Seisoin Rohanin loppupäässä puhisemassa innosta. Ystävät ajoivat mönkijällä ohi, hidastivat ja kysyivät, mitä kuuluu ja heidän piti ihan sammuttaa mönkkäri, kun niin intoilin ja viittilöin.
Ihaninta on, että tästä tulee täydellinen kukkakimppu – tällaisista juuri pidän. Puutarhassa kasvavat kukat ja niiden järjestämät loputtomat yllätykset ovat niin mieleeni.
Pioni lienee vanha kunnon 'Sarah Bernhardt'; sain sen ystävältä, ja se on vanhasta pihasta löydetty. Tienposken matarat tuottavat täydellisen hattarataustan kimpulle. Sekaan avautuu vielä rikkaporkkanan kukintoja ihan kohta.
Vieressä kasvaa 'Alba'- ja 'Pam's Choice' -rohtosormustinkukkia. David Austin -ruusu William Shakespeare 2000 avaa kukkansa melko punaisena, mutta ne tummuvat samettisen viininpunaiskisi tuota pikaa. Jos en sitä tietäisi, olisin helisemässä tuon kirkkaan punavärin kanssa.
Rohanin keskikohtaa tuli jo hehkutettua, mutta tässä vielä. Etelänruusuruohoa, viinilaukkoja, tummakukkaisia harjaneilikoita ja tähkähelmikkä.
Vielä toisesta suunnasta, taustana tummalehtinen japaninkirsikka 'Royal Burgundy'.
Ison lipstikkapuskan toisella puolella kukkivat marhanlilja 'Claude Shride', kiinanpioni 'Moon of Nippon' ja nurmilauha.
Samoja värejä löytyy punaisesta villistä penkistä, siellä kukkivat 'Duchesse de Nemours' ja korallikeijunkukka; tummanpunaiset tarhasarjaliljat ovat juuri tulossa kukkaan.
Saunaan mennessäni huomasin ihanan iltapäivävalon valaisemassa kelta- ja siperiankurjenmiekkoja, harakankelloja ja lehtoakileijoja.
Polun toisella puolella on täydellisen punainen sormustinkukka ja sen ympärille kiertynyt viehko paimenmatara taustanaan lehtosinilatvoja. Paimenmatara on pienoinen riesa, mutta niin järjettömän kaunis, että tässäkin yhdistelmässä se on juuri se piste iin päällä.
Tänään sitä kirosinkin, kun niitin yhden mataran riivaaman heinikon. Se haittaa tehokkaasti viikatetyöskentelyä.
Tontin toisessa päässä paahdepenkissä kukkivat itse tulleet päivänkakkarat ja kurjenkellot sekä istuttamani tähkähietalilja, kangasajuruoho ja verikurjenpolvet saaren omaa kantaa.
Jos jaksat, jatketaan vielä muotopuutarhaan.
Siellä on ihana vaaleankeltainen David Austin -ruusu The Pilgrim avannut ensimmäisen kukkansa. Leikkovihreän virkaa toimittaa keltalehtinen mäkimeirami. Valkoinen loistokurjenmiekka 'Shirley's Choice', 'Miami' -laukat, mustalaukat ja kiinanpioni 'Wladyslawa' tuovat viileitä sävyjä yhdessä harmaamintun kanssa.
Viereisessä penkissä on pari siemenestä viime vuonna kasvatettua 'Canon Went' -purppurakannusruohoa. Niiden kaveriksi avautuu kohta kiinanpioni 'Lady Alexandra Duff'. Taustalla hurjan kauniin värinen Aconitum ferox, utuisen violetti ukonhattu.
Muotopuutarhan kolmannessa penkissä kukkii portlandruusu 'Comte de Chambord' yhdessä mirrinminttu 'Six Hills Giantin' kanssa.
Nyt saat huokaista helpotuksesta, juttu viimein päättyi – ja puutarhuri huokaa onnesta, kun kasvien yhdistely on onnistunut eivätkä peurat ole vieläkään niitä syöneet! Ovat yöllä rikkoneet taas osan aitaa, joten tiedän, mitä tänään teen.
Etelänruusuruoho – Knautia macedonica
Harakankello – Campanula patula
Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Harmaaminttu – Mentha longifolia
Japaninkirsikka – Prunus Sato Zakura -Ryhmä
Kangasajuruoho – Thymus serpyllum
Keltakurjenmiekka – Iris pseudacorus
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Korallikeijunkukka – Heuchera sanguinea
Kurjenkello – Campanula persicifolia
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Lehtosinilatva – Polemonium caeruleum
Loistokurjenmiekka – Iris Sibirica-Ryhmä
Marhanlilja – Lilium Martagon-Ryhmä
Mirrinminttu – Nepeta × faassenii
Mustalaukka – Allium nigrum
Mäkimeirami, keltalehtinen – Origanum vulgare 'Aureum'
Nurmilauha – Deschampsia cespitosa
Paimenmatara – Galium album
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Päivänkakkara – Leucanthemum vulgare
Rikkaporkkana – Daucus carota
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Siperiankurjenmiekka – Iris sibirica
Tarhasarjalilja – Lilium Hollandicum-Ryhmä
Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä
Tähkähelmikkä – Melica ciliata
Tähkähietalilja – Anthericum liliago
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum
Viinilaukka – Allium atropurpureum
Innostuksesi oikein paistoi kirjoituksesta...enkä yhtään innostustasi ihmettele..:)
ReplyDelete:-)
DeleteIhania yhdistelmiä! Välillä minäkin täällä hykertelen onnesta, kun huomaan jonkin hyvän yhdistelmän tai sopivaan paikkaan hakeutuneen siementaimen. Puutarhasta saa niin paljon iloa 😊
ReplyDeleteSiitä todellakin saa iloa, niin onnistumisen tunteita kuin ihastuttavia luonnon järkkäämiä ylläreitäkin.
DeleteSun puutarha on täynnä täydellisiä kukkakimppuja!
ReplyDeleteOn välivihreää, välikukkia ja sitä kuuluisaa ilmaa tarpeeksi kimpuissa. (Sitä aina kukkasidonnassa peräänkuulutetaan...)
Luonto tekee puutarhurin istutuksista täydellisiä floristisia taidonnäytteitä. <3
:-)
DeleteIhan joka paikka ei ole näin onnistunut, mutta on mahtavaa, kun noita ihania kohtia on vähän joka puolella! Valo myös vaikuttaa niin paljon.
En harrasta leikkokukkia oikeastaan ollenkaan, mutta kukkapenkissä on ehkä kumminkin se sama perusta: juuri nuo sanomasi seikat. Jännää! Ja ihan selvästi sen itsekin huomaa, kun onnistuneita kasviyhdistelmiä katselee. Toistoakin tarvitaan, ihan kuin kimpussa.
Ihanalle näyttää! Olisipa minullakin onnistumisia, mutta tänä vuonna niitä ei pahemmin ole.
ReplyDeleteVuosissa on isoja eroja. Tänä vuonna täällä ei tunnu tulevan mitään kukintataukoa ollenkaan. Usein se tulee syreenien jälkeen.
DeleteNo ei ihme että innostut, onhan sulla siellä ihanuuksia piha täynnä! :) Keskikesän taikaa.
ReplyDeleteNiin on! Ihanan kukkaisaa.
DeleteOnpas onnistuneita kimppuja! Luontoäiti osaa hommansa, mutta olet itsekin avittanut häntä aika onnistuneesti :)
ReplyDeleteJoinakin vuosina tuntuu, että on paljon kuivuneita korsia tai sitten peuran poikki puraisemia kukkavarsia, tänä kesänä olen ihmeesti säästynyt molemmilta.
DeleteIhania yhdistelmiä. Innostunut saakin olla. Kasvit todella täydentävät toisiaan.
ReplyDeleteKasveilla on niin mahtavan ihanaa maalata ja sommitella.
DeleteKasvit luovat yllättävän herkullisia väri- ja vastaväripareja, joissa tosiaankin silmä lepää. Ruusut ja pionit ja muut, aah!
ReplyDeleteTuollaiselle värien ystävälle kuin sinäkin, ovat kukat ja lehtivärit ehtymätön innostuksen lähde. Mitä kulta-aikaa elämmekään parhaillaan!
Deleteet yhtään turhaan viittelöinyt ja innosta puhkunut, niin satumaisen kaunista ja hempeää. luonnonkukat tuovat oman silauksensa puutarhaan, tykkään myös kovin!
ReplyDeleteLuonnonkukista tulee ihana lisä kauneutta, villiyttä ja yllätyksiä :-)
DeleteSilmä lepää näissä kuvissa, kiitos niistä. Hienoja ja kauniita yhdistelmiä. Etelänruusuruoho on upea kun sitä on noin paljon.
ReplyDeleteEtelänruusuruoho on lähtenyt yhdestä taimesta, joka nyt on valtavan puskan kokoinen - sen kukinnot leviävät varmaan neliömetrin alalle! Lisäksi se on tehnyt todella hyvin siementaimia, joita olen siirtänyt pariin muuhunkin paikkaan pihalla. Ihanaa, kun löytyy pihalla viihtyvä kasvi!
DeleteUpeita yhdistelmiä! Ja ihanaa että peurat ovat vihdoin antaneet sun kukkien kukkia!
ReplyDeleteOn todella ihanaa! Nyt peura on käynyt lähes joka yö pihassani, mutta yritän suojata verkoilla sen mitä pystyn. Toistaiseksi olen vahvasti voiton puolella, mutta haluan myös saada tonttia ympäröivää aitaa valmiiksi, sillä on todella ärsyttävää, kun ne ottavat tavaksi tulla joka yö ruokailemaan. Siinä alkavat kukkavarret äkkiä vähetä.
DeleteAi ai miten kaunista kukintoo on siellä! Hienoja kukkakimppuja on ja tuo alimmainen kuva vallan herkku. Hienoja yhdistelmiä!
ReplyDeleteTuo ruusu ja mirrinminttu ovat ihanan viileäsävyiset yhdessä. Ruusun pitäisi kasvaa korkeutta, menin siirtämään sen pari vuotta sitten ja se lähes kuoli kuivuuteen sen kesän aikana, ja viime kesäkin oli niin kuiva. Toivottavasti se nyt alkaisi pikku hiljaa kasvaa, on hieman piilossa ison mirrinminttupuskan takana.
DeleteIhanaa! Juuri sellaisia yhdistelmiä, joista pidän. Mikäköhän peuroilla on tänä vuonna, kun antavat kukkien kukkia? Vai hautovatkohan jotain suurhyökkäystä...
ReplyDeleteNiinpä. Luulen, että aidat, joita olen toistaiseksi rakentanut, ovat jotain auttaneet. Keväällä peuroilla on pienlapsiarkea ja näin kesällä tässä kylällä on sen verran ihmisiä, että eivät hakeudu niin hanakasti tähän. Mutta kunhan koulut alkavat, on viimeistään silloin kaikki syöty. Nyt näen merkkejä, että pihassani käydään lähes joka yö, varkkoaitaporttini on vääntynyt aamuisin.
DeleteYstäväni on sitä mieltä, että ne nostavat kierroksiaan. He kävivät kaivoksilla ihailemassa alkukesän kukkia, kun vastaan tuli peura, joka puhisi ja polki jalkaa vihaisena - pelottavana. Kohta saamme suojautua haravanvarsin niiltä :-D Lisäksi ystäväni pohtii, että verkkoaitaa päin täysillä juokseminen on niiden uusi taktiikka. Huoh!