvä, että asia on nostettu tapetille, niin kukaan ei voi välttyä siltä tiedolta.
DeleteHauskan näkönen tuo pyjamalude. On niitä kaikenlaisii öttiäisiä ja nimetkin on mukavia. Miun rikkaporkkana kasvusto jäi yksvuotiseks. Kaunis kukinto sillä on ja selevästi punertaa siellä. Hiirenvirnan nuppu on kiva, kuhan ei kukkapenkkiin tule!
ReplyDeleteNo voi harmi, ettei rikkaporkkana kylväytynyt! Erikoistakin, sillä minulla se kylväytyy oikein urakalla, luulisin, ettei siitä edes onnistu pääsemään kohta eroon :-D Lehdet vain pitää tajuta olla kitkemättä, kun ekana vuonna nousee vain niitä ja kukkavarsi vasta seuraavana. Näin luulen tehneeni kuminan kohdalla, ehkä se muistuttaa liikaa koiranputkea noustessaan maasta. Kun sekin kukkii vasta seuraavana vuonna. Olen jo pariin otteeseen sitä kylvänyt, mutta silti sitä ei kukkapenkissäni kasva. Nyt kylvin niitä ruukkuun, jotta tiedän varmasti, missä ne kasvavat!
Deletehiirenvirana kukkanuput kerrassaan suloisia! kerään virnoja aina kesäkukkakimppuihin, nyt viimeksi hyyskään. hiirenvirnaa annan kasvaa myös perennapenkeissä, se on itse kaunis kukkiessaan ja tantaa tukea myös hojopeille vieruskavereilleen. rakastan tuota ranka-aitaasi. se luo täydellisen taustan Rohanin parhaillaan niin hempeälle penkille. luonnonmukaisessa, monilajisessa puutarhassasi myös öttiäiset näyttävät viihtyvän erinoamisesti. nekin ovat suloisa kunhan vaan malttaa pysähtyä tarkkailemaan niiden pieniä yksityiskohtia kuten Sinä:))
ReplyDeleteHiirenvirna on aivan ihana, sitä kasvaa kedollani ja muissa luonnonkasvustoisissa paikoissa, kukkapenkeistä useimmiten sen kitken, mutta en aina sieltäkään. Olemme ihan samiksia; keräsin juuri eilen uuden hyyskäkimpun ja laitoin tällä kertaa siihen mataraa.
DeleteRanka-aitani on melkoisen harva :-D Mutta olkoot. Toisesta päästä jo lisäsinkin siihen uusia rankoja alas, kun peurat tulivat alitse.
Ihanan psljon hyönteisiä siellä! Täällä on ollut tänä kesänä tavallista enemmän perhosia, mutta kimalaisia ja kukkakärpäsiä näkyy ihmeen vähän. Ehkä nyt kukkimaan alkavat sormustinkukat ja unikot houkuttelevat lisää kimalaisia...
ReplyDeleteTäällä on todella paljon öttiäisiä, onneksi! Kimalaisiakin niin paljon, että sekoan laskuissa ;-) Yritän opetella niiden lajeja, niitähän on kymmeniä. Niitä on niin mukava tarkkailla, kun hääräävät kukissa siitepölypallurat takataskuissaan. Jotkut kimalaislajit taputtelevat siitepölyn masukarvoihin - miten söpöä.
DeleteKaikkea ihanaa siellä. Kukinta menee eri tahtiin eri puutarhoissa. Täälläkin kukkii pionit, mutta etelänruusuruohoa saa odotella. Tosin se ei ehkä ole minulla helteisemmällä paikalla.
ReplyDeleteKaikkea ihanaa nyt vaan on! Mukavaa, että tänä vuonna pionit ja ruusut aloittivat aikaisin, tuntuu, että väriä on koko ajan. Usein puutarhassani on vihreä kausi kesäkuun alkupuolella, mutta ei nyt vaan ollut.
DeleteTäälläkin tänään ystävät ihastelivat pioniani ohi mennessään ja sanoivat, ettei heillä vielä pioni kuki. Eri pihoissa, ja eri paikoissa samallakin pihalla, on eroja.