Talon nurkalla on pieni metalliportaikko, jossa pelargonikokoelma viettää kesäpäiviä.
My pelargoniums... (some of them)
Tähän on mukava kantaa ruukkuja alkukesällä sisätiloista, kun sattuu muistamaan ja on menossa ulos. En ikinä tee tätä kertaurakkana, jostain syystä. Ripotellen pelakuiden sun muiden ulos kuskaaminen kestää niin kauan, että kun ne ovat viimein kaikki ulkona, onkin lähes saman tien aika kantaa ne takaisin sisälle. Huokaus. Ei mennä siihen vielä!
Kokoelma karttuu koko ajan, vaikka en periaatteessa enää ajatellut haalia uusia pelargoneja... mutta kun. Vastikään sain Minnalta Mama's garden -blogista ihanan pelargoniuutuuden, se on todella suloinen! Viime vuonna sain ystävältä pistokkaan hänen perintöpelakuustaan. Kuvia niistä myöhemmin, kun kukkivat.
Keväällä Lahden messuilla oli huikea pelargonitarjonta. Paula Ritanen-Närhi oli myös siellä ja tuumi, ettei aio hankkia uusia pelakuita. Niin vain kävi, että hänkin, ja niin minäkin, ja luultavasti myös hyvin moni muu. Tässä on 'Natalie', ihastuttava lohenpunainen kukka, jossa terälehtien reunat ovat valkoiset. Yläpuolella näkyy tuoksupelargonin pienen pieni valkoinen kukka.
Tämänkin sulottaren hankin Lahden messuilta, pienen pieni risteymälaji Pelargonium reniforme ✕ abrotanifolium. Tässä se on vielä kesäkuun alussa olohuoneessa ison 'Raspberry Ripple' -munankuoripelargonin kainalossa. Nyt ne ovat molemmat ulkona.
Pelargonium sidoides, jonka kukat ovat kauneimmat pelakuunkukat ikinä. Kasvutapa on rento, tämä laji ryöppyää ruukun laitojen yli.
Nostin näiden ruukut tiilivarastokasojen päälle. Kauimpana on Vironperältä saatu vihreäkukkainen Galtonia, ihana!
Tämän kanssa kävi hieman köpelösti, sillä taisin palelluttaa varsinaisen emosipulin. En kuitenkaan heittänyt ruukkua menemään, vaikka taimen tyvi näytti huonolta. Näin on käynyt ennenkin, että elo jatkuu sivusipuleilla. Niitä piti vain hieman kasvattaa, mutta nyt odotus palkitaan. Aivan ihana ruukullinen kauneutta, kiitos Irenelle!
Kukkapenkkeihin talveksi jättämäni kellohyasintit ovat puolestaan kaikki menehtyneet, tai ainakaan tähän mennessä niistä ei ole noussut korttakaan.
Nyt voin sanoa, että ainakin tämä kurjenpolvi (Geranium viscosissimum) iti ennätysnopeasti, se on vasemmanpuoleinen purkki! Sen vieressä on preeriaväriminttu, tätä havittelin Vakka-Taimesta, mutta taimet olivat loppu. Onneksi oma kylvös onnistui! Oikealla on Draba dedeana, uusi laji alppipenkkiin.
Kellohyasintti – Galtonia candicans
Maljaköynnös – Mandevilla
Munankuoripelargoni, mårbacka, kirjavalehtinen ja 'Natalie' kuuluvat kotipelargoneihin, Pelargonium Zonale-Ryhmä
Preeriaväriminttu – Monarda fistulosa
Tuoksupelargoni – Pelargonium ✕ fragrans
.JPEG)
.jpg)
Pelakuista alkaa aina soimaan se Kari Kuuvan biisi päässä ja mummola tulee mieleen. Ihana kukka!
ReplyDeleteHeh, ehkä onneksi en tiedä ko. biisiä niin säästyin korvamadolta ;-)
DeletePelargonioita on kyllä vaikea vastustaa, saat hankinnoillesi sympatiani.
ReplyDeleteJoo... johonkin ne taas syksyllä mahdutetaan.
DeleteTuo sidoides on ihan mun lemppari. Kiitos vaan! Toivon, että viihtyy meillä. Galtoniasi on komea. Mun sipulit paleltuivat viime talvena porstuassa Yksi minikokoinen jäi henkiin ja kukkii nyt ulkoruukussa aika ministi. Mutta siitä se taas lähtee!
ReplyDeleteSinä voit pitää pelargoneja taivasalla, kun teillä ei sada. Meillä ne on oltava terassi kato alla. Minäkin kuljetan ruukkuja pitkin kesää paikasta toiseen. Syksylläkin menee viikkotolkulla ennen kuin kaikki pääsevät sisätiloihin.
Sidoides oli oikea valinta sinulle! Onneksi yksi galtonioistasi jatkaa sukua, tuo on mahdottoman kaunis kasvi. Mulla se talvehti ruukussansa, en myöskään vaivaudu ottamaan ritarinkukkia tai nerineä pois ruukusta, ihan hyvin on mennyt noin, kunhan antaa ruukun kuivua jossain vaiheessa.
DeleteNyt sataa, JEEEEEEEE!
Ihania kaunottaria nuo siun pelakuut. Ne vaan jotenkin lumoaa meidät. jo yksikin pelakuu saa mieln iloiseksi saati sitten noin moni.
ReplyDeleteHyvin sanottu, pelakuusta tulee iloiseksi. Tulee isoäiti mieleen, kukista ja piparkakkureunaisista lehdistä. Eikä näitä tarvitse hoivata eikä paapoa, kukkivat vaan.
DeleteMan får nog litet mommopoäng av pelargoner :) jag kan ändå inte låta bli. Min strävan efter att minska på saker inne gör att jag måste hålla mig ung o fräsch :D
ReplyDeleteMommopoäng :-D
DeleteOi, tuo sidoides on kyllä vaan niin kaunis. <3 Sinulta saamani alut ovat vielä hengissä ja toivottavasti ovat vielä pitkään!
ReplyDeleteHyvä juttu, toivottavasti ilahduttavat sinua kukillaan pian!
DeleteNuo pelargonit vievät kyllä sydämen. Aina sitä tekee jos jonkinlaisia päätöksiä, mutta niissä tuppaa käymään juurikin noin. Minäkin olen asettanut tänä kesänä itselleni perennanostokiellon ja kaikenlaisia muita kieltoja, ja kaikkia olen ehtinyt jo rikkomaan. :)
ReplyDeleteTuo sidoides olisi kyllä ihana. Mulla löytyy valkoisia ja vaaleanpunaisia lajikkeita vaikka millä mitalla. Mutta tuo tumma olisi niin ihana kontrastin tuoja.
Onneksi tuo Galtonia teki sivusipuleita, se on todella kaunis.
Ja ihanaa, että siemenkylvöksesi ovat lähteneet noin hyvin kasvuun. Se on niin palkitsevaa. :)
Voi ei, perennanostokielto kuulostaa aivan mahdottomalta jutulta. Yhtä hyvin voisi kieltää itseään juomasta aamukahvia... Sidoidesia joskus harvoin näkee myynnissä, mutta omani ostin Tukholman puutarhamessuilta viitisen vuotta sitten. Sen varsi alkaa jo olla puutunut, mutta tykkään "vanhasta" ulkonäöstä. Voisin ottaa sulle pistokkaan joskus, kun tulemme tapaamaan taas.
DeleteHeh, kylvöspurkkeja on vielä noin 15, jotka odottavat itämistä... pari oli jääkaapissa kylmäkäsittelyssä, saa nähdä, toimiko vai itävätkö vasta ensi vuonna. Nyt näyttää siltä, että viimevuotinen mantsuriankäshökylvös on itänyt (tai sitten taimet ovat rikkaruohoja).
Onpa kaunuis tuo tummakukkainen. Mua niin harmittaa, kun mun Appelblossom otti ja kuoli :(
ReplyDeleteVoi harmi, se on todella nätti pelakuu!
DeleteVoi että ihana postaus<3 Minulla on pelakka kokoelmani terassin maalauksen takia karussa alapihalla, kaikki tiiviisti vieri vieressä, tiskipöydällä, eivätkä ne siinä kasassa pääse ollenkaan oikeuksiina. Jonkinlaista hyllykköä vähän pyytelin keväällä mieheltäni, mutta eipä ole vielä ainakaan näkynyt ;) Bev mahtui onneksi vielä pöydälle ja pääsikin ihan eturiviin<3 Vaan sen verran on tullut minullekin tänä vuonna uusia kasveja, etten uskalla edes ajatella syksyä. Uutta ikkunalautaa olisi ihan pakko saada ta isitten on heti syksystä kasattava taimipöytä yläkerran eteiseen. Kyllähän se totta on, että johonkin se raja on sisäkasvien kanssa ainakin vedettävä. Täytyy jatkossa luopua yhdestä, mikäli haluaa jonkun uuden!
ReplyDeleteTuo Galtonia on huikean hieno. Täytyykin tutustua siihen(kin) ;)
Tuhannet kiitokset, oli kivaa vaihtaa pelakuita kanssasi! Antamasi harvinaisuus on niin kovin söpö ♥
DeleteJuu, tila on kortilla... olisipa ihanaa elellä jossakin Espanjassa, missä pelakuut voisivat olla ulkosalla kesät talvet, ei tarvitsisi miettiä ikkunalautoja. Voisiko jonkun pöydän laittaa ikkunan lähelle johonkin, missä se ei olisi tiellä...? No se taimipöytäajatus siis, sitähän jo mietitkin. Galtonia on taas yksi sisällä talvetettava :-D
Mulle kaikki pelargoniat ovat vaan pelargonioita :) En sen enempää niistä tiedä, paitsi, ett se synttäriksi saatu pienilehtinen oli kuulemma enkelipelargonia...jos en väärin muista.. Mutta tykkään pelargonioista ja kivasti ne kesällä kukkivat, pitkään aikaan ensimmäistä kertaa en tänä kesänä ostanut yhtään uutta...onneksi entiset kukkii!
ReplyDeleteNiin oli mullekin ennen.. mutta kun näitä on niin kovin monen näköisiä. Ja noissa villilajeissa ihan erilaiset kukat ja lehdet kuin vanhanajan kotipelargoneissa. Enkelipelargonit on nättejä!
DeletePelakuut vaan ovat niin ihania, eihän niitä voi vastustaa. Niin minäkin viime syksynä päätin, että nyt, kun on pienet tilat, eikä pelakuille kunnon viileää talvettamis paikka, ensi kesänä en uusia osta...no, arvaa vaan olinko ostamatta...empä ollut...mutta jos ensikeväänä...:D
ReplyDeleteVeikkaan, että ostat niitä myös ensi keväänä :-D
DeleteJa pojat laulavat: "Mamman ikkunalla vanha pelargonia..."
ReplyDeleteHeh, tämä taitaa olla se sama biisi, jota en tunne. Tai sitten joku muu!
DeleteKauneimmaksi mainitsemasi on kyllä sitä todellakin!
ReplyDeleteSe on niin ihanan siro ja perhosmainen! Samoin tuo tuoksupelargoni, toivottavasti pistokas on hengissä.
DeleteTähän saakka olen pystynyt vastustamaan pelaguu-keräilyä. Ihan syystäkin, sillä kunnon talvetuspaikkoja ei niille ole. Ihan sydäntä särkee kipata kukkia kompostiin, syksyllä tai keväällä, joten parempi katsella muiden ihanuuksia. Muutama itse siemenestä kasvatettu kukkii nytkin ulkona, osa niistä jo kolmatta kesää. Jospa jatkossakin pystyisin suuntaamaan mahdollisen pelaguu-energian kaikkiin muihin kasvi-intohimoihin.
ReplyDeleteKoeta keskittyä johonkin, jonka voi jättää ulos talveksi :-D Eihän noita raaski kompostiin heittää. Onneksi on intohimon kohteita vaikka kuinka, esimerkiksi ruusut.
DeleteKiitos Chiltern Seedsin vinkistä, jumituin sivuille pitkäksi toviksi selailemaan kaikkea mielenkiintoista. Taidan tietää, mitä tulen tekemään talven pimeinä tunteina, kun mietin ensi kevään kylvettäviä.
ReplyDeleteOnhan niitä kotimaisiakin siemenmyyjiä, mutta Chilternillä on aina jotakin, jota olen jo pidempään halunnut, ja sitten nuo kivat yllätysseokset tai lajitelmat! Niiden parissa taittuu mukavasti talven selkä :-) Ja kun pääsee hypistelemään siemenpusseja jo keskitalvella, se on oikein mukavaa.
DeleteIhania pelakuita ja Sinulla on armaani, pelakuista ihanin, 'pelargonium sidoides', minullakin se oli, viime kesänä. Syksyn tullen toin sen sisälle pakkasta suojaan, upeaan puskaan iski kirvat, koitin taistella niitä vastaan...kasvi näivettyi ja kuoli! Voi itkun kyyneleitä! Sen lehdet ovat samettia ja kukat upeaa purppuraa, ihanimmat kaikista! Omani toin myös Tukholmasta! Voisinko ostaa pistokkaan Sinulta!!
ReplyDeleteMyös tuo galtonia on upea! Taimikaupat siitäkin tekisin!
Ihanat pelakuut Sinulla! Hiljalleen omanikin valuvat kesää pitkin ulos...mutta nyt niitä täytyy suojata jo sateelta...kaatosateelta, hukkumiselta!
No voi että, olisin ottanut sinulle pistokkaan kesäkuussa, jos olisin tiennyt... Nyt otan heti uusia pistokkaita juurtumaan. Ehkä ne kestävät postituksen. Galtonia on ollut minulla ruukussa talven yli, mutta syksymmällä voisin nostaa sipulit ja lähettää sinulle. Kai niitä on tuolla ruukussa useampia, voisi kuvitella.
DeleteVoi, toivottavasti pelakuusi ovat uimataitoisia! Täällä iloitsen koko päivän kestäneestä sateesta, se tuli tosi tarpeeseen.
Toivottavasti sadetta, siis kohtuullista tulisi sinne rannalle! Tuossa kylän reunalla, Siivikkalassa, tuli vettä yhden iltapäivän aikana 80 mm, siinä meni kahden talon piha - nurmikko ja kasvimaa - vedenalaiseksi puutarhaksi, lapset olivat innoissaan kun omassa pihassa oli järvi jossa vettä ainakin 60 cm, harmi kasvimaalle, nurmikko varmaan kestää hetkellisen sukelluksen!
DeleteOi ihanuus, voisin kyllä tehdä taimista kaupat, ne ovat niin ihania! Ihmettelin kun pelakuuhun tuli kirvoja ja tuhottomasti, koskaan aiemmin niin ei ole käynyt!
Kiitos toivotuksesta, eilen satoi koko päivän ja vielä myöhään illallakin, yhteensä 10 mm! Jihuu. Tänään taas paistaa aurinko ja tuulee, mutta nyt on mukavampaa, kun tietää, että maassa on kosteutta vähän pintaa syvemmältä, se ei heti taas kuivu.
DeleteHurjat sademäärät Siivikkalassa, meillä on tullut kokonaisessa kuukaudessa puolet tuosta!
Todella harmi nuo kirvat, mutta pelakuut ovat niin sitkeitä, että mietin, josko se siitä kumminkin vielä lähtisi kasvuun. Otan kumminkin taas pistokkaita omastani.
Hei, mahdatko tietää tuoksupelargoneista? Mummolasta muistan sitruunaisen tuoksuisen pelargonin, jota nuuskuttelin pienenä. Mummu kutsui sitä tuoksupelargoniksi, mutta luin sen nimisen tuoksuvan muskotille. Sitruunalta tuoksuvia löytyy taas monia, kuten sitruunapelargoni (Pelargonium crispum), sukaattipelargoni (P. citronellum), ’Citronella’ ja ’Citrosa’ -lajikkeet, ’Lemon Fizz’, ’Mabel Gray’, ’Radula’ yms. Mikäköhän näistä voisi olla sellainen perinteinen vanhanajan "tuoksupelargonia"?
ReplyDeleteJuu, oikea tuoksupelargoni on tuo pienilehtinen, joka tuoksuu muskotilta. Muitakin tuoksuvia pelargoneja, esim. palsamipelargoneja, kutsutaan yleisesti tuoksupelargoneiksi. Mainitsemasi tuoksuvat tosiaan sitruunalta, mutta vanhanajan tuoksupelargoni voi myös olla jokin palsamipelargonin (p. x graveolens) lajike, esim. 'Dr Westerlund'.
DeleteEnsi kesänä minullakin on kasvihuone , ja voin kasvattaa siemenestä kukkia, ei tule niin kalliiksi, ehkä.
ReplyDeleteOsallistu kastehelmi kulhojen (6) arvontaan mun blogissa.
Ihanaa, että saat kasvihuoneen! Kiitos kutsusta.
DeleteHienoja pelargoneja ja aika monta, vaikka olisikin vain osa kokoelmaa ! Huomasin tänään sinulta saadussa Bev Fosterissa ekan pikkuisen kukkanupun :) Vein nyt myös Attar of Rosesin ulkoilemaan, kun se alkaa olla tuollaista varhaisteinikokoa. Prins Nikolai sinnittelee sisäikkunalla toistaiseksi hengissä ja edelleen todella pienenpienenä prinssinä ;) Kiitos, ilahduttavia ovat kaikki.
ReplyDeleteOi, ne on kaikki hengissä vaikka oli niin minejä! Niillä ei tainnut olla kunnon juuria vielä, niin niiden kasvattamiseen on kulunut aikaa... Bev Fosterin kukat on ylisöpöt :-)
Delete